1. Kuinka paljon ruoalla voi vaikuttaa sairauksista paranemiseen?
Ravinnon vaikutusta toipumiseen ei ole tutkittu riittävästi. Emme siis tiedä tarkasti, mitkä yksittäiset ravintoaineet voivat ehkä jouduttaa toipumista eri sairauksista.
Sairaaloissa ravitsemusterapeutit kiinnittävät mieluummin huomiota ravitsemukseen kokonaisuudessaan. Suurin huoli on vajaaravitsemus. Jopa kolmasosa kaikista sairaalaan tulevista saa ruoasta liian vähän energiaa. Iso osa heistä on ikääntyneitä. Tämä on merkittävä ongelma, sillä se haittaa hoitoja ja hidastaa niistä toipumista.
2. Kotiuduin leikkauksesta. Voinko nopeuttaa ruokavaliolla haavan paranemista?
Ruokavalion vaikutusta leikkaushaavan paranemiseen on tutkittu. Ennen isoa operaatiota on tärkeää varmistaa, että syö hyvin ja saa ruoasta kaikki tarvittavat ravintoaineet.
Ravitsemustilan tulisi olla mahdollisimman hyvä, jotta toipuminen käynnistyy paremmin. Se ehkäisee myös leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Olisi hyvä, että paino pysyisi tasaisena eikä potilas ainakaan laihtuisi.
Elimistö tarvitsee leikkauksesta toipumiseen riittävästi energiaa ja proteiinia. Proteiini auttaa kudoksia uusiutumaan operoidulla alueella. Jos proteiinia ei saa tarpeeksi, toipuminen voi hidastua. Syö siis riittävästi lihaa, kalaa, maitotuotteita, kananmunia tai kasvikunnan proteiineja.
Jos energiansaanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi, ruoan sekaan voi lorauttaa lisää öljyä.
Älä unohda myöskään kasviksia, jos ne vain maistuvat. Niitä kannattaa yrittää syödä toipilaanakin.
3. Käyn läpi rankkoja rintasyöpähoitoja. Millainen ruoka auttaisi jaksamaan?
Syöpäpotilaan on tärkeää pysyä ravittuna. Ruoasta pitää saada riittävästi energiaa ja kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Näin elimistö kestää kuormittavat hoidot paremmin.
Ruokahalu saattaa vaihdella hoitojen aikana ja niiden jälkeen. On kuitenkin tärkeää, ettei paino laskisi tai nousisi kovin paljon.
Osa sytostaatti- ja sädehoitojen jälkeisistä hormonilääkityksistä altistaa lihomiselle. Kuormittavien hoitojen jälkeen saattaa myös tehdä mieli hoivata itseään herkuilla. Lihominen lisää riskiä, että rintasyöpä uusiutuu. Siksi kannattaa pyrkiä syömään terveellisesti.
Ei ole näyttöä, että laihdutuksella voisi pienentää uusiutumisriskiä. Tärkeintä on siis pitää paino tasaisena.
4. Jos sairaana tekee mieli vain herkkuja, saanko syödä niitä rajoituksetta?
Sairaudet, hoidot ja lääkkeet voivat aiheuttaa huonovointisuutta ja ruokahaluttomuutta. Ne voivat myös muuttaa makuaistia ja saada ruoan maistumaan pahalta.
Jos energiansaanti on todella vähäistä, ruoan terveellisyyttä ei tarvitse miettiä. Esimerkiksi vajaaravitun syöpäpotilaan on tärkeintä saada syötyä edes jotain.
5. Mitä kannattaa yrittää syödä tai juoda vatsataudissa?
Pahimmillaan mahatauti voi viedä sairaalaan, jos elimistö kuivuu.
Rajuissa oksennus- ja ripulitaudeissa nesteen ja suolojen korvaaminen on tärkeää. Kannattaa juoda laimeaa mehua, hiilihydraattipohjaisia urheilujuomia tai apteekin ripulijuomia. Myös kasvis- tai lihalientä voi kokeilla.
Keltainen jaffa ei siis ole paras vaihtoehto, sillä se sisältää paljon sokeria. Pahimmillaan runsassokerinen juoma voi lisätä ripulointia.
Neste imeytyy parhaiten, kun sen sokeripitoisuus on 4–6 g/100 ml. Hiilihappo voi aiheuttaa närästystä, joka saattaa provosoida oksennusrefleksiä.
Voit valmistaa kotitekoisen ripulijuoman, kun sekoitat 2,5 desilitraa täysmehua, kaksi ruokalusikallista sokeria ja teelusikallisen suolaa yhteen litraan vettä. Neste imeytyy parhaiten, kun sen nauttii pienissä erissä. Jos kiinteä ruoka maistuu, syö hyvin sulavia ruokia, kuten kaurapuuroa, smoothieita ja mustikkakeittoa.
Vältä rasvaisia ja käristettyjä ruokia sekä tuoretta leipää, jotka sulavat huonosti. Ruokavaliolla ei voi varsinaisesti nopeuttaa bakteerista tai viruksesta johtuvan mahataudin paranemista, mutta riittävä juominen ja syöminen kohentavat vointia.
Lue myös: Vatsatauti - tietopaketti
6. Voiko ruoalla jouduttaa toipumista flunssasta?
Kunnon räkätaudissa ruoka ei aina maistu. Riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta kannattaa kuitenkin yrittää pitää huolta, sillä se auttaa hidastamaan infektioiden aiheuttamaa kudosten hajoamista.
Pitkäkestoiset, vakavat ja vuodelepoa vaativat infektiot voivat vähentää lihaskudoksen määrää merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että ne aiheuttavat elimistöön stressitilan, jolloin aineenvaihdunta ei toimi normaalisti. Sairaana elimistö siis hajottaa omia kudoksiaan.
Lyhytkestoisessa kausiflunssassa vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri. Syö siis sairastaessasi mahdollisimman hyvin, jotta olet taas voimissasi, kun pahimmat oireet helpottavat.
7. Onko ravintolisistä hyötyä?
Flunssan kestoa voi yrittää lyhentää ravintolisillä. Sinkki voi tutkitusti auttaa siinä. Sitä kannattaa ottaa ravintolisänä heti, kun oireet alkavat. Sinkkipitoisten ruokien syömisestä ei ehkä ole hyötyä, koska sinkin vaikutusmekanismi on todennäköisesti paikallinen ja ruoassa sinkin määrä jää pieneksi valmisteisiin verrattuna.
C-vitamiinista on vain vähäistä näyttöä flunssaoireiden ehkäisemisessä ja lyhentämisessä. Rankasti treenaavat urheilijat ovat hyötyneet siitä hieman taudin ehkäisyssä.
D-vitamiinilla samaa ei ole havaittu.
Probiooteista on ollut hyötyä ainakin lasten flunssien ehkäisyssä. Aikuisilla tehoa ei ole tutkittu. Probiootit voivat myös lyhentää flunssan kestoa vuorokaudella. Teho on mahdollisesti parempi lapsilla kuin aikuisilla.
8. Lisäävätkö maitotuotteet limaisuutta flunssassa?
Tutkimuksissa ei ole havaittu, että maitotuotteet lisäsivät limaneritystä. Voit toki kokeilla vaihtaa flunssan ajaksi lehmänmaitotuotteet soijapohjaisiin valmisteisiin, jos niiden käyttö tuntuu miellyttävämmältä.
9. Sairasvuoteella ei tule liikuttua normaalisti. Nyt vaivaa ummetus. Miten saan vatsani toimimaan?
Jotta vatsa toimii, toipilaan on tärkeää saada riittävästi nestettä ja kuitua. Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen pitäisi saada kuitua ainakin 25–35 grammaa päivässä.
Täysjyväviljat, siemenet, pähkinät, kasvikset, hedelmät ja marjat ovat hyviä lähteitä. Apteekin kuituvalmisteista voi myös olla apua ummetukseen.
Vatsan toiminnasta on tärkeää pitää huoli, sillä ummetus voi heikentää ruokahalua.
10. Makaan kotona jalka kipsissä. Kannattaako minun syödä vähemmän, jotta en lihoisi?
Kipsatussa jalassa lihaskudoksen määrä ja lihasvoima pienenevät, koska lihasta ei käytetä. Sitä ei voi estää ravitsemuksella. Liian niukka energiansaanti voi kuitenkin lisätä lihasmassan ja -voiman menetystä. Toipilasvaiheessa on hyvä pyrkiä pitämään paino tasaisena.
11. Menetin leikkauksessa paljon verta. Kannattaako tankata rautaa purkista?
Lääkärit huolehtivat leikkauksen jälkeen, ettei potilasta kotiuteta, jos rauta-arvot ovat pielessä. Isojen leikkausten jälkeen potilasta voidaan hoitaa punasolutiputuksella ja suonensisäisellä raudalla. Lääkäri määrää rautavalmistetta ennen kotiin pääsyä, jos sille on tarvetta.
12. Kuinka hyvin potilaat osaavat huolehtia ravitsemuksesta, kun he kotiutuvat sairaalasta?
Tämä on keskeinen kysymys. Vaativissakin hoidoissa sairaalassaoloaika voi olla hyvin lyhyt, joten hyvä jatkohoito on tärkeää.
Jos takana on iso leikkaus tai voimia vaatinut sairaus, oikeanlainen ruokavaliohoito nopeuttaa paranemista, voimien palautumista ja työhön paluuta. Tällä on tutkitusti myös kansantaloudellista merkitystä.
On tärkeää, että potilas saa sairaalasta hänelle räätälöidyt ohjeet, miten kannattaa syödä, ja että hän tietää, missä hoito jatkuu ja mistä voi kysyä apua.
Aina tämä ei toteudu, sillä julkisessa perusterveydenhuollossa on vain 60 ravitsemusterapeuttia. Koulutettuja ravitsemusterapeutteja on Valviran rekisterissä kuitenkin 600.
Jos terveydenhuollon ammattilaiset saisivat nykyistä paremmat eväät ravitsemusohjaukseen, myös potilaiden saama tuki paranisi
Asiantuntijat: johtava ravitsemusterapeutti Pia Nikander Husista (vastaukset 1–4) . laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Taimisto Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä (vastaukset 5–11). laillistettu ravitsemusterapeutti, koordinointipäällikkö Auli Pölönen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä (vastaus 12) .
Asiantuntijat ovat mukana valtakunnallisessa Vesote-hankkeessa, jonka tarkoitus on parantaa suomalaisten terveyttä.
