Terve.fi

Palaavatko rokotuksilla nujerretut rokkotaudit Suomeen?


Jotta nämä virukset pysyisivät pois suomalaisesta väestöstä, tuhkarokon rokotuskattavuuden tulee olla riittävä.
Teksti Jarmo Salo

Moniin infektiotauteihin voi liittyä ihottumaa ja ihomuutoksia. Jos ihottuma kuuluu taudin pääasiallisiin oireisiin, sitä kutsutaan rokoksi.

Rokkotaudit ovat hyvin herkästi tarttuvia ja aiheuttavat merkittävän osan lapsuusiän sairauskuormasta, minkä vuoksi niitä on pyritty ehkäisemään jo satojen vuosien ajan.

Ensimmäiset rokotukset olikin suunnattu rokkotauteja vastaan, mistä sana ”rokottaa” on saanut alkunsa.

Useimmat rokkotaudit virusperäisiä

Virusten aiheuttamista rokkotaudeista enterorokko ja vauvarokko ovat vaarattomia sairauksia, jotka käytännössä jokainen sairastaa jo lapsuudessaan.

Myös vesirokko kärsitään lähes aina lapsena. Se aiheuttaa kiusallisia oireita (kutisevat näpyt, kuume) ja siitä voi seurata pahimmillaan hengenvaarallisia, mutta onneksi harvinaisia, jälkitauteja. Vesirokkoon on olemassa tehokas rokote, jonka saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä.

Parvorokko eli pikkurokko on ongelmallinen lähinnä raskaana olevilla, koska se voi aiheuttaa sikiölle anemiaa.

Tuhkarokko ja vihurirokko on saatu rokotuksilla hävitettyä Suomesta ja isorokko koko maailmasta.

Rokoista ainoa bakteeritauti on streptokokkibakteerin aiheuttama tulirokko, josta voi seurata vakavia jälkitauteja. Tulirokko hoidetaan antibiooteilla.

Tuhkarokko vaanii tilaisuuttaan

Tuhkarokko leviää hyvin herkästi pisaratartuntana, ja sen alkuoireet (nuha, yskä ja sidekalvotulehdus) alkavat reilun viikon kuluttua tartunnasta. Tyypillinen ihottuma ilmaantuu muutama päivä alkuoireiden jälkeen ja leviää kasvoilta vartalolle. Rokotetuilla aikuisilla oireet voivat olla epätyypillisiä.

Tuhkarokkorokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan osana MPR-rokotetta. Tuhkarokkoa vastaan rokotetaan, koska inhottavien oireiden lisäksi se voi aiheuttaa vaikeita komplikaatioita.

Kehittyneissä maissa kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia, mutta monissa kehitysmaissa tuhkarokko on yleisin pienten lasten kuolinsyy.

Ennen MPR-rokotusta käytännössä kaikki suomalaiset sairastivat tuhkarokon lapsena.

Vaikka Suomessa ei enää ole kotoperäistä tuhkarokkoa, suomalaisetkaan eivät ole taudilta täysin turvassa. Muualla Euroopassa tuhkarokkotilanne on viime vuosina huonontunut, ja sitä voi kulkeutua matkailijoiden mukana ja lomamatkoilta saatuina tartuntoina Suomeen.

Esimerkiksi viime vuonna Euroopassa oli 34 000 varmistettua tuhkarokkotapausta ja niihin liittyen kahdeksan kuolemaa.

Suomessakin oli vuonna 2011 pieni tuhkarokkoepidemia, ja koko maassa todettiin yhteensä 27 tuhkarokkotapausta. Epidemian taltuttamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi suosituksen, että ensimmäinen tuhkarokkorokotus tulee antaa mieluiten jo 12 kuukauden ja viimeistään 18 kuukauden iässä. Tänä vuonna tuhkarokkoa on toistaiseksi todettu tavanomaiset viisi tapausta.

Vakavat rokkotaudit estettävissä

Tällä hetkellä lähes kaikki suomalaiset lapset ovat erinomaisen hyvin suojattuja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin.

Jotta nämä virukset pysyisivät pois suomalaisesta väestöstä, tuhkarokon rokotuskattavuuden tulee olla vähintään 95 %, sikotaudin 90 % ja vihurirokon 85 %.

Rokotuskattavuuden laskun seurauksista on ikävä esimerkki vuosituhannen taitteesta, jolloin Brittein saarilla rokotuksen saaneiden lasten määrä laski yhden tekaistun tutkimuksen julkaisun jälkeen alle 80 %:iin. Tämän seurauksena tuhannet sairastuivat tuhkarokkoon ja tautiin kuoli lapsia ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen.

Faktaa rokkotaudeista

  • Tulirokkoa lukuun ottamatta rokkotaudit ovat virusten aiheuttamia.
  • Vakavia rokkotauteja voidaan ehkäistä tehokkaasti rokotteilla.
  • Tuhkarokko- ja vihurirokkorokotteet kuuluvat yleiseen rokotusohjelmaan, ja vesirokkorokotteen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä.

  • Tuhkarokko ja vihurirokko on häädetty Suomesta kokonaan, mutta muualta Euroopasta saadut tartunnat voivat levitä Suomessakin.
  • Rokotuskattavuuden laskiessa Suomesta jo häädetyt rokot voivat palata takaisin suomalaiseen väestöön.

Julkaistu: 27.11.2012