Mainos

Terve.fi

Jatkoa edellisiin kysymyksiin

Hei (taas) Hannu! Kiitän aiemmista vastauksistasi asiassa. Toivottavasti nyt joudun viimeisen kerran turvautumaan apuusi. Olen siis se vastikään sektiolla synnyttänyt 29-vuotias nainen, jolla epämääräisiä selkä- sekä hermosto-oireita. Yst. ks.(http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/pari-tarkentavaa-kysymysta) Olen nyt käynyt tk-lääkärin vastaanotolla sekä lannerangan röntgenissä. Tk-lääkäri laittaa kaikki oireeni raskauden/synnytyksen, niska/selkäjumin ja ahdistuneisuuden piikkiin. Röntgenkuva oli puhdas yhden nikamavälin pienenpientä madaltuneisuutta lukuunottamatta- tämän ei katsottu olevan miltään kannalta merkittävä löydös. Kahden viikon päästä menen ENMG-tutkimukseen oikean käteni puutuneiden sormien (keskisormi & nimetön) ja Tinelin kokeen sähköiskumaisen tuntemuksen vuoksi. Tämän jälkeen mitään muita tutkimuksia ei kuulemma ole tarpeen tehdä ellei tule uusia neurologisia oireita. Selkäkivut ovat isoilta osin helpottaneet, ajoittaisia kipuja on vielä pitkin poikin selkää- lähinnä ala/ristiselällä. Myöskin säären tuntohäiriöt ovat helpottaneet isoilta osin, ajoittaisin kylmän/poltteen/nipistelyn tuntemuksia yhä on. Lihasnykäykset eri puolilla vartaloa sen sijaan ovat lisääntyneet (selkä, jalat, käsivarret, pakarat, sormet). Myös jonkinlaista sisäisen vapinan/tärinän tunnetta on ajoittain. Myös tuntohäiriöitä edelleen tulee ja menee- raajoissa sekä kasvoilla tunnetta muurahaisista, veden valumisesta, märästä/kylmästä, puutumisia, kihelmöintejä jne. Kestoltaan tuntohäiriöt jotain sekunneista maksimissaan tunteihin, paikkaa vaihdellen. Uusina oireina myös virtsankarkailua (lähinnä jälkitiputtelua), tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ummetusta, näitä tosin ollut satunnaisesti jaksoittain jo vuosia sitten. Nyt neuvolalääkäri laittoi synnytyksen jälkitarkastuksen tehtyään nämä oireet katetroinnin ja sen jälkeisten tulehdusten sekä lievän virtsarakon laskeuman piikkiin. Sekä ummetuksen osalta synnytyksen jälkeen syömäni kolmen antibiootin, kipulääkkeiden ja kolme viikkoa sitten aloitetun Cipralexin piikkiin. Lisäksi edelleen on noita “kohtauksia”, eli hetkiä jolloin tulee tunne siitä, että kädet ja jalat kokonaisuudessaan ovat aivan voimattomat- kuin maitohapoilla. Kuitenkin noillakin hetkillä pystyn toimimaan ihan normaalisti. Myös tuossa oikeassa kädessä aavistus ajoittaista väsymystä ja särkyä- liekö sitten sitä rannekanavaoireyhtymää. Lisäksi ylävatsalla maksan seudussa ollut ihmeellinen kipeä kosketustuntemus on nyt saanut kaverin- samaan tapaan kuin tuokin oire, tuli nyt uusi samanlainen. Jälleen kumarruin ottamaan laukusta tavaraa, jolloin tunsin voimakkaan viiltävän/polttavan repäisyn tunteen hieman navan alapuolella, vasemmalla, n. 5 cm päässä sektioarvesta (pystyarpi). Ja taas siihen jäi tarkkarajainen alue, joka tuntuu koskettaessa auringonpolttamalta, mutta kovemmin palpoidessa ei kipua. Repäisyn tunne tulee alueella uudelleen, mutta miedompana jos kumarrun/käännän kylkeä sängyssä tms. Vatsalihasten jännittäminen ei aiheuta kipua, joskin neuvolalääkärin mukaan niissä yhä raskauden jäljiltä erkaumaa n. 3cm. Eli näitä alueita nyt vatsalla kaksi: vasemmalla alavatsassa ja oikealla ylävatsassa. Tuntemus tuntuu edelleen hyvin pinnallisena. Voiko vatsalla olla hermopinteitä tms.? Alan olla oireiden kanssa aivan uuvuksissa- tuntuu, että joka aamu kun herään, minulla on uusi oire. Minulle aloitettiin nyt noin 3 vkoa sitten ahdistuneisuuteen Cipralex (jota söin 2010-2013 myös). En tiedä, mitkä oireet ovat nyt sitten ahdistusoireita, mitkä Cipralexin haittavaikutuksia ja mitkä oikeita oireita. Tk-lääkäri tutki taas refleksit, ne symmetriset ja normaalit kaikinpuolin, samoin kuin lihasvoima ja ihotunto kauttaaltaan (pl. nuo oikean käden sormet). Babinski /. Viimeksi puhuin sinulle yksityisellä neurologilla käynnistä. Hinnan 500-600€ viittasin liittyvän neurologin palkkioon yhdessä pään mri:n kanssa (pään mri sillä ms-taudin ajatuksella). Mitä mielestäsi pitäisi nyt tehdä? Lähin yksityinen neurologi tosiaan n. 200 km päässä, hinnat tosiaan tutkimuksineen päätähuimaavat. Kuitenkaan tk:sta en lähetetty erikoissairaanhoitoon tule mitä ilmeisimmin saamaan. Vai olisiko oikea osoite psykiatri, jos aiheutankin oireet itse itselleni korostuneella itsetarkkailulla, nettitietoa tulkitsemalla ja ahdistuksellani? Itsehän olen 100% varma ms-taudin diagnoosista kohdallani, eikä kaiken maailman keskustelufoorumit ainakaan helpota oloani. En edes uskalla varata matkaa talveksi- jos olenkin vaikka jo pyörätuolissa silloin! :/ Kyllästyttää…
0

