Terve.fi

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia
Ruoka-allergia lapsella: Ruoka-allergioita esiintyy usein 2 kk - 3 vuoden ikäisillä lapsilla. Mitkä ovat yleisimmät ruoka-allergian aiheuttajat ja oireet?
Julkaistu: 8.10.2013

Ruoka-aineallergia merkitsee elimistön puolustusjärjestelmän reaktiota tiettyyn ruoka-aineeseen.

Elimistön puolustusjärjestelmä on erikoistuneista soluista ja kudoksista koostuva järjestelmä, joka normaalisti puolustaa elimistöä siihen tunkeutuvaa vierasta materiaalia vastaan. Ruoka-allergiaan sairastuneilla ihmisillä elimistön puolustusjärjestelmä pitää tavallisesti turvallisia ruoka-aineita virheellisesti vieraina ja mahdollisesti haitallisina aineina. Siksi puolustusjärjestelmä tuottaa IgE-vasta-aineita ja histamiineja, jotka se päästää verenkieroon tuhoamaan näitä “vieraita” aineita. Tämä käynnistää elimistössä tulehdusreaktion ja johtaa allergiaoireisiin.

Ruoka-allergiat ovat yleisiä ja niitä esiintyy noin 2-6 prosentilla väestöstä. Niitä esiintyy useimmiten 2 kuukauden – 3 vuoden ikäisillä lapsilla.

Yleisimmät allergiaoireita aiheuttavat ruoka-aineet ovat lehmänmaito, kananmunat, pähkinät (erityisesti maapähkinät), vehnä, soija ja äyriäiset.

Ruoka-allergiaa sairastavilla lapsilla oireet alkavat tavallisesti pian ruoan nauttimisen jälkeen. Joillakin lapsilla jopa ruoka-aineen koskettaminen tai hengittäminen voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Vaikka ruokaintoleranssi (ruoka-aineen sopimattomuus) voi joskus vaikuttaa allergialta, se ei kuitenkaan ole allergiaa, koska elimistön puolustusjärjestelmä ei tuota vasta-aineita. Intoleranssissa tiettyjen ruokien syöminen voi aiheuttaa paikallisen tulehdusreaktion suolistossa. Laktoosi-intoleranssissa kysymys ei kuitenkaan ole tulehduksesta vaan oireet tulevat bakteerien tuottamasta kaasusta niiden saadessa suuria määriä imytymätöntä laktoosia ravinnokseen.

Ruokaintoleranssi riippuu syödyn ruoan määrästä, eli lapsi saattaa pystyä syömään pieniä määriä kyseistä ruoka-ainetta saamatta oireita. Intoleranssia aiheuttavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi lehmänmaito, sitrushedelmät, tomaatit, mansikat ja suklaa.

Kuva: Ruoka-allergioita esiintyy useimmiten 2 kuukauden – 3 vuoden ikäisillä lapsilla.

Oireet

Ruoka-allergian oireita ovat ihottuma (tavallisesti nokkosihottuma tai ekseema), nuha, aivastelu, vetiset silmät, kutiseva kurkku, yskä, hengityksen vinkuminen, vatsakipu, oksentelu ja ripuli.

Kuva: Nokkosihottuma on yleinen ruoka-allergian oire.

Ruoka-allergian oireet alkavat yleensä nopeammin ja ovat voimakkaampia kuin ruokaintoleranssin oireet. Ekseemasta kärsivillä lapsilla iho voi paheta tiettyjen ruokien nauttimisen jälkeen.

Kuva: Ruoka-allergiaan liittyy usein atooppinen ihottuma.

Jos lapsella on astma tai migreeni, sairaus voi pahentua lapsen altistuessa tietylle ruoka-aineelle.

Komplikaatiot

Allerginen reaktio voi olla hengenvaarallinen harvoissa tapauksissa. Anafylaktinen reaktio eli anafylaksia on vakava, äkillinen yliherkkyysreaktio, joka yleensä vaikuttaa useampaan elimistön osaan. Anafylaktinen reaktio voi kehittyä nopeasti hengenvaaralliseksi tilaksi, jos hoitoa ei aloiteta välittömästi.

Anafylaktinen reaktio alkaa yleensä suun, huulien ja kurkun kutinalla ja kihelmöinnillä. Kasvoissa, yleensä silmien, suun ja huulten alueella on turvotusta, jota seuraa tavallisesti ympäri kehoa esiintyvää nokkosihottumaa. Suun ja kurkun limakalvot saattavat turvota aiheuttaen jopa nielemis- tai hengitysvaikeuksia.

