Terve.fi

Valtimotaudin (ateroskleroosi) oireet


Valtimotauti eli ateroskleroosi oireet ilmenevät ahtautuvan suonen alueella.

Valtimotauti eli ateroskleroosi on pitkään oireeton. Kun oireita alkaa ilmentyä, ne paikantuvat ahtautuneen suonen alueelle. Oireiden syynä on ympäröivien kudosten hapenpuute. Suonen ahtautuessa verenvirtaus heikkenee ja suonen kyky kuljettaa happea ympäröiviin kudoksiin heikkenee.

Mikäli hapenpuutos kehittyy hitaasti, ehtii elimistö reagoida ja muodostaa vähitellen korvaavaa suonitusta puutosalueelle. Jos hapenpuute kehittyy nopeasti, tilannetta korjaavaa muutosta ei ehdi tapahtua.

Äkillisen hapenpuutteen syynä ovat tilanteet, joissa valtimon sisäkerrokseen kehittyneen plakin repeytymisen tai vuodon seurauksena syntyy hyytymä. Hyytymä aiheuttaa suonen sisällä olevan tilan (lumenin) tukkeutumisen joko osittain tai täysin, niin että viereiset kudokset eivät saa riittävästi tai ollenkaan verta. Osittainen tukos aiheuttaa hapenpuutteen eli iskemian ja täydellinen äkillinen tukos aiheuttaa kudoskuolion eli infarktin.

Hitaasti kehittyneessä ahtaumassa kipu on lievempää ja ilmenee johdonmukaisesti samanlaisissa tilanteissa, joissa hapentarve ylittää korvaavan verisuonituksen hapetuskyvyn. Äkillisesti kehittyneessä tukoksessa kipu alkaa äkillisesti eikä lakkaa, vaan on usein jatkuvaa tai aaltoilevaa.

Lue valtimotaudin eli ateroskleroosin hoidosta.

Ateroskleroosin ja sen komplikaatioiden tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja alaraajojen tukkiva valtimotauti.

Sepelvaltimotaudissa tyypillinen oire on laaja-alainen puristava, ahdistava tai painava kipu rinnassa, joka voi säteillä käsiin, kaulaan, leukaperiin, ylävatsalle tai lapojen väliin. Vakaassa eli stabiilissa sepelvaltimotaudissa tyypillinen rintakipu ilmenee aina tietyssä rasituksen asteessa ja lakkaa levossa. Epävakaassa eli epästabiilissa tilassa kipua ilmenee myös levossa. Sydäninfarktissa rintakipu alkaa äkillisesti, on yleensä voimakasta ja se pitkittyy kestäen yli 20 minuuttia.

Aivohalvauksessa syynä on joko suonen tukkeutuminen ja sitä seuraava aivoinfarkti tai suonen seinämän repeäminen ja aivoverenvuoto ympäröivään kudokseen. Aivohalvauksessa oireena on usein nopeasti kehittyvä toispuoleinen halvaus.

Aivoinfarktissa siihen liittyy usein tuntohäiriöitä ja puheen tuottamisvaikeutta. Aivoinfarktin paikasta riippuen neurologisina oireina voi lisäksi olla suupielen roikkumista, toispuoleista raajojen holtittomuutta, näön ja silmän liikkeiden häiriötä, nielemisvaikeutta, huimausta, tasapainovaikeuksia tai neliraajahalvaus.

Aivoverenvuodossa halvaukseen voi liittyä tajunnantason laskua, oksentelua tai tajuttomuuskouristuskohtaus. Vuodon paikasta riippuen siihen voi liittyä aivoinfarktinkin yhteydessä esiintyviä neurologisia oireita.

Alaraajavaltimoiden ateroskleroosi voi ilmetä katkokävelynä, jollo in kävellessä alaraajojen lisääntynyt kipu pakottaa välillä pysähtymään, sillä kipu helpottaa levossa. Alaraajojen kriittisen hapenpuutteen seurauksena oireena on myös lepokipua, kroonisia haavaumia ja jopa mahdollinen kuolio.

Lue valtimotautin yleisyydestä.

Ateroskleroosi on monimuotoisesti ilmenevä tauti, jonka taudinkuva ja sen diagnosointitavat vaihtelevat riippuen siitä, mitä kudosta ahtautuneet valtimot suonittavat.

Ahtautuvia valtimoita kuunnellessa voi kuulua suhinoita ja pulssit tuntuvat heikosti. Dopplerultraäänen avulla pystytään paikantamaan ja arvioimaan ahtauman vaikeusastetta alaraajojen tukkivassa valtimotaudissa sekä kaulavaltimoissa. Epäselvissä tilanteissa ja ultraäänellä paikantamattomissa olevien ahtaumien varmistamiseksi käytetään kajoavana tutkimuksena angiografiaa eli verisuonten varjoainekuvausta.

Lähteet:

Holström P, Vauhkonen I, 2006, Sisätaudit. 1.-2. painos. WSOY. Helsinki.

Mäkinen M, Carpen O, Kosma V-M, Lehto V-P, Paavonen T, Stenbäck F (toim), 2012, Patologia, 1.painos. Duodecim. Helsinki.

Rader D., Daugherty A.: Translating molecular discoveries into new therapies for atherosclerosis. Nature 2008; Vol 451: 904-913.

Mustajoki P. Valtimotauti (ateroskleroosi), Lääkärikirja Duodecim, Duodecim Kustannus Oy 2018.

Julkaistu: 15.4.2018