Terve.fi

Oudot oireet/pelko

Hei! Olen 35-vuotias yövuoroa tekevä kolmen lapsen äiti (lapset 1-8-vuotiaita). Minua huolettaa kovasti omituiset oireet kehossani, jotka ovat lisääntyneet. Oikea puoli kehosta oirehtinut jo useamman vuoden. Siihen liittyy kausittaista kipua ja voimattomuutta aina leukanivelestä varpaisiin ja sormiin asti, tuntemukset sekä lihaksissa että nivelissä. Purentakisko öisin käytössä leukanivelen naksumisen ja kipuilun takia. Polvi oireilee pahiten (kipuilee ja rahisee) ja se on kuvattu, ei kulumia tms. Nyt viime aikoina myös jonkin verran puutumisia/tärinää/tykytyksiä/suonenvetoa jalassa. On otettu verikokeita (mm.reumatekijää ei löytynyt) ja fysioterapiassa hoidettu vartalon toispuoleisuutena (oikea puoli aavistuksen lyhyempi ja kiertää eteenpäin). Myös hartiat/selkä kipeytyy ja jumiutuu usein. Kipukausina vältän kehon oikean puolen käyttöä koska se tuntuu heikolta. Kuitenkin käyn silloinkin normaalisti lenkillä/tanssimassa oireiden sallimissa rajoissa. Nyt uutena oireena alkoi 5 viikkoa sitten palan tunne kurkussa joka muuttui nopeasti paineen tunteeksi kurkulla/kaulalla, joka pahenee puhuessa. Ikään kuin koko kaula väsyy. Nieleminen epämukavaa mutta onnistuu. Verikokeet ok mukaanlukien kilppari. Kokeltiin 2 viikkoa närästyslääkettä, ei apua. Kaulan ultraäänitutkimusta lääkäri mietti seuraavaksi. Oireiden googlettaminen tuo usein hakutulokseksi esim. ALSin, mistä olen kehittänyt itselleni nyt melkoisen mörön. Olisiko syytä hakeutua neurologin/reumatomogin vastaanotolle vai mikä olisi järkevintä? Suuri kiitos jo etukäteen vastauksestasi.
0

