Narsismi

Narsismi - mitä se on ja kuinka se ilmenee? Tutustu narsismiin ja muihin persoonallisuushäiriöihin.

Narsismi viittaa henkilön käyttäytymiseen, jossa korostuu itsekeskeisyys, itserakkaus, huomionkipeys, käsitys omasta tärkeydestä, voimakas tarve tulla ihailluksi ja kyvyttömyys empatiaan ja toisten huomioon ottamiseen.

Narsismi on erotettava narsistisista piirteistä, joita esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä ilman, että persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit täyttyvät. Lievämuotoisena narsistiset piirteet kuuluvat jokaisen henkilön peruspiirteisiin.

Silloin, kun narsistiset piirteet ovat vallitsevia ja ohjaavat pääsääntöisesti henkilön käyttäytymistä, puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Persoonallisuushäiriöt ovat joukko hankalia ja vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä. Narsistisilla häiriöillä on keskeinen asema useiden erilaisten persoonallisuushäiriöiden oireenmuodostuksessa.

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön sairastuneet henkilöt yliarvioivat säännönmukaisesti omat kykynsä ja vähättelevät toisten ominaisuuksia. Heidän ajatusmaailmansa tukee käsitystä omasta paremmuudesta ja he myös odottavat toisten kohtelevan heitä ylivertaisena.

Narsistisen henkilön kyky myötätuntoon on heikentynyt ja hän käyttää toisia hyväkseen. Narsistin käytös voi olla ylimielistä ja röyhkeää. Narsistinen henkilö on usein kateellinen toisten saavutuksista. Narsistin omissa mielikuvissa pyörii jatkuvasti ajatuksia menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.

Narsisti hakee tyydytystä toisten voittamisesta ja hänen on vaikea sietää häviämistä. Narsisti ihailee valtaa ja tavoittelee sitä. Narsistin arvomaailmaa sävyttää usein autoritäärisyys ja hän ihailee ns. kovia arvoja. Narsistinen henkilö on yliherkkä arvostelulle. Häiriöön liittyy erityisesti pettymystilanteissa esiintyvää masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii koko väestöstä alle 1 %. Hoitoon tulleesta potilasaineistosta siitä kärsii 1-16 prosenttia.

Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat itsepintaisia reaktio- ja käytöstapoja, niiden jäykkyys ja joustamattomuus saattavat keventyä iän myötä. Jos henkilö itse kärsii itselleen ominaisesta kokemisen tavasta ja käytöksestä, hän voi hyötyä psykoterapiasta. Häiriöön mahdollisesti liittyvää masennusta voidaan hoitaa kuten muitakin mielialahäiriöitä mm. lääkehoidon avulla.

Lähteet

Lönnqvist (toim.) ym. Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. 2017.

Huttunen M. Tietoa potilaalle: Persoonallisuushäiriöt, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä