C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Se toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta.
C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä perunasta. C-vitamiinin puute aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä.
C-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).
C-vitamiinin vaikutus
C-vitamiinin eli askorbiinihapon vaikutukset elimistössä perustuvat sen kykyyn toimia yleispelkistäjänä lukuisissa biokemiallisissa reaktioissa.
C-vitamiini tehostaa elimistön foolihappoaineenvaihduntaa ja valkosolujen toimintaa sekä lisää vastustuskykyä tulehdussairauksia vastaan.
C-vitamiini on tärkeimpiä solunsisäisiä antioksidantteja. Se reagoi vapaiden radikaalien kanssa ja pelkistää ne soluille vaarattomaan muotoon.
C-vitamiini toimii elimistömme muiden antioksidanttien, A- ja E-vitamiinien sekä seleenin kanssa soluja suojaavan puolustusjärjestelmän osana ja edistää mm. E-vitamiinin toimintaa.
C-vitamiini vähentää verihiutaleiden yhteenliimautumista ja estää näin veritulpan syntyä.
C-vitamiini osallistuu sidekudoksen muodostukseen ja verenmuodostukseen ja vaikuttaa mm. ikenien ja ihon hyvinvointiin ja haavojen paranemiseen.
C-vitamiini tehostaa raudan ja eräiden muiden hivenaineiden imeytymistä suolistosta sekä osallistuu mm. kortikosteroidien ja katekoliamiinien muodostumiseen ja sappihappojen synteesiin sekä mm. lääkeaineiden aineenvaihduntaan.
C-vitamiini toimii elimistössä mm. kollageenin, adrenaliinin, karnitiinin, sappihappojen ja steroidihormonien synteesissä. Lisäksi C-vitamiini on tärkein elimistön vesifaasin antioksidantti. Se vaimentaa singlettihappea, eliminoi tehokkaasti radikaaleja ja pysäyttää lipidiperoksidaatioketjureaktion. C-vitamiinin on todettu myös regeneroivan lipidiperoksidaation pysäytysreaktiossa syntyvää E-vitamiiniradikaalia takaisin toimivaksi E-vitamiiniksi.
Kymmenistä seurantatutkimuksesta kertynyt tieto antaa viitteitä siitä, että C-vitamiini suojaisi mm. ruoansulatuskanavan alkuosan syöpää ja haimasyöpää vastaan. Näyttöä on lisäksi C-vitamiinin tehosta kohdunkaula-, peräsuoli-, rintarauhas- ja keuhkosyövän ennaltaehkäisyssä. Myös lukuisat kokeelliset tutkimukset ovat antaneet viitteitä C-vitamiinin syöpää ehkäisevästä ominaisuudesta.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että C-vitamiini vähentäisi vilustumissairauksien oireiden kestoa jossain määrin.
Eräästä suuresta seurantatutkimuksesta (henkilömäärä 50.000, seuranta aika 8 v.) saatiin tulos, jonka mukaan C-vitamiinivalmisteen käyttö (250-500 mg/vrk) vähentäisi vanhuudenkaihin riskiä jopa 45 %. Pienemmät seurantatutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia.
C-vitamiinin tarve
C-vitamiinin (askorbiinihapon) vähimmäistarve on
- naisilla: 60 mg/vrk
- miehillä: 60 mg/vrk
- lapsilla: 35-50 mg/vrk
Tarve saattaa kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Lisäksi yksipuolinen ravinto, epäsäännölliset elämäntavat, dieetti- ja laihdutuskuurit lisäävät tarvetta.
Elimistö säätelee C-vitamiinin eli askorbiinihapon imeytymistä niin, että kun saanti vastaa tarvetta, imeytyminen on lähes täydellistä. Jos C-vitamiiniannos on alle 180 mg/vrk, siitä imeytyy yli 90 %. Kun annos kasvaa, imeytyminen vähenee. Lisäksi askorbiinihapon eritys virtsaan lisääntyy voimakkaasti silloin, kun annos ylittää 100 mg vuorokaudessa.
Eräät ravitsemusasiantuntijat katsovat, että C-vitamiinia pitäisi saada 100 – 200 mg/vrk, jotta elimistön C-vitamiinivarastot pysyisivät täynnä.
Suomalaisessa ruokavaliossa hedelmät ja marjat kattavat 54 % ja kasvikset 36 % C-vitamiinin kokonaissaannista. Saanti on keskimäärin 110 mg/vrk ja ylittää siten terveiden aikuisten saantisuosituksen.
C-vitamiinin puutos
C-vitamiinin eli askorbiinihapon puute johtaa muutoksiin sidekudoksen rakenteessa, rasvojen aineenvaihdunnassa ja hermojen toiminnassa. Vakavana puutostautina on kauan tunnettu keripukki, jonka oireina ovat anemia, lisääntynyt verenvuototaipumus erityisesti ikenissä, kipu säärissä ja lihasheikkous. Keripukin kehittyminen edellyttää kuitenkin pitkään jatkunutta heikkoa C-vitamiinin saantia ja se on nykyään erittäin harvinaista.
Nykyisin voi kuitenkin esiintyä C-vitamiinin suboptimaalista saantia eli lievää C-vitamiinin vajausta. Lievä puute ilmenee väsymyksenä (“kevätväsymys”), lihaskipuina ja stressin sietokyvyn heikkenemisenä. Oireina voi ilmetä myös yleistä heikkouden tunnetta, ruokahaluttomuutta, haavojen hidasta paranemista ja hengenahdistusta.
C-vitamiinia ei juuri varastoidu elimistöön, eikä sillä ole myrkyllisiä vaikutuksia, joskin epäillään, että hyvin suuret annokset edistävät munuaiskivien kehittymistä.
C-vitamiinin saanti
Perinteinen kotimainen C-vitamiinilähde on mustaviinimarja.
Erityisen runsaasti C-vitamiinia on myös
- acerolakirsikassa
- ruusunmarjoissa
- kiivissä
- sitrushedelmissä
- tyrnimarjassa
- paprikassa
- persiljassa
- iduissa ja juureksissa ja erityisesti perunassa.
Riittävän päivittäisen C-vitamiiniannoksen saa esimerkiksi
- yhdestä appelsiinista tai kiivistä
- 0,5 dl mustaherukkaa tai tyrnimarjaa
- 2 dl mansikkaa, lakkaa, mustikkaa tai kukkakaalia
- 50 grammasta paprikaa
C-vitamiini tuhoutuu kuumennuksen, auringonvalon ja ilman vaikutuksesta. Koska huomattava osa esim. juuresten C-vitamiinista tuhoutuu varastoinnin, ruuanvalmistuksen ja väärän säilyttämisen takia olisi C-vitamiinin saannin kannalta parasta nauttia ne mahdollisimman raakoina.