Terve.fi

Yleistietoa aivohalvauksesta

Yleistietoa aivohalvauksesta
Suurin osa aivohalvauksista on aivoinfarkteja tai verenvuotoja aivoissa.

Aivohalvauksen yleisin aiheuttaja on aivoinfarkti. Jopa noin 85 % kaikista aivohalvauksista on aivoinfarkteja, joissa verenkiertohäiriö syntyy valtimon tukkeutuessa. Tukoksen voi aiheuttaa esimerkiksi kaula- tai aivovaltimossa ateroskleroosin seurauksena paikallisesti syntynyt verihyytymä eli trombi (yli 20% aivoinfarkteista). Aivojen laskimotukoksessa (sinustromboosi) trombi muodostuu valtimon sijasta laskimoon.

Tunnista aivohalvaus! Lue aivohalvauksen oireista

Myös kaula- tai aivovaltimoon muualta verisuonistosta, useimmiten sydämestä kulkeutunut verihyytymä eli tromboembolus voi aiheuttaa aivoinfarktin (noin neljännes aivoinfarkteista). Sydänperäinen tromboembolus voi syntyä eteisvärinän, läppävian, keinoläpän, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan tai sydämen sisäkalvon tulehduksen seurauksena. Joissakin tapauksissa embolus voi syntyä rasvahiukkasista, kasvainsoluista tai ilmakuplista.

Ateroskleroosissa valtimon seinämään muodostuva plakki voi joskus kasvaessaan itse ahtauttaa suonta niin paljon, että aiheutuu infarkti.

Aivoinfarktin riskitekijöitä ovat myös korkea ikä, kohonnut verenpaine, diabetes, lihavuus, tupakointi, korkeat kolesteroliarvot, runsas alkoholinkäyttö, huumeiden käyttö, leikkaus, raskaus, liikunnan puute.

Aivovaltimoiden verenvuodot

Verenvuodot aiheuttavat noin 15 % kaikista aivohalvauksista. Tällöin aivovaltimon seinä puhkeaa ja verta vuotaa joko ympäröivän aivokudoksen sisälle (aivoverenvuoto) tai lukinkalvonalaiseen tilaan aivojen pinnalla (subaraknoidaalivuoto eli SAV). Kudokseen vuotanut veri itsessään saa aikaan kudosvaurion verenkierron estymisen lisäksi.

Korkea verenpaine lisää aivoverenvuodon riskiä. Subaraknoidaalivuoto puolestaan johtuu useimmiten aivovaltimon pullistuman puhkeamisesta. Muita aivoverenvuotojen riskitekijöitä ovat mm. veren hyytymistä estävä lääkitys, verenvuototaudit, arteriovenoosi malformaatio, aivokasvaimet, pään vammat ja runsas alkoholinkäyttö.

Aivohalvauksen seuranta

Aivohalvauksen akuuttivaihe hoidetaan aina päivystyksellisesti. Akuuttivaiheen jälkeen alkaa toipumisprosessi, joka voi sisältää esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa tai neuropsykologistakuntoutusta potilaan oirekuvasta riippuen. Seuranta aivohalvauksen jälkeen on hyvin yksilöllistä.

Aivohalvauksen periytyvyys

Aivohalvaus ei suoraan voi perityä, mutta osa sille altistavista tekijöistä voi periytyä. Esimerkiksi tietyt perinnölliset verenvuototaudit tai suvussa todetut perinnölliset aivovaltimoaneurysmat eli valtimon pullistumat lisäävät aivoverenvuodon riskiä.

Aivohalvauksen yleisyys

Aivoinfarktin saa vuodessa noin 17 000 ja aivoverenvuodon noin 4000 suomalaista vuosittain. Sairastuneista neljännes on työikäisiä ja sairastumisriski kasvaa iän myötä. Myös huono sosioekonominen asema lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Aivohalvauksen ennuste

Aivohalvaus on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Aivoinfarktiin kuolee noin 25–33 % potilaista ensimmäisen vuoden aikana. Subaraknoidaalivuotoon puolestaa kuolee lähes puolet potilaista.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016.

Tietoa potilaalle: Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Aivovaltimoaneurysma ja subaraknoidaalivuoto (SAV), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Aivoverenvuoto, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

I63 Aivoinfarkti, I61 Aivoverenvuoto

Julkaistu: 30.7.2019
Kommentoi »