Terve.fi

Yleisimmät lasten sairaudet - oireet ja hoito

Yleisimmät lasten sairaudet - oireet ja hoito
Kaikki lapset sairastavat kasvaessaan erilaisia sairauksia, kuten esimerkiksi infektiotauteja. Monista vaivoista selvitään vain levolla, mutta osa vaatii lääkärin apua.
Julkaistu: 8.7.2015
Kaikki lapset sairastavat kasvaessaan erilaisia sairauksia, kuten esimerkiksi infektiotauteja. Monista vaivoista selvitään vain levolla, mutta osa vaatii lääkärin apua.
Lapsuuteen kuuluvat erilaiset pienet sairastelut.
Tilastojen mukaan kaikki suomalaiset lapset sairastavat joskus infektiotauteja, kuten nielu-, poskiontelo- ja korvatulehduksia.
Jokainen kasvava lapsi varmasti myös kolhii itseään pienien luunmurtumien kera.
Allergiat ovat pienten lasten keskuudessa hyvin yleisiä, mutta niistäkään eivät onnekseen kärsi kaikki. Tilastojen mukaan noin 10 prosentilla suomalaisista lapsista on jokin allergia.

Infektioita sairastetaan joka vuosi

Erilaiset virus- ja bakteeriperäiset infektiotaudit ovat yleisin syy koulusta tai päiväkodista poissaoloihin. Kuten monet aikuiset, lapsetkin sairastelevat infektiotauteja useita kertoja vuodessa.
Infektioihin sairastuminen liittyy usein jokavuotisiin flunssakausiin, milloin taudinaiheuttajat leviävät helposti päivähoitopaikkojen ja koulujen ryhmissä.

Ylähengitysteiden infektio eli flunssa

Ylähengitysteiden, eli nielun, nenän ja kurkunpään tulehdus on yleisin tauti, mitä lapset sairastavat. Tauti tunnetaan parhaiten nimellä flunssa.
Lapsille on normaalia sairastaa flunssaa jopa 5—10 kertaa vuodessa.
Oireisiin kuuluu yleensä yskää, nuhaa, kuumetta tai lievää lämmön nousua, päänsärkyä ja kurkkukipua. Yleensä oireet häviävät itsekseen viimeistään reilun viikon kuluttua.
Viruksen aiheuttamaan flunssaan eivät tehoa antibioottikuurit, mutta lapsen oloa voi helpottaa vaikkapa tulehduskipulääkkeillä, mitkä alentavat kuumetta.
On hyvä muistaa, että tavallisen flunssan oireet voivat usein jatkua jopa kahdesta kolmeen viikkoon ilman, että kyse on antibioottihoitoa vaativasta jälkitaudista.
Jos lapsi vaikuttaa poikkeuksellisen väsyneeltä ja huonovointiselta, voi tilanteen tulla tarkastamaan lääkäriin.
Flunssan aiheuttaa aina jokin virus. Erilaisia flunssaviruksia tunnetaan jopa yli 200, mutta yleisimmät niistä ovat rinovirukset, korona-, adeno-, influenssa- ja parainfluenssavirukset sekä respiratory syncytial-virus eli RS-virus.
Kuten aikuisetkin, lapset sairastuvat usein tautiin flunssakausien aikaan, milloin se tarttuu päiväkodeista, kouluista ja työpaikoilta helposti ihmisestä toiseen.

Korvatulehdus

Korvatulehdus tarkoittaa äkillistä välikorvan tulehdustilaa, jonka oireena on korvan kipuilu. Korvatulehdus tulee yleensä aina ylähengitystieinfektion yhteydessä.
Sairaus on yksi yleisimmistä lasten taudeista. Se tarttuu yleensä muutaman vuoden ikäisiin lapsiin, mutta voi tulla myös kouluikäisille lapsille ja aikuisille.
Korvatulehdus on bakteeritauti, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat pneumokokki-, hemofilus- ja branhamella-bakteerit.
Välikorvantulehdusta potevilla lapsilla esiintyy yleensä korvakipua, nuhaa ja yskää. Joskus taudin oireina voi olla myös kuumetta, mutta sitä esiintyy harvemmin.
Yksi korvatulehduksen selkeimmistä merkeistä on korvamärkä. Yleensä tulehdus täytyy kuitenkin todeta korvalampulla tai tympanometrillä.
Välikorvantulehdusta hoidetaan antibiooteilla. Hoito voi kestää tilanteesta riippuen kerta-annoksesta yli viikon kuuriin.
Hoidon alettua tulehdus korvassa rauhoittuu 2—3 päivässä.
Kuumeenalennuslääkkeet voivat auttaa lievittämään oireita, kun niitä käytetään antibioottikuurin yhteydessä. Lääkityksestä kannattaa kuitenkin aina keskustella lääkärin kanssa.

