Apu Terveys

Voiko muistisairautta ehkäistä? Tarkista täältä, tukevatko elintapasi muistia

Voiko muistisairautta ehkäistä? Tarkista täältä, tukevatko elintapasi muistia
Muistisairauksien perimmäistä syytä ei vieläkään tiedetä, mutta elintavoilla voi ehkäistä sairastumista. Ota keinot käyttöön!
Julkaistu: 24.5.2021
Joka kolmas sekunti joku maailmassa saa muistisairausdiagnoosin. Suomessa diagnoosin saa vuosittain 14  500 ihmistä. Kaikkiaan muistisairaita on maassamme 200 000. Lisäksi on saman verran niitä, joilla on lievempiä muistiongelmia. Sairastuneiden suuresta määrästä huolimatta muistisairauksia ei osata parantaa.
– Parantavaa hoitoa ei ole, koska muistisairauk­sien perimmäistä syytä ei edelleenkään tunneta. Siksi nykyisillä lääkkeillä voidaan vain hidastaa taudin etenemistä ja tukea toimintakykyä, sanoo geriatrian professori Miia Kivipelto Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Itä-Suomen yliopistosta.
Uusia hoitoja on lupailtu vuosia, mutta yli 200 lääkettä on hylätty, koska niillä ei ole ollut toivottuja vaikutuksia. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvää beeta-amyloidi-valkuaisainetta vastaan kehitetyt lääkkeet ja rokotteet eivät ole käytössä, sillä ­teho ei ole ollut riittävä ja sivuvaikutuksia on liikaa.
– Alzheimer-rokote ei tarkoita koko kansalle annettavaa ennalta ehkäisevää rokotetta, vaan rokote annettaisiin vain niille, joilla tauti on jo alkanut. Tavoitteena on, että se pysäyttäisi taudin etenemisen.
Tälläkin hetkellä meneillään on useita lääketutkimuksia. Kivipelto arvioi, että toimivaan hoitoon tullaan tarvitsemaan monia eri lääkkeitä, koska tautia aiheuttavia mekanismeja on useita. On myös luultavaa, että taudista löytyy eri alatyyppejä, jotka vaativat yksilöllistä lääkehoitoa.
– Nykyisissä lääkkeissä on olennaisinta, että lääkitys aloitetaan mahdollisimman varhain. Silloin tauti pysyy lievänä pitempään.

Näin ehkäiset muistisairautta

1. Tarkista elintavat

Ikä on muistisairauksien suurin riski. Yli 90-vuotiaista noin puolella on jonkinlaista muistihäiriötä tai -sairautta.
– Kaikki eivät sairastu, vaikka eläisivät satavuotiaiksi. Työmuisti kuitenkin heikentyy usein, ja uusien asioiden oppiminen hidastuu, Miia Kivipelto sanoo.
Perimällä on roolinsa sairastumisessa. Jos vanhemmilla tai isovanhemmilla on muistisairaus, sairastumisriski on 2–3-kertainen.
– Kyse on yleensä Alzheimerille altistavasta ApoE4-riskigeenistä. Riskiin voi siitä huolimatta vaikuttaa elintavoilla, eikä riskigeenin kantaja välttämättä sairastu koskaan.
Vallitsevasti suvuittain periytyvä Alzheimerin ­tauti on harvinainen: sen aiheuttava geenimutaatio löytyy vain yhdeltä prosentilta. Tämä tautimuoto alkaa tyypillisesti jo 40–50-vuotiaana. Jos suvussa on nuorena sairastuneita, yliopistosairaalassa voidaan keskustella perinnöllisyyslääkärin kanssa, ­onko geenitesti aiheellinen.
Useimmiten muistisairaudet kehittyvät perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksesta. Vaaraa lisäävät korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, tupakointi, liikkumattomuus, epäterveellinen ruokavalio ja alkoholin liikakäyttö.
Pelkästään korkea verenpaine tuplaa riskin sairastua muistisairauteen.

2. Vähennä tulehdusta ja pidä huolta kuulosta

Riskitekijälistalle on hiljattain nostettu myös huono kuulo, hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti ja ilmansaasteet. Huono kuulo heikentää kykyä kommunikoida, mikä voi johtaa eristäytymiseen ja raihnaisuuteen. Se voi tätä kautta lisätä dementian riskiä.
Paradontiittiin liittyy pitkäaikainen tulehdustila, joka altistaa korkealle verenpaineelle ja sydänoireille. Ilmansaasteiden merkitys on suurin kehitysmaissa ja hyvin suurissa kaupungeissa, joiden ilmassa on runsaasti pienhiukkasia. Ne voivat aiheuttaa myös sydänoireita.

3. Huolehdi mielen hyvinvoinnista

Niin ikään psykososiaaliset tekijät, kuten yksinäisyys, stressi ja univaikeudet, on yhdistetty Alzheimeriin. Lisäksi koulutuksen puute lisää sairastumisvaaraa. Masennuskin voi olla riskitekijä. Toisaalta se voi olla seurausta taudista. Joka tapauksessa masennusoireet ovat Alzheimeria sairastavilla yleistä.

