Astma on keuhkoputkissa ilmenevä sairaus, joka aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Astmakohtauksen aikana keuhkoputket ahtautuvat hengitysteitä ympäröivien sileiden lihassolujen supistumisen vuoksi. Lisäksi hengitysteiden limakalvot tulehtuvat ja turpoavat ja limaneritys lisääntyy.

Lisääntynyt limaneritys ja ympäröivien lihasten supistuminen johtaa hengitysteiden ahtautumiseen. Tällöin ilmankulku keuhkoihin ja keuhkoista pois vaikeutuu. Astma voi olla lievä, jolloin oireita esiintyy vain silloin tällöin, tai vaikea, jolloin oireet ovat läsnä jatkuvasti.

Monet tekijät kuten vilustuminen tai allergeenit (aineet, jotka aiheuttavat immuunijärjestelmän ylireagoimisen) voivat laukaista astmakohtauksen. Allergeenit aiheuttavat allergioita ja joillakin lapsilla allergiat voivat kehittyä astmaksi. Tavallisimpia lasten astmakohtauksen laukaisevia allergeeneja ovat pölypunkit, siitepöly, homesienet sekä lemmikkieläimet (koirat, kissat, kanit ja marsut). Fyysinen rasitus voi aiheuttaa astmakohtauksen joillakin lapsilla. Joillakin lapsilla astmakohtaus voi taas alkaa lapsen altistuttua kylmälle ilmalle, tupakansavulle, saasteille, huonolle ilmanvaihdolle ja korkealle kosteudelle.

Astma on erittäin yleinen sairaus lapsilla ja nuorilla. Se on lasten yleisin keuhkosairaus ja sitä esiintyy 5-10 prosentilla suomalaislapsista. Lasten astma voi alkaa milloin tahansa, mutta puolet lapsista saavat ensimmäisen astmakohtauksen ennen kolmen vuoden ikää. Joillakin lapsilla oireet häviävät heidän vanhetessaan, toisilla ne jatkuvat koko heidän aikuisikänsä läpi.

Lapsella on lisääntynyt riski saada astma, jos hänen vanhemmillaan tai sisaruksillaan on astma.

Oireet

Astman tyypillisiä oireita ovat hengitysvaikeudet ja yskä. Lapsen hengitys voi olla normaalia nopeampaa ja ilmansaanti vaatii normaalia suurempaa ponnistusta. Lapsi saattaa käyttää apuhengityslihaksia hengittämiseen, mikä näkyy erityisesti kaulakuopan ja pallean alueella. Erityisesti uloshengitys on vaikeutunutta astmassa. Normaalisti uloshengitys ei vaadi minkäänlaista ponnistusta, sillä ilma virtaa ulos keuhkoista vaivattomasti. Astmaa sairastavan lapsen on käytettävä suurempaa ponnistusta keuhkojen tyhjentämiseen, sillä hengitystiet ovat ahtautuneet. Tästä syystä uloshengitys voi usein olla vinkuvaa.

Uloshengitysvaihe kestää normaalia pidempään. Lapsella saattaa olla myös vaikeuksia lopettaa lauseitaan. Hengitysvaikeuksien yhteydessä esiintyy yleensä kuivaa, köhivää yskää. Yöllä esiintyvä, pitkään kestävä yskä voi joillakin lapsilla olla astman ensimmäinen oire.

Komplikaatiot

Hoitamaton tai huonosti hoidettu astma johtaa siihen, että lapsen kyky vetää keuhkot täyteen ilmaa heikentyy. Lapsi voi väsyä nopeammin kuin muut lapset ja hänen kykynsä tehdä fyysisiä aktiviteetteja on rajoittunut.

Huonosti hoidettu astma voi johtaa kasvun viivästymiseen ja keuhkotulehdusten lisääntyneeseen riskiin. Jos astma jätetään hoitamatta, sydänlihakset joutuvat tekemään enemmän työtä, mikä voi johtaa myöhempiin sydänongelmiin.

Hoito / Mitä tehdä?

Jos epäilet, että lapsellasi on astma, ota yhteys lääkäriin. Pienemmän lapsen astmadiagnoosi perustuu usein lapsen kliiniseen tutkimukseen ja oirehistoriaan. Mahdollisesti tarvitaan myös keuhkojen röntgenkuvaus. Yli 3-vuotiailla lapsilla pystytään useimmiten tekemään myös erilaisia keuhkofunktiotutkimuksia (oskillometria tai spriometria). Huippuvirtaustutkimuksella (PEF-mittaus) voidaan testata keuhkojen toimintaa mittaamalla keuhkoista poistuvaa ilmavirtaa ja spirometriatutkimuksella voidaan mitata myös hengitystilavuuksia. Huippuvirtausmittareita voidaan käyttää myös kotona astman oireiden tarkkailuun. Jos lapsella epäillään olevan allergioita, lääkäri voi lähettää lapsen myös allergiatesteihin.