Poskiontelotulehdus

Poskiontelotulehdus on yleistynyt nimi sivuontelutulehdukselle, mikä tarkoittaa tilaa, missä nenän tyvessä, poskissa ja otsassa sijaitseviin luisiin sivuonteloihin kehittyy tulehdustila.
Sivuontelot voivat tulehtua flunssan yhteydessä. Tällöin taudista selviää usein keskittymällä alkuperäisen flunssan hoitoon.
Varsinaisesta sivuontelotulehduksesta eli sinuiitista puhutaan silloin, kun infektion aiheuttajana ovat bakteerit ja onteloihin kertyy märkää.
Sinuiitin aiheuttajabakteerit ovat samat kuin korvatulehduksessa eli pneumokokki, hemofilus tai branhamella. Tulehdus kehittyy useimmiten flunssan jälkitautina ja joskus myös allergisen nuhan seurauksena.
Poskiontelotulehdusta voi alkaa epäillä, jos flunssaoireet jatkuvat yli kymmenen vuorokauden ajan.
Taudin oireita ovat paksu nuha, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Myös pitkittynyt yskä voi viitata sivuontelotulehdukseen.
Nenäoireina esiintyy paksua tai juoksevaa nuhaa. Alle puolella potilaista on kuumetta.
Sivuontelontulehdusta hoidetaan antibiootilla samoilla tavoin kuin välikorvantulehdusta.
Poskionteloiden punktiota tehdään harvemmin pienille lapsille, sillä alle kouluikäisillä toimenpide edellyttää nukutusta.
Sitkeä tulehdus voidaan hoitaa suoraan leikkauksella, jolloin poskiontelot ilmastoidaan pysyvämmin.
Antibioottien ohella käytetään usein nenäsumutteita, mitkä vähentävät limakalvoturvotusta.

Vakavat infektiot taltutettiin rokotusohjelmalla

Suomalaisten vanhempien onneksi meillä ei tarvitse pelätä vakavia kulkutauteja ja infektioita, kuten aivokalvon ja kurkunkannen tulehduksia.
Kansallinen rokotusohjelma on pitänyt suomalaiset turvassa useilta vaarallisilta tartuntataudeilta jo vuosikymmeniä.
Rokotusohjelman avulla on päästy eroon useista ikävistä taudeista. Isorokko, tuhkarokko, polio ja sikotauti on hävitetty rokotteilla meiltä kokonaan.
Vihurirokko ja Hib-tautia aiheuttava hemofilusbakteeri on kadonnut Suomesta lähes kokonaan rokotteiden ansiosta.
Useimpien asiantuntijoiden mukaan rokotukset ovat tehokkain ja turvallisin tapa taata suomalaislasten terveys.

Allergioita potee yli 10 prosenttia lapsista

Pienten lasten yleisimpiä allergian muotoja ovat ruoka-aineallergiat ja allergiset ihottumat. Monet kärsivät myös astmasta ja siitepölyallergiasta.
Allergian aiheuttaja voi kuitenkin olla lähes mikä tahansa, jonka vuoksi syy kannattaa selvittää lääkärin kanssa.
Allergiat ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenien aikana selvästi. Syytä tähän kehitykseen ei toistaiseksi lääketieteen ammattilaisten keskuudessa tiedetä.
Allergialääkkeet ovat kehittyneet huimasti vuosien varrella. Tämän ansiosta oireet saa pidettyä hyvin kurissa eikä niiskuttaminen ja köhiminen häiritse useimpien lasten arkea liikaa.

Toiminnalliset vaivat 

Toistuvat päänsäryt, vatsavaivat, ummetus ja kastelu ovat hyvin yleisiä leikki- ja kouluikäisillä lapsilla.
Usein näiden vaivojen takana ei ole mitään lääketieteellisesti merkittävää syytä, kuten infektiota tai muuta tautia. Tämän vuoksi niitä kutsutaan toiminnallisiksi vaivoiksi.
Vaivat ovat itsessään yleensä täysin vaarattomia, mutta ne saattavat olla raskaita perheelle.
Toiminnallisia vaivoja ei voida usein hoitaa muilla tavoilla kuin oireita helpottavilla lääkkeillä.
Jos ei ole varma ovatko lapsen kivut toiminnallisia vaivoja, kannattaa hakeutua varmuuden vuoksi lääkäriin.

Tapaturmat

Lasten tapaturmat ovat onneksi vähentyneet Suomessa paljon kahden viime vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta lääkärin vastaanotolla käy tapaturmien vuoksi vuosittain useita kymmeniä tuhansia lapsia.
Suurin osa tapaturmista on pieniä kolhuja, haavoja ja luunmurtumia.
Liikenneonnettomuudet, hukkumiset, tapaturmaiset silmävammat, palovammat ja myrkytykset ovat kaikesta huolimatta yhä valitettavan yleisiä.
Tapaturmat ovat vauvaiän jälkeen yleisen lasten kuolinsyy.
Tämän vuoksi turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kodeissa, päiväkodeissa, koulumatkoilla ja koulussa.
Nykyisin lapsille järjestetään myös paljon liikenneturvallisuusopetusta ja muuta valistusta turvallisuudesta.
Lähteet:
1 kommentti