Vaihdevuodet (klimakterium) on ajanjakso, jolloin estrogeenin tuotanto vähenee voimakkaasti ja munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen loppuu. Viimeisten kuukautisten esiintymisen vaihetta nimitetään menopaussiksi.
Vaihdevuosiin liittyy lukuisia oireita, muutoksia aineenvaihdunnassa ja kehon koostumuksessa sekä näiden seurauksia. Osa muutoksista johtuu estrogeenin tuotannon vähenemisestä munasarjoissa ja muista hormonaalisista muutoksista. Osa oireista ja muista muutoksista taas on seurausta edellisistä tai vaihdevuosiaikaan liittyvistä tuntemuksista ja kokemuksista, ja osa johtuu ikääntymisestä sinänsä.
Tavallisin ja useimmilla naisilla esiintyvä vaihdevuosiin liittyvä oire ovat kuumat aallot ja erityisesti öisin tulevat hikoilupuuskat. Niihin liittyy usein sydämen tykytystä ja kasvojen punoitusta eli ns. vasomotorisia oireita. Ne ovat yleensä voimakkaimmillaan menopaussia edeltävänä ja sitä seuraavana vuotena.
Lihavuus, liikapaino ja painon nousu lisäävät vasomotorisia oireita. Myös stressin kokeminen ja kielteiset tunnetilat kuten masennusoireet ja erityisesti ahdistuneisuus lisäävät vasomotorisia oireita, samoin tupakointi, runsas kahvin juonti ja voimakkaiden mausteiden käyttäminen.
Muita vaihdevuosiin liittyviä oireita ovat unihäiriöt, masentuneisuus, ärtyisyys, hermostuneisuus, väsymys, rintakivut, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt, sukupuolinen haluttomuus, ummetus sekä tihentynyt virtsaamisen tarve ja virtsankarkailu. Näistä oireista unihäiriöt liittyvät läheisesti vasomotorisiin oireisiin.
Vaihdevuosiin liittyy myös aineenvaihdunnan ja kehon koostumuksen muutoksia ja sairauksien riskin kasvua. Painonnousu on yleistä. Rasvan määrä suurenee ja sitä kertyy aikaisempaa enemmän keskivartaloon, erityisesti vatsaonteloon. Nämä muutokset lisäävät valtimosairauksien riskiä. Luumassan kiihtynyt menetys menopaussia edeltävän vuoden ja muutaman sitä seuraavan vuoden aikana heikentää luustoa ja suurentaa osteoporoosin ja luunmurtumien riskiä. Lihasmassa ja -voima vähenevät ja toimintakyky huononee.
Vaihdevuosiin liittyvien vasomotoristen oireiden ja useiden muiden muutosten tehokkain ehkäisy- ja hoitokeino on hormonikorvaushoito. Se on toistaiseksi ainoa vakuuttavasti osoitettu keino vasomotoristen oireiden tehokkaaseen hillitsemiseen.
Hormonikorvaushoitoon liittyy sekä hyötyjä että riskejä. Hyötyjä ovat oireiden vähenemisen lisäksi vaihdevuosiin liittyvän luun menetyksen väheneminen ja siten osteoporoosin ja siitä johtuvien murtumien riskin pieneneminen sekä emättimen ja virtsarakon limakalvojen kunnon säilyminen. Estrogeenikorvaushoidon haittoja ovat mahdolliset oireet kuten rintojen arkuus ja turvotus sekä päänsärky, mutta erityisesti rintasyövän ja laskimoveritulpan riskin suureneminen.
Muita keinoja vaihdevuosiin liittyvien oireiden, muutosten ja riskien vähentämiseksi ovat terveellinen ravinto, tupakoimattomuus ja säännöllinen liikunta. Unen parantamiseen pyritään siihen käytettävissä olevilla keinoilla (ks. Uni ja unihäiriöt). Lantionpohjan lihasten harjoittamisella voidaan tarvittaessa ehkäistä ja hoitaa virtsan pidättämiseen liittyviä ongelmia (ks. Virtsankarkailu).
Liikunnalla voidaan vähentää monia vaihdevuosiin liittyviä oireita, aineenvaihdunnan ja kehon koostumuksen muutoksia ja niihin liittyviä sairastumisriskejä.
Liikunta voi mm. parantaa unta ja mielialaa, vähentää stressin kokemista, tuottaa myönteisiä elämyksiä, kääntää huomiota pois oireista ja totuttaa kokemaan kuuman tunnetta ja hikoilua. Nämä vaikutukset saattavat osaltaan selittää myös muita liikunnalla todettuja myönteisiä vaikutuksia mm. väsymykseen, ärtyisyyteen, masentuneisuuteen, mielialan vaihteluihin ja aloitekyvyn puutteeseen.
Useimmissa tutkimuksissa liikunta ei ole ehkäissyt tai vähentänyt merkittävästi vasomotorisia oireita. Tämä johtunee siitä, että liikunta ei korjaa oireiden perussyytä, estrogeenin vajausta. Liikunta saattaa kuitenkin vähentää vasomotorisia oireita tai niiden kokemisen voimakkuutta myös muiden kuin estrogeeniin liittyvien mekanismien kautta. Toisaalta erityisesti voimakasta hikoilua aiheuttava liikunta voi varsinkin lihavilla naisilla lisätä vasomotorisia oireita.
Vaihdevuosien aikana runsas liikunta vähentää painon nousua, pienentää lihavuuden kehittymisen riskiä ja vähentää vatsaontelon sisäisen rasvan kertymistä. Liikunnalla voidaan pienentää merkittävästi sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, osteoporoosin ja rintasyövän suurentunutta riskiä ja lisätä voimaa ja fyysistä suorituskykyä.
Liikunta on erityisen tärkeä vaihtoehto vaihdevuosiin liittyvien oireiden ja muiden muutosten hallintaan niille naisille, jotka eivät halua käyttää hormonikorvaushoitoa tai joille se ei ole suotavaa terveydellisistä syistä kuten sairastetun laskimotukoksen tai rintasyövän takia.