Useimmat astmaa sairastavat lapset tarvitsevat kahdenlaista lääkitystä: kohtauslääkettä, joka pysäyttää astmakohtauksen, ja estolääkettä, jolla pyritään ehkäisemään astmakohtauksen syntymistä. Kohtauslääke tulee ottaa astmakohtauksen ensimmäisten oireiden ilmettyä kun taas estolääke otetaan säännöllisesti joka päivä.

Astmalääkkeiden antotapoja on monenlaisia riippuen lääketyypistä ja lapsen iästä. Useimmiten astmalääkkeet inhaloidaan eli hengitetään keuhkoihin. Nebulisaattoreita käytetään inhaloitavien lääkkeiden antoon pienille lapsille. Lapsen nenä ja suu peitetään pienellä maskilla lapsen hengittäessä lääkesumua. Lääke voidaan antaa yli 5-vuotiaille lapsille myös joko annossumuttimilla, joiden yhteydessä käytetään tilajatketta, tai jauheannostelijalla tai tabletteina. Lääkärisi päättää minkätyyppinen lääkitys sopii parhaiten lapsellesi.

Kuva: Useimmiten astmalääkkeet hengitetään keuhkoihin.

Lääkäri tekee lapsellesi astmanhoitosuunnitelman, josta näkyy lapselle säännöllisesti annettavat lääkkeet, käytetyt annokset ja antoajat sekä kerrotaan, mitä sinun tulee tehdä oireiden pahetessa. Hoitosuunnitelma tulee päivittää ajan tasalle säännöllisin väliajoin kontrollikäyntien yhteydessä. Vanhemmat lapset voivat itse käyttää huippuvirtausmittaria keuhkoista poistuvan ilmavirran mittaamiseen. Näin lapsi ja vanhemmat voivat seurata astman hoidon tehokkuutta, ja mittari varoittaa ajoissa mahdollisesti lähestyvästä astmakohtauksesta.

Jos lapsellasi on hengitysvaikeuksia astmakohtauksen vuoksi, yritä pysyä rauhallisena, vaikka oletkin huolestunut. Puhu lapselle pehmeästi, pidä häntä sylissä ja lohduta häntä esimerkiksi hyväilemällä hänen selkäänsä. Pidä lapsi suorassa istuma-asennossa niin, että hän nojaa jotain tukea vasten. Se helpottaa lapsen hengittämistä. Löysää kireät vaatteet ja avaa ikkuna, jotta raitista ilmaa pääsee virtaamaan huoneeseen. Anna lapselle runsaasti juotavaa. Runsaan nestemäärän nauttiminen estää hengitysteissä olevaa limaa muuttumasta sitkeäksi ja vaikeasti yskittäväksi. Jos lapsellasi on hengitysvaikeuksia ja hän näyttää väsyneeltä ja huonovointiselta, ota välittömästi yhteys lääkäriin tai soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vakavan astmakohtauksen merkkejä ovat sinertävä iho, ähiseminen, nenänsiipihengitys ja kaulan ja kylkivälilihasten sisäänvetäytymistä. Jos lapsellasi on astman oireita eikä hänen tavallinen astmalääkitys tehoa, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Ennaltaehkäisy

On tärkeää, että ymmärrät lapsesi astman hoidon periaatteet ja sinulla on tallessa hoitosuunnitelma. Silloin osaat auttaa lastasi ja antaa hänelle lääkärin määräämän lääkkeen. Tiettyjen lääkkeiden annostusta voidaan joutua lisäämään tai vähentämään sen mukaan, kuinka vakava lapsesi astma on. Vaikeampien vaiheiden aikana on usein syytä ottaa suurempi lääkeannos. Jos lapsellasi on allergioita, hänen on vältettävä mahdollisimman paljon kontaktia allergeenien kanssa.

Astmapotilaan kotona ja autoissa, joissa hän matkustaa, ei tule tupakoida. Lemmikkieläinten pito ei ole myöskään suositeltavaa, jos perheessä on astmaa sairastavia lapsia.

Myös pölypunkit voivat laukaista astmakohtauksen ja siksi makuuhuoneet tulee imuroida ja pölyt pyyhkiä niistä säännöllisesti. On hyvä välttää kokolattiamattoja, kangasverhoja ja pehmoleluja. Liikunnan aiheuttamat astmakohtaukset voidaan välttää ottamalla lääkitys noin puoli tuntia ennen liikunnan aloittamista.

Astmaa sairastavaa lasta on rohkaistava liikkumaan muiden lasten tavoin.

Hyvin hoidettu ja tasapainossa oleva astma ei juuri häiritse lapsen ja nuoren jokapäiväistä elämää suurimmalla osalla potilaista. Monilla lapsilla astman oireilu loppuu heidän vanhetessaan, mutta lapsilla, joilla on myös vaikeita allergiaoireita, on lisääntynyt riski sairastaa astmaa myös aikuisena.