Anafylaksia voi vaikuttaa myös verenkiertoon ja lapsen iho voi olla kalpea, kylmä ja hikinen. Sydämen syke nousee verenpaineen laskiessa ja lapsi voi olla vaarassa pyörtyä. Muita anafylaksian oireita ovat mahakipu, oksentelu, ripuli, lihaskouristukset ja voimakas väsymys (letargia).

Soita välittömästi lääkärille tai yleiseen hätänumeroon 112, jos lapsellasi on ruoka-allergioita ja hänen hengityksensä vaikeutuu yllättäen tai hänellä on muita anafylaksiaan viittaavia oireita.

Maitoallergia ja maitointoleranssi

Maito on yksi niistä tavallisista ruoka-aineista, jotka aiheuttavat lapsilla oireita joko allergian tai intoleranssin vuoksi.

Lapsi voi olla allerginen lehmänmaidon valkuaisaineelle (proteiinille). Maitoallergiaa sairastava lapsi voi saada voimakkaita oireita, kun hän syö tai juo ruoka-aineita, jotka sisältävät vähänkin lehmänmaidon valkuaisainetta. Hoitona on lehmänmaidoton ruokavalio. Useimmat maitoallergiasta kärsivät vauvat kestävät soijavalmistetta, mutta jotkut vauvat saattavat tarvita ns. hypoallergeenista äidinmaidonkorviketta, joka sisältää esipilkottuja valkuaisaineita.

Maitoallergiaa sairastavat pikkulapset ja vanhemmat lapset voivat yleensä juoda soija-, riisi- tai vuohenmaitoa, johon on lisätty kalsiumia. Jotkut lapset saattavat olla allergisia soijalle. Yleensä maitoallergia paranee lapsen vanhetessa.

Jos lapsi ei siedä maitoproteiinia (intoleranssi), lapsella ei ole allergiaa, mutta hän saa samanlaisia oireita maidon nauttimisen jälkeen kuten mahakipua, oksentelua, ripulia ja ummetusta.

Maitointoleranssista kärsivän vauvan syöttäminen voi olla vaikeaa ja vauvan ulosteessa voi olla limaa tai verta. Jos äiti juo lehmänmaitoa imetysaikana, vauva saattaa saada oireita, koska proteiini kulkeutuu rintamaitoon. Maitointoleranssi paranee yleensä lapsen vanhetessa. Paras hoitomuoto on välttää maitoa mahdollisimman tarkoin. Maitointoleranssissa ei ole vaarallisen reaktion kuten anafylaksian riskiä, koska kyseessä ei ole allergia.

Joidenkin lasten elimistö ei pysty pilkkomaan maitosokeria eli laktoosia. Kyseessä on laktoosi-intoleranssi, joka ei myöskään ole allergia. Elimistöstä puuttuu maitosokeria pilkkova entsyymi, joten se ei pysty sulattamaan maitosokeria.

Laktoosi-intoleranssi voi aiheuttaa löysää ulostetta, mahakipuja, lihaskouristuksia, oksennusta ja painon laskua. Laktoosi-intoleranssi on harvinainen vauvoilla; se on yleensä perinnöllinen ja ilmenee vasta vauvaikää vanhemmilla lapsilla. Monissa tapauksissa laktoosi-intoleranssi voidaan todeta pitämällä päiväkirjaa lapsen ruokavaliosta ja oireista.

Jos diagnoosista ei olla varmoja, lääkäri voi suositella laktoosirasituskoetta, jossa lapsen uloshengitysilma analysoidaan maitosokeriliuoksen juomisen jälkeen. Jos lapsella on laktoosi-intoleranssi, hän voi juoda laktoositonta maitoa, jota saa useimmista ruokakaupoista.

Vanhemmat lapset voivat ottaa ennen ruokailua entsyymivalmisteita, jotka auttavat sietämään maitotuotteita. Joillakin lapsilla laktoosi-intoleranssi paranee lapsen vanhetessa, mutta toisilla se on elinikäinen sairaus.

Kananmuna-allergia

Kananmuna-allergiassa lapsen elimistö kehittää allergisen reaktion kananmunan valkuaisessa olevaan valkuaisaineeseen (albumiiniin).

Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin jälkeen kananmunaa sisältävän ruoan syömisen jälkeen. Yleisimmät oireet ovat ihottuma, mahakipu, ripuli, oksentelu ja hengityselimiin liittyvät oireet kuten nuha, aivastelu ja hengitysvaikeudet. Vaikeimmissa tapauksissa seurauksena voi olla anafylaksia.

Allergia todetaan yleensä taudin esitietojen perusteella, mutta sen varmistamiseksi saatetaan tehdä ihotesti. Useimmissa tapauksissa kananmuna-allergia paranee lapsen vanhetessa, mutta aina se ei parane.