Terve.fi

Ylihengityksestä ja aivojen hapenpuutteesta

Hei. Olen 20-vuotias, ja asiani koskee eräänlaista ylihengittämistä ja siihen liittyviä huimauksenomaisia tunteita. Olen tahtomattani hengittänyt noin viisi vuorokautta liian tiheään ja toisaalta liian pinnallisesti kehon tarpeeseen nähden, ja olen huomannut esimerkiksi sykkeen nopeutuneen. Yritin sitten muuntaa hengitystäni mm. sitä reilusti hidastamalla, ja tällöin aloin hengittää melko pinnallisesti. Tällöin otin nopean ja syvän hengenvedon, jolloin tunsin huimausta, joka kuitenkin lähti välttömästi henkäyksen jälkeen. Lisäksi olen henkäissyt syvään ja nopeasti tiheän hengityksen yhteydessä. Tälläisiä tilanteita olen kokenut useampia yrittäessäni tasoittaa hengitystä, mikä saikin minut epäilemään aivojen jonkinlaista hapenpuutetta. Olen yöllä havahtunut myös siihen, kun olen toisaalta tiheän hengityksen ja toisaalta n. 3-4 sekunnin hengenpidätyksen yhteydessä tuntenut pyörrytystä kurkun ja rintakehän ollessa samaan aikaan asennon vuoksi puristuksissa. Jonkin ajan kuluttua tunsin myös pistelyä oikean käden sormenpäissä. Samantapaista heikotusta olen tuntenut aina myös mitatessani sykettä kaulalta, kun tiheän hengityksen jäljiltä olen yrittänyt hidastaa ja näin siis hetkellisesti pidätellyt hengenvetoja, ja heikotusta kai selittänee myös liian paineleva ote kaulavaltimoilla. Seuraavana päivänä tunsin heikotusta. Asia on huolettanut, sillä epäilen lieviä hermosoluvaurioita. Tuhoutuuko hermosoluja jo tällaisissa tilanteissa (kerta on ollut heikotusta, pyörrytystä yms.)? Kyseessä taitaa olla myös sama ilmiö kuin “happihumalassa”, jossa hengityksen esteisyys vie tajunnan ilmeisesti jo hyvinkin nopeasti, toki omalla kohdallani mahdolliset tuhot lienevät huomattavasti pienempää mittakaavaa. Minulla on varattuna lääkäriaika näihin hengitysvaikeuksiin liittyen, ja tällä kysymyksellä haen lähinnä näkemystä tilanteestani ja tietoa hermosolujen ja hapen suhteesta. Asia on vaivannut, ja siksi haluaisin kuulla kannanoton neurologilta.
0

Terve.fi

Epämääräiset hermoston ja lihasten oireet

Hei Hannu! Olen 32-vuotias mies. Perussairautena minulla on selkärankareuma (diagnoosi 2004), johon otan kuukausittain biologista lääkettä injektiona (Simponi 50 mg, hoito kestänyt 5 vuotta) ja metotrexaattia (15 mg/vko). Taustaltani olen urheilullinen ja ruumiinrakenteeltani suhteellisen jäntevä. Ammatiltani olen asiantuntija ja pääasiallisesti työvälineeni on tietokone. Oireeni alkoivat maaliskuun lopussa vartalon oikealla puolella esiintyneellä puutumisella. Puutuminen esiintyi oikean jalan varpaista aina päälakeen asti toispuoleisena (myös kieli). Ilmeisesti kyse ei ollut kliinisesti todennettavasta puutumisesta, sillä tunto- ja kipuaistit olivat perustesteissä normaalit. Samaanaikaan minulla alkoi flunssa, joka kesti kaksi viikkoa. Vietin maalikuussa kaksi päivää Meilahden päivystyksessä, jossa minulta otettiin mm. likvor-näyte ja tehtiin pään magneettikuvaus sekä borrealiatestit. Verikokeet, likvor ja magneettikuvaus eivät antaneet selitystä oireille ja borreliatesti oli negatiivinen. Päivystyskäyntien jälkeen puutuminen levisi myös kehon vasemman puolen raajoihin (lähinnä kämmenen, säären ja jalkapöydän alueelle). Puutumisen ohella jalkapöydissä ja kämmenissä esiintyi jäätymistä. Puutumiset väistyivät huhtikuun alussa, jonka jälkeen alkoivat vastan alueen epämääräiset kivut ja krampit (alhaalla oikealla ja vasemmalla ylhäällä). Vatsaoireisiin söin hetken happosalpaajia ja minulle tehtiin vatsan ultraäänitutkimus. Tutkimuksen perusteella sisäelimet olivat hyvässä kunnossa. Kesäkuussa olleen reumapolikäynnin jälkeen keuhkoista ja kaularangasta otettiin röntgenkuvat sekä verestä tutkittiin kilpirauhasarvot (tulos: ei poikkeavuuksia). Vatsaoireet jatkuivat toukokuun alkuun asti (kokonaiskesto n.6 vkoa), jonka jälkeen puutumisen oireet palasivat ja vatsaoireet väistyivät. Puutumisen oireet keskittyivät nyt oikeaan jalkapöytään ja sääreen. Puutumisen ohella käsissä alkoi ilmetä pistelyn kaltaisia tuntemuksia etenkin lenkkeillessä, kun syke nousi. Muita uusia oireita olivat kuiva suu, käheä ääni, palan tunne kurkussa, seksuaalinen haluttomuus, yöhikoilu ja unen laadun heikkeneminen. Puutumisen oireet etenivät kesäkuuhun mennessä, jolloin puutuminen ikään kuin syveni lihakseen ja eteni oikeaan reiteen ja käteen. Oikea käsi alkoi tuntua kipeältä ja hartiasta alaspäin säteilevä kipu ylsi sormiin asti. Tämä ilmeni tunteena puristusvoiman heikkenemisestä ja käden jäätymisestä. Käsi puutui usein yöllä, jolloin heräsin siihen, kun kädestä oli hävinnyt tunto (ilman, että olin nukkunut käden päällä). Kättä joutui ravistelemaan pitkään, jotta se virkosi. Kesäkuun aikana vartalossa alkoi esiintyä myös lihasnykäyksiä, myoklonisia liikkeitä sekä lihaksien pulputusta ja surinaa, jotka ovat jatkuneet koko vartalossa tähän päivään asti. Lihasnykäykset eivät ole jatkuvia, vaan tulevat ja menevät sekä vaihtavat paikkaa ja huomaan ne vain levossa. Kesäkuun alussa päätimme kokeilla reumatologini kanssa Simponin tauotusta, jotta voisimme arvioida biologisen lääkkeen mahdollista yhteyttä oireisiin. Taukoa kesti kaikkiaan 3 kk, jonka tuloksena niveltulehdukset uusiutuivat ja jouduin jatkamaan lääkkeen käyttöä. Tauotuksella ei ollut kokemukseni perusteella vaikutusta oireisiini. Kesäkuussa B-vitamiinitesteissä (B12 ja B6) B6-vitamiini-arvoni oli merkittävästi koholla (635 nmol/l). B6 testattiin uudestaan elokuussa ja arvo oli laskenut 38 nmol/l. Söin huhtikuun alusta kesäkuun alkuun B-vitamiini-valmistetta (Neurobion forte -valmiste). Elokuun alussa tehdyissä