Terve.fi

Älä usko näiden 6 ruoan terveellisyyteen

Älä usko näiden 6 ruoan terveellisyyteen
Usein mainoksissa toitotetaan markkinoitavien tuotteiden terveellisyydestä sekä maagisesti elämää pidentävistä ja parantavista vaikutuksista. Suurin osa on melkoista humpuukia. Nämä kuusi tuotetta voitkin jättää surutta kaupan hyllylle.

Elintarvikkeita kaupittelevat yritykset ovat taitavia luomaan kuluttajalle kuvitelman siitä, mitä kaikkea kaupasta pitää ostaa.

Hyvin usein mainoksissa toitotetaan markkinoitavien tuotteiden terveellisyydestä sekä maagisesti elämää pidentävistä ja parantavista vaikutuksista.

Suurin osa on melkoista humpuukia. Ja kaikki oletetut hyödyt ovat saatavilla myös ihan oikeasta ruoasta.

Nämä kuusi tuotetta voit AlterNet.orgin mukaan jättää surutta kaupan hyllylle.

  • Aiheesta lisää: Nämä 17 terveelliseksi luultua tapaa ovat pelkkää puppua, osa 1 ja osa 2

1. Kookosvesi

Kookosvedestä on tullut miljardibisnestä, kiitos limsajättien ja kuuluisuuksien, jotka jaksavat tohkeissaan tuotetta ylistää.

Kookosvettä saadaan raa’asta kookospähkinästä ja sillä oletetaan olevan runsaasti terveysvaikutuksia. Se on rasvatonta, vähäkalorista, hyvin nesteyttävää ja se sisältää runsaasti kaliumia.

Rehellisyyden nimissä kookosvedellä onkin yksi etu urheilujuomiin ja limsoihin nähden: siinä on verrattain hyvin vähän sokeria. Vähäkalorisuus on kuitenkin lähinnä myytti.

Kookosvedessä on 20 kilokaloria desilitrassa. Ei kuulosta paljolta. Tosin eihän kukaan selviä yhdellä desillä, joten painoaan tarkkaileva saattaakin yhtäkkiä huomata hörppivänsä kookosveden kanssa kaloreita hurjia määriä.

Markkinajätti Vita Cocon rahoittama tutkimuskaan ei pystynyt osoittamaan kookosvettä sen maagisemmaksi juomaksi kuin muitakaan.

Tutkimuksen mukaan niin urheilujuomat, kookosvesi kuin tavallinen hanavesikin toimivat kaikki yhtä tehokkaasti.

Siksipä voitkin itse miettiä, valitsetko mieluummin pullollisen neljän euron kookosvettä vai kaliumia pullollaan olevan banaanin ja oivallisesti nesteyttävää hanavettä 50 sentillä.

2. Vitaminoitu vesi

Ei liene yllätys, että Coca-Cola on tunkeutunut myös vitamiinivesiapajille. Ja kuten kookosveden kanssa, myös vitaminoidun veden takana seisoo monia kuuluisuuksia, muun muassa näyttelijä Jennifer Aniston. Kuka ei uskoisi tätä frendiä?

Siitä huolimatta vitaminoidun veden terveysvaikutukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia.

Vuonna 2014 yksi valmistaja sai syytteen valheellisesta markkinoinnista, jossa se väitti vitamiiniveden olevan terveysjuoma.

Todellisuudessa vitaminoidussa vedessä on lähes yhtä paljon sokeria kuin kolajuomissa.

Ylipäätään vitamiinit on parasta saada ruoasta, ei sokerijuomasta. Eikä liiallisista vitamiineistakaan ei ole hyötyä muutoin kuin harvinaisten tautien, kuten keripukin, vaivatessa.

Tällaisessa tilanteessa osta toki vitaminoitua vettä. Appelsiini olisi tietenkin paljon halvempi vaihtoehto.

3. Proteiini- ja ravintopatukat

Ruoan voi jättää väliin tyylikkäästi, ainakin, jos uskoo proteiini- ja ravintopatukoiden markkinoijia.

Todellisuudessa nämä terveyspatukat ovat kaikkea muuta kuin terveellisiä.

Usein patukoissa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria.

Harva ymmärtää, että sokeri on sokeria, oli se sitten valkoisen hienon sokerin tai vaikkapa hunajan muodossa.

Patukoiden lupaukset tumman suklaan korkeista antioksidanttipitoisuuksista on niin ikään haastettu. Yhdysvaltalainen yritys saikin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta hiljattain huomautuksen harhaanjohtavasta mainonnasta.

4. Granola eli rapea mysli

Granola on oivallinen esimerkki siitä, miten epäterveellinen kaloripommi osataan naamioida terveelliseen muotoon.

Granola eroaa tavallisesta myslistä siinä, että se paistetaan joko uunissa tai pannulla, ja luonnollisesti höystetään öljyillä ja erilaisilla sokereilla.

Niinpä puoli desiä granolaa sisältää neljä grammaa sokeria ja viisi grammaa rasvaa.

Kuituja granolassa on kohtuullisen paljon, mutta mikäli kuitujen määrän haluaa maksimoida, kannattaa granola valmistaa itse. Markkinoilla olevat kun ovat melkoista höttöä (ja niistäkin firmoista muuten yhden omistaa Pepsi).

5. Hedelmäjogurtti

Vähärasvainen hedelmäjogurtti löytyy monen välipalalistalta. Kaikki ei kuitenkaan ole niin hyvää kuin miltä näyttää.

Kun maustamaton jogurtti on mitä parhain vaihtoehto välipalaksi runsaan proteiinipitoisuutensa ja maitohappobakteeriensa takia, ovat hedelmäjogurtit yleensä pullollaan sokeria.

Kukapa söisi kermaleivoksen ja väittäisi sen olevan terveellinen välipala? Tuskin kukaan. Siitä huolimatta moni hedelmäjogurttipurkki sisältää enemmän sokeria kuin kermatäytteinen leivos.

Ei liene yllättävää, että rapakon toisella puolella oikeus on langettanut useita tuomioita hedelmäjogurtteja terveellisinä markkinoiville yrityksille.

6. Mantelimaito

Laktoosittomien ja terveellisempien maitotuotteiden metsästys on saanut maitotuoteteollisuuden muutosten kouriin.

Soijamaito, hamppumaito ja muut kasvisperäiset vaihtoehdot ovat kasvaneet kahden miljardin dollarin bisnekseksi. Mantelimaito on kuitenkin selkein menestyjä, sillä sen osuus kahdesta miljardista on hurjat 700 miljoonaa.

Tuottajat ovat kuitenkin liioitelleet mantelimaidon hyötyjä.

Manteli itsessään on äärimmäisen terveellinen. Kourallinen manteleita sisältää yhtä paljon proteiinia kuin kananmuna, saman verran kuitua kuin banaani ja avokadon verran hyvää rasvaa.

Lasillinen mantelimaitoa sisältää vain murto-osan tästä, sillä se on pääosin vettä. Gramma proteiinia ja kuitua ja viisi grammaa rasvaa ei tee mantelimaidosta terveellistä.

Ravinteet, esimerkiksi kalsium, lisätään juomaan jälkikäteen. Saman tuloksen saisikin vesijohtovedellä ja monivitamiinitabletilla.

Ympäristötietoiset jättävät manteleilla herkuttelun muutenkin vähemmälle, sillä vain yhden mantelin kasvattaminen vaatii lähes neljä litraa vettä.

Lähteet:

Julkaistu: 12.8.2015
Kommentoi »