Lasten, joille kananmuna on aiemmin aiheuttanut anafylaktisen reaktion, tulee pitää mukanaan Epipen-adrenaliiniruiskua, joka on adrenaliinia sisältävä automaattinen injektioruisku. Ruisku tulee pistää lihakseen välittömästi allergiaoireiden ilmaannuttua, koska lääke hidastaa allergista reaktiota ja suojaa hengitysteitä. Epipen-adrenaliiniruiskun pistämisen jälkeen lapsi on vietävä välittömästi päivystyspoliklinikalle, jossa hänen tilansa voidaan tutkia ja hänelle voidaan antaa lisähoitoa.

On tärkeää tietää, että monissa ruoka-aineissa voi olla kananmunan valkuaisainetta. Kananmuna-allergiaa sairastavan lapsen vanhempien on opittava, mitä ruokia lapsi ei saa syödä.

Pähkinäallergia

Maapähkinä ja muut pähkinäallergiat ovat lapsilla yleisiä eivätkä ne yleensä parane lapsen vanhetessa kuten maito- ja kananmuna-allergia.

Pähkinäallergiassa oireet kehittyvät yleensä nopeasti ja voivat johtaa vakavaan allergiseen reaktioon tai anafylaksiaan. Se on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä lääkärinhoitoa.

Pähkinäallergia todetaan yleensä taudin esitietojen perusteella, mutta diagnoosin varmistamiseksi saatetaan tehdä ihotesti tai altistuskoe, jossa lapselle annetaan pähkinöitä syötäväksi ja allergisen reaktion kehittymistä tarkkaillaan. Jos lapselle annetaan pähkinöitä pähkinäallergian toteamiseksi, sen täytyy ehdottomasti tapahtua sairaalassa lääkärin valvonnan alaisena, koska seurauksena voi olla voimakas allerginen reaktio.

Paras pähkinäallergian hoitokeino on opettaa lasta välttämään kaikkia ruokia, jotka saattavat sisältää pähkinää.

On tärkeää muistaa aina lukea ruokien tuoteselosteet ja noudattaa varovaisuutta ulkona syötäessä, sillä esimerkiksi kiinalaisissa ravintoloissa ruoanlaittoon käytetään maapähkinäöljyä.

Lasten, joille pähkinä on aiemmin aiheuttanut voimakkaan allergisen reaktion, tulee pitää mukanaan Epipen-adrenaliiniruiskua, joka on adrenaliinia sisältävä automaattinen injektioruisku. Ruisku tulee pistää lihakseen välittömästi allergiaoireiden ilmaannuttua, koska lääke hidastaa allergista reaktiota ja suojaa hengitysteitä. Epipen-adrenaliiniruiskun pistämisen jälkeen lapsi on vietävä välittömästi päivystyspoliklinikalle, jossa hänen tilansa voidaan tutkia ja hänelle voidaan antaa lisähoitoa.

Hoito / Mitä tehdä?

Jos epäilet, että lapsellasi on ruoka-allergia, vie hänet lääkärin tutkimuksiin.

Lääkäri saattaa diagnosoida allergian tutkimalla lapsen ja tutustumalla hänen oireisiinsa ja sairauskertomukseensa. Joissakin tapauksissa lääkäri voi lähettää lapsen tutkimuksiin, joilla voidaan todeta tietty allergia. Tutkimukset ovat yleensä verikokeita tai ihotestejä.

Joskus tutkimuksen suorittaa allergioihin erikoistunut allergialääkäri. Jos testit osoittavat, että lapsella on allergia, paras ehkäisykeino on välttää kyseistä ruoka-ainetta mahdollisimman tarkoin. Negatiiviset testitulokset eivät välttämättä merkitse sitä, ettei lapsella ole allergiaa; jos lapsella epäillään ruoka-allergiaa, hänen tilaansa pitää aina seurata tarkasti.

Jos epäilet, että tietyt ruoka-aineet aiheuttavat allergisen reaktion, lapsi voi aloittaa välttämisruokavalion, kun siitä on sovittu lapsen lääkärin kanssa.

Ruokavaliosta poistetaan yksi tai useampi ruoka-aine 2-3 viikon ajaksi. Jos oireet vähenevät ruokavalion ansiosta, sama ruoka-aine voidaan ottaa takaisin ruokavalioon ja seurata, lisääntyvätkö oireet. Jos lapsi on allerginen useille eri ruoka-aineille, voi ravitsemuksellisesti oikeaoppisen ruokavalion toteuttaminen tuntua vaikealta. Siinä tapauksessa on hyvä pyytää ravitsemusterapeutin apua.

Lieviä allergiaoireita voidaan hoitaa suun kautta otettavalla antihistamiinilla.