4. Jumppaa kehoa ja mieltä

Liikunta on tärkeää, sillä aivokuvauksissa on havaittu, että liikuntaa harrastavien aivoissa on muistisairauksilta suojaavia rakenteellisia piirteitä. Liikunta myös tukee painonhallintaa ja alentaa verenpainetta.
Aivot kaipaavat lisäksi henkistä jumppaa. Sitä tarjoavat uudet haasteet työssä tai harrastuksissa sekä sosiaalisesti aktiivinen elämä. Kannattaa korjata kuulo kuulokojeella, käydä säännöllisesti hammaslääkärissä sekä tumpata tupakka.
Miia Kivipellon mukaan on arvioitu, että noin 40 prosenttia muistisairauksista olisi ehkäistävissä elintapamuutoksilla. Viimeistään keski-iässä tulisi havahtua tähän, mutta jo nuoruuden valinnoilla on merkitystä. Koskaan ei silti ole liian myöhäistä.
– Muutoksilla voi vaikuttaa vielä muistisairaanakin toimintakykyynsä ja elämänlaatuunsa.
On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon terveitä vuosia elintapamuutokset yksittäiselle ihmiselle tuovat. Joku ei sairastu koskaan, kun toinen taas saa vain vuoden lisäaikaa. Väestötasolla viidelläkin vuodella olisi huima vaikutus: jos kaikki sairastuvat sairastuisivat viisi vuotta nykyistä myöhemmin, tautimäärä puolittuisi.
– Merkitystä on jokaisella vuodella, jolla sairastumista voidaan siirtää eteenpäin. Sama koskee lääkityksen aloittamista. Sillä on suurin vaikutus taudin varhaisvaiheessa. Siksi kannustan hakeutumaan lääkäriin, jos oma tai läheisen muisti huolettaa. Aina kyse ei ole muistisairaudesta, vaan taustalla voi olla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta.

Ota oireet vakavasti

Alzheimerin taudin ensioire on tavalli­sesti lähimuistin huononeminen: ihminen ei muista, mitä piti tehdä tai mitä eilen tapahtui. Tosin muisti voi pätkiä ­samalla tavalla stressissä tai univajeessa.
– Jos tärkeät asiat unohtuvat jatkuvasti, uuden oppiminen vaikeutuu tai käytös muuttuu passiiviseksi, on syytä kääntyä lääkärin puoleen, Miia Kivipelto sanoo.
Passivoituminen tarkoittaa, että tiettyjen asioiden tekeminen loppuu, kun ihminen huomaa, etteivät ne enää luonnistu entiseen tapaan. Kyse voi olla niin ruoanlaitosta, golfin pelaamisesta kuin kuorolaulamisestakin.
Ensimmäiset muistiseulonnat voidaan tehdä terveyskeskuksessa, josta ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin muistipoliklinikalle. Siellä voidaan tehdä tarkempia muisti- ja neuropsykologisia testejä sekä kuvata aivot. Joskus otetaan selkäydinnäyte. Siitä voidaan todeta beeta-amyloidin ja tau-proteiinin poikkeavat arvot, mikä kertoo Alzheimerista.
– Tuoreimmat tutkimukset antavat toiveita, että tau-proteiini voidaan tulevaisuudessa todeta verinäytteestä. Sen voisi ottaa jo terveyskeskuksessa. Tämä helpottaisi taudin varhaista toteamista.
Geriatrian professori Miia Kivipelto Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Itä-Suomen yliopistosta.

Alzheimer on yleisin muistisairaus

Alzheimerin taudissa hermosoluja alkaa tuhoutua erityisesti aivojen ohimolohkojen sisäosista, jossa sijaitsee aivojen muistikeskus eli hippo­kampus. Näin tapahtuu myös ikääntyessä, mutta muistisairaudessa tuhoutuminen on voimakkaampaa ja alkaa varhaisemmin, jo 20–30 vuotta ennen taudin toteamista.
Ajan myötä hermosolutuho leviää aivokuorelle. Sitä kautta se alkaa vaikuttaa hahmottamis- ja toimintakykyyn ja kielellisiin toimintoihin.
Tuhon syyksi on arveltu beeta-amyloidi-valkuais­aineen kertymistä hermosolujen väliin. Toinen hypoteesi on tau-proteiinin kertyminen hermo­solujen sisälle.
– Viime aikoina on alettu ymmärtää, ettei selitys ehkä ole niin yksinkertainen. Asiaan voi liittyä myös tulehdusreaktioita ja oksidatiivista stressiä, jossa elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa. Myös verisuonten kunto voi vaikuttaa dementian syntyyn, Miia Kivipelto sanoo.
Valtaosa, 65–70 prosenttia, muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia. Seuraavaksi tavallisin on aivo­verenkiertotautiin liittyvä muistisairaus, josta puhuttiin ennen vaskulaarisena dementiana. Se ­todetaan 15–20 prosentilla.
Harvinaisempia muistisairauksia ovat Lewyn kappale -tauti ja frontotemporaalinen dementia eli otsa­ohimolohkorappeuma. Niihin liittyy enemmän käytöshäiriöitä sekä ensimmäiseen hallusinaatioita ja jälkimmäiseen kielellistä vaikeutta.
– Lisäksi esiintyy sekamuotoista tautia, jossa on sekä Alzheimeria että pieniä verisuonimuutoksia. Puhdas Alzheimer on vanhuksilla harvinainen.

Koskaan ei ole myöhäistä...

Harjoita tasapainoa päivittäin muutama minuutti kerrallaan. Voit ripotella harjoituksia päivän mittaan. Huomioi turvallisuus ja kaatumisriskit!
Kommentoi »