Terve.fi

Rokotuksilla tehokas suoja suomalaislapsille


Tuhkarokko, sikotauti ja hinkuyskä kaatavat lapsia sairaalan petiin ja vievät joskus jopa pikkuisen hengen. Tarua meillä, toistaiseksi. Totta kuitenkin niin lähellä kuin Lontoossa ja Tukholmassa.

Kattavan rokotusohjelman ansiosta suomalaislapset ovat suojassa pelätyimmiltä tartuntataudeilta. Laumasuoja varjelee meillä myös rokottamattomat, mutta vaara vaanii rajan takana.

Vuoden 2006 alussa uudistetulla yleisellä rokotusohjelmalla suojataan suomalaislapsia yhdeksältä pelätyltä taudilta: tuberkuloosilta, kurkkumädältä, hinkuyskältä, sikotaudilta, vihuri- ja tuhkarokolta, poliolta ja vakavilta hemofilustaudeilta sekä jäykkäkouristukselta.

Rokotusohjelmaan ei ole otettu uusia tauteja, mutta uudistuksessa on vähennetty pistosten määrää. Myös aikaisemmin sivuvaikutuksia, kuten kuumetta ja pistoskohdan kipeilyä aiheuttanut hinkuyskärokote on korvattu uudella soluttomalla rokotteella.

Yli 90 prosenttia pikkulapsista saa meillä rokotukset suositusten mukaisesti. Seitsemän tautia yhdeksästä onkin meillä jo hävitetty. Tuberkuloosi ja hinkuyskäkin ovat saaneet melko vaarattomat kasvot. Meillä myös ne harvat, joita ei ole rokotettu säilyvät laumasuojan takia näiltä taudeilta.

Laumasuoja heikkenee kuitenkin heti rajojen takana. Esimerkiksi jo Ruotsissa ja Englannissa on kansanliikkeitä, jotka ovat vastustaneet rokotuksia. Tuloksena on ollut Ruotsissa hinkuyskäepidemioita ja Englannissa laaja sikotautiepidemia.

Kolmisen vuotta sitten yli 40 000 lasta oli tuhkarokon kynsissä Etelä-Italiassa ja muutama lapsi kuoli rokkoon. Rokotusohjelman romahdettua Venäjällä kurkkumätä on tappanut siellä nyt jopa tuhansia.

Rokottamaton lapsi riskissä rajan takana

Brittivanhemmat ovat eniten vastustaneet MPR-rokotuksia, koska siellä oletettiin tämän tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan rokotteen aiheuttavan autismia. Rokottamatta jättäminen on ollut yleisintä yllättävää kyllä etenkin ylemmissä sosiaaliluokissa. Esimerkiksi pääministeri Tony Blair ei ole vieläkään paljastanut, onko hänen kuopuksensa rokotettu vai ei.

Koko pitkän uransa rokotuksiin perehtynyt virologian professori Timo Vesikari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että lontoolaislapsista vain noin 65 prosenttia on saanut kolmoisrokotteen.

– Siellä riehuikin ensin tuhkarokkoepidemia, äskettäin sikotautiepidemia ja on vain ajan kysymys milloin vihurirokko nostaa päänsä, Vesikari epäilee.

– Ihmiset tuntuvat unohtaneen, että tuhkarokkokin voi olla tappava tauti, sikotauti aiheuttaa miehelle lapsettomuutta ja vihurirokko taas naisella sikiökuolemia. Onneksi suomalaisvanhemmat ovat valistuneita ja meillä rokotuksia vastustava pieni ryhmäkin on kaukana fanaattisuudesta. Vanhempien on kuitenkin syytä muistaa, että rokottamatta jääneen lapsen kanssa matkustaminen kotimaan rajojen ulkopuolelle alkaa olla monin paikoin riski.

Hepatiitti B- ja vesirokkorokote vapaaehtoisuuden varassa

Vesirokko ei meillä kuulu yleiseen rokotusohjelmaan, mutta rokotetta saa reseptillä apteekista. Nykyisin viitisen prosenttia suomalaislapsista on yksityisesti rokotettu vesirokkoa vastaan.

– Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hepatiitti B-rokotteen liittämistä yleisiin rokotusohjelmiin. B-hepatiitti on meillä toistaiseksi ollut harvinainen, mutta se lisääntyy kaiken aikaa muun muassa matkailun myötä. Paljon matkustavat suomalaisvanhemmat ottavatkin nykyisin yksityisesti usein B-hepatiittirokotteen myös lapsilleen.

– Rokotusohjelmaa uudistettaessa pienin lisäkustannuksin viitosrokotteeseen olisi hyvin voitu lisätä kuudenneksi myös B-hepatiittirokote. Nykyisin Suomi on Ruotsin ja Englannin rinnalla niitä harvoja maita, joiden rokotusohjelmissa tätä rokotusta suositellaan edelleen vain tietyille riskiryhmille. Ensi kertaa nyt on otettu mukaan myös hepatiitti A-rokote joillekin riskiryhmille, Timo Vesikari sanoo.

Rotavirukselta pääsee suojaan jo ensi vuonna

Rotavirusrokotteen kehittelyssä Suomi on ollut vuosikausia edelläkävijä. Rokotekokeiluissa on ollut mukana jo kymmeniä tuhansia pikkuisia eri puolilta Suomea. Suun kautta otettava rokote tullee EU-maissa apteekkeihin reseptilääkkeeksi ensi vuoden aikana, mutta yleiseen rokotusohjelmaan sitä joudutaan vielä odottamaan.

– Rotavirusrokote muistuttaa influenssarokotetta. Virusta ei voi koskaan täysin eliminoida, mutta rokotteella saa suojan juuri siihen ikään, jolloin tauti on vaarallinen. Virus on pulmallinen puolen vuoden iästä neljän vuoden ikään. Sylivauvojen suojana ovat äidin vasta-aineet, isommilla lapsilla tauti ei enää uhkaa henkeä. Kieltämättä rotavirusrokote olisi helppo toteuttaa yleisen rokotusohjelman yhteydessä, rotavirusta jo pari vuosikymmentä tutkinut Vesikari sanoo.

Rotaviruksen aiheuttama ripulitauti riehuu lapsiperheissä etenkin keväisin. Vuosittain 10 000- 20 000 pikkulasta saa tämän oksentelua, kuumeilua ja ripulointia aiheuttavan viruksen. Sairaalahoitoon joutuu vuoden aikana jopa parituhatta lasta.

Hyvän sairaalahoidon ansiosta viruksen aiheuttamat lapsikuolemat ovat meillä melko harvinaisia. Virusepidemiat kuormittavat kuitenkin sairaaloiden lastenosastoja, joissa virus kaiken lisäksi leviää herkästi, sillä yhdessä grammassa ripuliulostetta on jopa kymmenen miljardia rotavirusta.

Julkaistu: 3.10.2006