Jäitkö roikkumaan rakkauteen?

Lukijat kertovat ja asiantuntija miettii ratkaisuja.

”Eron jälkeen ex-mies alkoi seurailla minua. Hän lähetti satoja viestejä ja halusi palata yhteen. Välillä hän haukkui minua todella alentavaan tyyliin. Joskus hän odotti kotini rappukäytävässä. Eron jälkeen meni vuosia, ennen kuin tilanne rauhoittui edes hieman. Hän ottaa edelleen yhteyttä ykskaks, yrittää määräillä minua, vaatii sukunsa juhliin ja keksii ongelmia, jotka olen aiheuttanut hänelle." Nina, 39

Pari- ja seksuaaliterapeutti Marjo Ehnin mukaan lukijamme Ninan tapauksessa ex-miehessä on narsistisia piirteitä.

– Hän voi ajatella, että ’olet minun omaisuuttani ja minua ei jätetä’. Hän vahtii naista eikä hyväksy, että naisella on oma tahto.

– Tekijä ymmärtää harvoin, että ongelma on hänessä itsessään. Jos ex-kumppani tarrautuu tällä tavalla, siinä ei auta muu kuin suora kahden aikuisen välinen keskustelu tai terapia. Eropäätöksen tehneet voivat mennä yhdessä terapiaan setvimään tunteita ja keskeneräisiä ajatuksia.

KUN SUHDE LOPPUU, Ehnin mielestä se kannattaa todellakin lopettaa kokonaan. Miksi pitäisit mitään yhteyttä – jolleivät yhteiset lapset tee siitä pakollista?

– Yhteys entiseen voi olla terveellä pohjalla, jos taustalla ei ole riippuvuutta, katkeruutta, syyllisyyttä, mustasukkaisuutta tai hyvittelyä, Ehn sanoo.

Jos tapaa vahingossa vaikka juhlissa, voi keskustella kohteliaasti.

– Yleensä minkäänlainen roikkuminen menneisyydessä ei tee kenellekään hyvää.

”Seurustelin kolme vuotta kivan miehen kanssa. Meillä oli ihanaa yhdessä. Hänen seuransa, sanansa ja salaperäisyytensä kiehtoivat. Hän saattoi lopettaa yhteydenpidon kuukausiksi. Olin silti heti valmis, kun tapailu alkoi uudestaan. Ajattelin miestä jatkuvasti. Puhuin hänelle hiljaa mielessäni ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Uskalsin soittaa ja viestitellä harvoin. Pelkäsin ja odotin. En voinut kuvitellakaan, että tutustuisin muihin miehiin. Satunnaiset tapaamiset ja viestit vain vahvistivat roikkumistani. Aikaa kului. Nykyään on jo päiviä, jolloin en enää muista häntä." Tanja, 45

Marjo Ehn sanoo, että rakkaus aktivoi ihmisessä jotakin vanhaa, joka on kulkenut mukana lapsuudesta saakka. Lukijamme Tanjan tapauksessa voi olla kyse siitä, että oma isä on jäänyt lapsuudessa kaukaiseksi haaveeksi. Yleisen psykologisen ajattelumallin mukaan tyttö tarvitsee isän tukea ja ihailua naiseksi kasvamisessa.

– Jos isä on jäänyt etäiseksi, nainen saattaa rakastua jatkuvasti haaveeseensa: siihen isään, jota ei koskaan saanut. Hän on koukussa omaan haavaansa, Marjo Ehn sanoo. Ulkopuolisen on vaikea tajuta tilannetta.

– Roikkuja elää kärsimysnäytelmää, sillä kärsimys on tuttua jo lapsuuden ihmissuhteista.

RAKASTUMINEN AVAA lapsuuden kiintymyssuhteen eli sen, millä tavoin lapsi on voinut saada turvaa ja rakkautta häntä hoitaneilta ihmisiltä. Ihminen voi tottua epämääräiseen kiintymyssuhteeseen. Hän jää roikkumaan toivon rippeisiin.

– Parisuhteessa traumat alkavat kukkia. Ehnin mielestä todellista rakkautta on päästää toinen menemään, jos suhde ei onnistu.

– Ehkä Tanja havahtuu, kun on saanut riippuvuudesta tarpeekseen. Joskus olen sanonut terapiassa, että jos kärsimystä ei halua lopettaa, sitä kannattaa jatkaa. Jossain vaiheessa mitta tulee täyteen. Roikkuminen on oire jostakin. Jos sen merkitys ei ole selvä, epätoivottu tilanne jatkuu.