Taas vatsa kipeä? Näillä ohjeilla selvität syyn!

Jos vatsavaivat liittyvät ruokailuun ja helpottavat ulostaessa tai ilman päästäessä, ongelma ei toden näköisesti ole vakava. Sama pätee vaivoihin, jotka häiritsevät jopa vuosia mutta menevät välillä pois.

Jos siis kärsit ummetuksesta, ilmavaivoista tai ripulista silloin tällöin, ei tarvitse heti huolestua. Hyvä nyrkkisääntö on, että vatsavaivojen syy kannattaa selvittää, kun ne häiritsevät yli kaksi viikkoa eivätkä kotikonstit auta.

Jos esimerkiksi vältät pari viikkoa kaasua muodostavia ruokia tai kokeilet laktoositonta ruokavaliota mutta ilmavaivat pahenevat, on syytä mennä lääkäriin. Syynä voi olla laktoosi-intoleranssi tai toiminnallinen vatsavaiva.

Joitakin vatsavaivoja voi helpottaa ruokavaliolla. Syö säännöllisesti, juo paljon vettä ja nauti kuituja. Niitä saa esimerkiksi marjoista, vihanneksista, hedelmistä ja täysjyvätuotteista. Vehnä ja ruis voivat tosin aiheuttaa herkkävatsaisille oireita.

Muista, että kuituja on hyvä lisätä vähitellen. Tarkkaile, mitkä ruoat pahentavat vaivojasi, ja vältä niitä. Pyri silti syömään monipuolisesti.

Suolen toiminnalle on tärkeää, että liikut tarpeeksi. Liikunta edistää ruoansulatusta.

Pyri myös päästämään ilmaa ja ulostamaan säännöllisesti. Pierujen pidättäminen voi venyttää suolta ja aiheuttaa turvotusta sekä vatsakipua.

Joskus vatsavaivojen takana on kuormittava elämäntilanne. Syö rauhassa ja paneudu mahdollisen stressin syihin. Myös särkylääkkeiden välttäminen voi auttaa.

Suolen sisältöä voi pehmittää laktuloosi- ja makrogoli-valmisteilla. Ne ovat hellävaraisempi vaihtoehto ummetukseen kuin peräruiskeet ja suolihuuhtelu. Närästykseen voi kokeilla protonipumpun estäjiä. Ne vähentävät suolahapon eritystä. Lääkkeitä ei kannata käyttää varmuuden vuoksi.

Maitohappobakteereista voi olla apua suoliston bakteerikannan tasapainottamisessa ja ärtyvän suolen hoidossa, mutta niiden tehosta kaivataan lisätutkimusta.

Hälyttäviä oireita ovat vatsaongelmiin liittyvä kuumeilu, nielemis- ja rintakipu, laihtuminen, oksentelu sekä verinen uloste. Ei ole normaalia, jos vatsa tuntuu syömisen jälkeen täyttyvän nopeasti, ja siitä seuraa pahoinvointia ja oksentamista.

Syytä huoleen on silloinkin, kun oireet alkavat äkillisesti tai herättävät keskellä yötä. Etenkin yli 55-vuotiaana alkavat vaivat on aina hyvä tutkia.

Lääkäri voi poissulkea erilaisia sairauksia lääke- ja ruokavaliokokeiluilla. Ylävatsakivuista kärsivälle kokeillaan happoa vähentävää lääkitystä. Jos se auttaa, syynä on todennäköisesti dyspepsia tai refluksitauti. Vatsakivuista ja ilmavaivoista kroonisesti kärsivältä otetaan verestä keliakian vasta-ainearvot, jotka kertovat sairaudesta 95 prosentin tarkkuudella. Jos vasta-aineet ovat koholla, otetaan ohutsuolesta tähystyksessä koepala.

Laktoosi-intoleranssin voi jäljittää jättämällä laktoosia sisältävät tuotteet pois pariksi päiväksi. Sen jälkeen nautitaan maitotuotetta ja katsotaan, aiheuttaako se oireita. Jos keliakia ja laktoosi-intoleranssi on suljettu pois, diagnoosi on usein ärtyvä suoli.

Monet vaivat voi selvittää ilman tähystystä. Esimerkiksi refluksitaudissa diagnoosin voi usein tehdä oireiden perusteella. Jos oireet ovat alkaneet äkillisesti tai muut hoitokeinot eivät auta, tehdään tähystys. Siten voidaan tutkia suun kautta ruokatorvi, mahalaukku ja pohjukkaissuoli tai alakautta peräsuoli ja paksusuoli. Samalla voidaan ottaa kudosnäytteitä.

Mahalaukun tähystyksessä voi selvitä refluksitauti, mahahaava tai ruokatorven tulehdus. Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia voi paljastaa haavaisen paksusuolen tulehduksen eli ulseratiivisen koliitin tai Crohnin taudin.

Jotkin sairaudet aiheuttavat vatsaoireita, vaikka taudit eivät liity suolistoon. Diabetes voi hidastaa vatsan tyhjenemistä ja aiheuttaa ylävatsakipua tai oksentelua. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa nielemisvaikeuksia ja ulostamisongelmia.

Psyykkisten sairauksien lääkitys ja kipulääkkeet voivat lisätä ummetusta. Näihin sairauksiin liittyy muita oireita, ja vatsavaivat ovat haitoista pienimpiä.

Melkein jokaiseen suoliston sairauteen on lääke. Haavaista koliittia voidaan hoitaa kortisonilla ja ärtyvää suolta­ lääkkeillä, jotka vilkastuttavat tai hidastavat suoliston toimintaa. Myös FODMAP-dieetti voi tehota. Ainoastaan keliakiaan ei ole lääkitystä: hoitokeinona on gluteeniton ruokavalio.

Ruokavaliota ei kannata kokeilla omin päin. Kun lääkäri on diagnosoinut sairauden, hän voi antaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Suunnittelulla varmistetaan, että sairastunut saa kaikki tarvittavat ravintoaineet.