Terve.fi

Lasten ruoka-allergia: mitä uusi suositus neuvoo?

Lasten ruoka-allergia: mitä uusi suositus neuvoo?
Välttääkö vai eikö välttää? Kokeillako pieninä määrinä kotona, vaikka epäillään lapsella lievää ruoka-allergiaa? Lue mitä uusi hoitosuositus neuvoo.
Julkaistu: 3.2.2015

Välttääkö vai eikö välttää? Kokeillako pieninä määrinä kotona, vaikka epäillään lapsella lievää ruoka-allergiaa? Lue mitä uusi hoitosuositus neuvoo.

Määräaikainen välttäminen riittää usein lasten lievän ruoka-allergian hoidoksi, linjaa juuri ilmestynyt lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositus. Vaikeissa tapauksissa välttäminen on paikallaan, mutta lievissä tapauksissa ruoka-ainetta sopii usein kokeilla pieninä määrinä.

–Lapsen kokemus oireista tulee ottaa huomioon, ja käytännössä on tilanteita, jolloin lievissäkin tapauksissa ruoka-ainetta on parempi välttää määräaikaisesti, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.

Mitä oireita? Milloin jatkotutkimuksiin?

Ruoka-allergian tavallisia oireita ovat:

  • vaikea atooppinen ihottuma
  • nokkosihottuma
  • angioödeema eli allerginen turvotus
  • ripuli ja oksentelu
  • harvoissa tapauksissa koliikki.

Suositus kehottaa lähettämään lapsen jatkotutkimuksiin, jos epäillään ruuan aiheuttamaa anafylaksiaa tai jos esiintyy pitkäaikaisia tai vaikeita iho- ja suolisto-oireita.

Lievät ja vaikeat erotetaan

Uusi suositus tähdentää lievien ja vaikeiden allergioiden erottamista. Vaikeaoireiset ja keskeisten ruoka-aineiden allergiat diagnosoidaan altistuskokeen avulla. Uusi komponenttidiagnostiikka auttaa ennustamaan vaikeiden oireiden ilmaantumista.

Imettäjän ei tarvitse välttää

Imettävän äidin ei ole syytä rajoittaa omaa ruokavaliotaan lapsen ruoka-allergian takia.

-Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella eliminaatioruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä, taustoittaa Mäkelä.

Kiinteitä noin puolivuotiaana

Sietokyky ruoka-aineille näyttää tutkimusten mukaan syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä.

Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita, todetaan suosituksessa.

Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka. Allergiariskiperheissä ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista.

Maidot ja viljat välttämis-altistuskokeessa

Ravitsemuksessa keskeisten ruokien, käytännössä maidon ja viljojen, kohdalla diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu.

Kaksoissokkoaltistusta käytetään, kun tutkitaan viivästyneitä ja vaikeasti tulkittavia reaktioita. Uuden komponenttidiagnostiikan avulla voidaan IgE-välitteisissä allergioissa arvioida reaktion vaikeusastetta. Sen avulla voidaan tunnistaa voimakkaasti reagoivat potilaat. Iho- ja laboratoriotestien hyötyä diagnostiikassa pidetään rajallisena.

Pelkkä välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, ruoka-aineen sopivuus paljastuu vasta kun lapsi saa välttämisen jälkeen uudelleen kyseistä ruoka-ainetta.

Tarvitaanko välttämisruokavaliota?

Altistuskoetta suositellaan erityisesti keskeisten ruoka-aineiden kohdalla, kun on odotettavissa voimakas reaktio, lapselta on eliminoitu useita ruoka-aineita tai välttämisruokavaliota on jatkettu tarpeettoman pitkään.

- Näytön mukaan lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa.

- Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen hoitosuunnitelman mukaisesti. Imeväisillä ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu 18–24 kuukauden ikään mennessä.

Yleisimmät maito ja muna, anafylaktiset reaktiot harvinaisia

Ruoka-allergioiden esiintyvyys lapsilla on iästä riippuen 3–9 prosenttia. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurella osalla lapsista ne häviävät ennen kouluikää.

Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot eli äkilliset yliherkkyysreaktiot ovat lapsilla harvinaisia.

Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita. Suurelta osalta pikkulapsia ruoka-allergiat häviävät 1–2 vuoden kuluessa, mutta pienellä osalla oireilua voi jatkua kouluikään tai pidempään.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.

Lähteet:

-suositus-lasten-ruoka-allergioista-paivitetty-,c9716552" target="_blank">Käypä hoidon tiedote

Lue myös:

Kommentoi »