Samanaikaisesti kun tuhkarokon aiheuttamat kuolemat, sikotaudin aiheuttamat aivokuumeet ja aivokalvontulehdukset ja vihurirokon aiheuttamat sikiövauriot hävinneet ja unohtuneetkin, on ryhdytty puhumaan rokotusten aiheuttamista haitoista.

Rokotusten on epäilty aiheuttavan mm. kroonisia suolistosairauksia, autismia, aivokuumetta, aivokalvontulehdusta ja Guillain-Barren syndroomaa.

Vaikka monet näistä epäilyistä on jo useissa tutkimuksissa kumottu, monissa maissa rokotusten kattavuus on heikentynyt ja lastentaudit jälkitauteineen ovat palanneet takaisin.

Haitoille löytyy usein muita syitä

Mäkelä selvitti väitöstutkimuksessaan MPR-rokotteen Kansanterveyslaitokselle ilmoitetut haittavaikutukset 14 vuoden ajalta. Hän yhdisti myös rokotus- ja sairaanhoitotietoja sekä selvitti tarkasti 36 allergisen rokotusreaktion saaneen lapsen tapaukset.

MPR-rokotteen ei todettu lisäävän sairaalahoitoa aivokuumeen, aivokalvontulehduksen, Guillain-Barren syndrooman eikä autismin takia.

Tarkemmassa selvityksessä todettiin myös, että 45 prosenttia kaikkiaan 173:sta ilmoitetusta haittavaikutuksesta osoittautuikin muun kuin MPR-rokotteen aiheuttamiksi. Vakavia haittoja kuten kuumekouristuksia ja vakavia allergisia reaktioita ilmeni muutamalla lapsella. Näistäkään ei voitu varmasti sanoa, että ne olivat rokotuksen aiheuttamia. Yhtään pysyvää haittaa aiheuttanutta tapausta ei löytynyt.

Meillä ei herkutella kauhutarinoilla

Suomessa MPR-rokotuksen kattavuus on pysynyt 96-98 prosentin tasolla ja niinpä meillä onkin päästy eroon sikotaudin, tuhkarokon ja vihurirokon omista kannoista. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa ei todettu yhtään vihurirokkotapausta ja vain kaksi tuhkarokkotapausta ja kaksi sikotautitapausta, jotka kaikki oli saatu ulkomailta.

Suomessa ei myöskään tiedotusvälineissä ole herkuteltu kauhutarinoilla rokotusten vaaroista ja terveydenhoitajatkin ovat valveutuneita, sanoo Mäkelä. Suurin ongelma hänen mukaansa on Britanniassa. Myös Ruotsissa rokotteen kattavuus laski muutama vuosi sitten tietyissä elämäntaparyhmissä, mistä seurasikin epidemia.

- Kyllä mekin epidemioita tänne saadaan, jos rokotusten kattavuus vähänkin tästä laskee. Tuhkarokko on esimerkiksi niin tarttuva tauti, että kattavuuden täytyy olla vähintään 95 prosenttia, jotta ollaan suojassa, sanoo Mäkelä.