Lasten, joilla on aiemmin ollut anafylaktinen reaktio tai voimakas allerginen reaktio, tulee pitää mukanaan adrenaliiniruiskua, jonka lapsi itse tai tämän vanhemmat voivat pistää lihakseen allergisen reaktion oireiden ilmetessä. Adrenaliini on hormoni, joka auttaa avaamaan hengitystiet, helpottaa hengittämistä, kohottaa verenpainetta ja hidastaa allergista reaktiota.

Aina kun tätä lääkitystä on otettu, lapsi täytyy viedä välittömästi päivystyspoliklinikalle.

Ennaltaehkäisy

Ymmärrys allergioista on kasvanut paljon viime vuosina ja kansallinen allergiaohjelma on laitettu täydelliseen remonttiin. Aikaisemman välttämisen sijaan suositaan alistumista ja ruoka-aine allergioissakin ovat suositukset muuttuneet välttämisestä käytön seurantaan. 

Yksinomaisella yli 4 kuukautta kestävällä rintaruokinnalla ei voida pienentää allergisten sairauksien riskiä. Sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. 

Imetystä suositellaan jatkettavaksi lisäruoan ohella 1 vuoden ikään saakka. Kiinteiden ruokien aloittaminen yksilöllisen tarpeen mukaan 4–6 kuukauden iässä myös allergiaperheissä saattaa pienentää ruoka-allergian, allergisten sairauksien tai allergisen herkistymisen kehittymisen riskiä. Eli allergian ehkäisemiseksi ei suositella kiinteiden ruokien aloituksen viivästyttämistä.

Äidin välttämisruokavalio raskauden ja imetyksen aikana ei ehkäise lapsen ruoka-allergiaa. Täten äidin tulisi syödä raskauden ja imetyksen aikana mahdollisimman monipuolisesti ja suositusten mukaan. Tutkimusten mukaan taas äidin rajoittunut ruokavalio voi lisätä lapsen ruoka-allergian riskiä. 

Maitoproteiinin, vehnän, kananmunan, soijan kalan, maapähkinän, pähkinöiden ja äyriäisten aloittamisen viivästyttämisellä ei ole voitu vähentää ruoka-allergioiden esiintymistä.

Jos lapsi ei voi juoda maitoa, hänelle saattaa kehittyä kalsiumin puutostila. Siksi lapsen täytyy syödä ja juoda runsaasti kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita, kuten kalsiumrikastettua soijamaitoa ja mehua, vihreälehtisiä vihanneksia (pak-choita eli pinaattikiinankaalia, pinaattia ja lehtikaalia), papuja, kalsiumrikastettuja leipiä ja viljatuotteita, tofua, säilykelohta tai sardiineja ruotoineen.

Lapsen tulee ottaa myös D-vitamiinivalmistetta, jota tarvitaan kalsiumin imeytymisessä elimistöön.

On muistettava, että maitoallergiasta kärsivä lapsi ei siedä muita maitotuotteita kuten juustoa, jäätelöä tai jogurttia.

Useat valmisruoat sisältävät maitoproteiinia (maitohera, kaseiini) ja lapsi saattaa olla niille allerginen. Näitä ovat esimerkiksi voileipäkeksit, aamiaismurot, makkarat, lihamurekkeet, keitot, perunamuusi, margariini, soijajuustot ja suklaa.

Kananmuna-allergisen on muistettava, että useat valmisruoat kuten majoneesi, sinappi, sämpylät, keksit, kakut ja leivokset, makeiset, vaniljakastike ja makaronit sisältävät kananmunaa.

Kala-allergiaa sairastavista lapsista noin puolet ei siedä minkäänlaista kalaa, kun taas jotkut lapset voivat syödä vain tiettyjä kaloja. Joissakin valmisruoissa, kuten maksapasteijassa, voi olla kalaa. Äyriäisille allergiset lapset saattavat sietää muunlaista kalaa.

Vanhempien on tärkeää hankkia mahdollisimman paljon tietoa niistä ruoka-aineista, joille lapsi on allerginen.

Kaikkien ruokien tuoteselosteet on aina luettava huolellisesti, jotta lapsi ei vahingossa nauti ruokaa, joka sisältää allergiaoireita aiheuttavaa ruoka-ainetta.

Kerro lapsen allergiasta sukulaisille ja ystäville ja ilmoita siitä lapsen kouluun tai päivähoitopaikkaan, jotta lapselle ei tarjota ruokia, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion.

Lapsen vanhetessa hän pystyy itse huolehtimaan tiettyjen ruokien välttämisestä.

Internetissä on erinomaisia sivustoja, jotka tarjoavat tukea ja tietoa ruoka-allergisen lapsen perheelle. Kysy lapsesi lääkäriltä lisätietoja Internet-lähteistä ja paikallisista tuki- ja neuvontapalveluista.

Kommentoi »