verikoisessa S-Ck oli 123 U/l. Nykytilanne on se, että puutumisen oireiden rinnalle ovat tulleet lihaskivut (myös jäätymistä), jotka ovat pahimmillaan niskassa, molemmissa hartioissa ja käsivarsissa. Kivut voimistuvat staattisissa asennoissa, kuten tietokoneella työskennellä ja hellittävät jonkin verran liikkuessa (uinti ja saliharjoitteet). Lisäksi nivelten, selkärangan ja sidekudoksen liikkuuvuus/elastisuus on lisääntynyt niin, että hartia ja olkapäät pitävät ääntä alituiseen. Oikea olkapää muljahtelee oudosti, kun kättä venyttää ääriasentoon sivulle. Oikean käden lapatuki on heikentynyt (fysioterapeutin arvio) ja oikea käsi sekä jalka tuntuvat heikommilta kuin vasen puoli. Jalan ja kämmenen hermotus eivät tunnu normaaleilta ja liikkeet ovat jähmeitä. Näiden raajojen lihakset eivät myöskään reagoi entiseen tapaan niihin kohdistettuun rasitukseen; ikään kuin oikea jalka ja käsi eivät mene ”hapoille”, jos niihin kohdistaa huomattavaa rasitusta, kun taas vasemmalla puolella hapot ja lihaksen ärsytys antavat merkin. Kuitenkaan voiman tuotossa ei ole merkittäviä eroja esim. saliharjoitteita tehtäessä. Olen myös huomannut viimeisen kuukauden aikana, että lähimuistini on alkanut pätkimään. Minulla on ollut hetkiä, jolloin olen unohtanut hetkeksi, mitä minun piti juuri tehdä. Viimeisenä oireena mainitsen silmissä esiintyvät harmaat ja liikkuvat säikeet eli floaterit; näitä esiintyy molemmissa silmissä yli 10 kpl. Oireilu on jatkunut kohta lähes 7 kk. Tällä hetkellä minua hoidetaan työterveyden välityksellä, jonka kautta olen tavannut kahdesti neurologin ja käynyt ENMG-tutkimuksessa (kesäkuun loppu), joka tehtiin oikeaan käteen ja jalkaan. Ohessa ote neurologin lausunnosta ja ENMG-tuloksista: ”Asiallinen, puhe selkeää. Liikkuminen sujuvaa. Tasapainotestit ok. Aivohermojen II-XII osalta ei poikkeavaa. Erikseen testattuna lihasvoimat symmetriset ylä ja alaraajoissa, heijasteet symmetriset normaalit. Kosketus ja värinätunto intaktit. Peruskoe normaali, osoituskokeet tarkat. DDK vasemmalla on oikeaa hitaampi (potilas vasenkätinen), taputukset ja sormioppositiot symmetriset. Ei lihasatrofioita, ei näkyviä faskikulaatioita. Motoriset hermojohtonopeudet ja vasteet kunnossa. F-M latenssi normaali. Sensoriset hermojohtonopeudet käden/jalan lämpötila huomioiden normaalirajoissa. Myografiassa (neulatutkimus) kädestä tasot T1-C5 ja jalasta L4-S1 tutkien ei näyttöä juurivauriosta tai muuta poikkeavaa. Kokonaisuutena normaali ENMG-löydös kummassakin enmg tutkimuksessa (oikea käsi, oikea jalka), ei näyttöä juurivauriosta, paikallisesta hermopinteestä eikä muuta poikkeavaa.”. Työterveyden kautta olen saanut myös fysioterapiaa ja käynyt itsenäisesti hieronnassa ja Neurosonic-hoidossa. Näistä Neurosonic-hoidoilla on ollut paras vaste kehon rentoutumisessa ja lihasnykinöiden vähentämisessä. Kuten kuvasin, oireet ovat moninaiset ja niiden määrästä johtuen kertomusta on vaikea pitää selkeänä ja kronologisena. Haluaisin vastauksia siihen, voiko näiden taustatietojen perusteella kyse olla motoneutronisairaudesta, muusta lihassairaudesta, hermostoon vaikuttavasta autoimmuunisairaudesta kuten MS-taudista tai jopa neuroborrelioosista? Lisäksi toivoisin sinulta vinkkejä siihen millaiset jatkohoidot ja -tutkimukset olisivat tässä vaiheessa aiheellisia. Olisiko esim. joitain jo nyt tehdyistä tutkimuksista syytä toistaa? Kannattaako hoitosuhdetta jatkaa työterveyden puolella (tällä hetkellä ei ole määriteltyjä jatkotoimenpiteitä) vai tulisiko tutkimukset siirtää julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalle?
0