Kaikki keltarauhashormonivalmisteet sisältävät vain yhtä hormonia, keltarauhashormonia. Valmisteiden hormoni on synteettinen, luonnon keltarauhashormonia (progesteroni) jäljittelevä johdos ns. progestiini. Käytössä on useita eri progestiineja, jotka eroavat toisistaan mm. vaikutuksiltaan miessukuhormoniaineenvaihduntaan ja nestetasapainoon.

Kaikkien keltarauhashormonivalmisteiden ehkäisyteho perustuu ainakin kohdunkaulan liman sitkeytymiseen siittiöitä läpäisemättömäksi, mutta myös munarakkulan kehitys ja munasolun irtoaminen eli ovulaatio estyvät joillakin valmisteilla jopa täydellisesti. Kohdunsisäinen hormonikierukka vaikuttaa ennen kaikkea kohdun limakalvolla. Eri keltarauhashormonivalmisteet eroavat ovulaation estotehossaan huomattavasti, millä on vaikutusta ehkäisytehoon.

Keltarauhashormonin vaikutus kohdunkaulanlimaan kehittyy jo puolessa tunnissa, mutta häviää myös nopeasti, jos keltarauhashormonia ei oteta. Tämä on tärkein syy, miksi pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ns. perinteiset minipillerit pitää muistaa ottaa hyvin säännöllisesti. Niissä unohtamisen “aikaikkuna” on vain 3 tuntia, eli jos tabletin ottaa tässä ajassa, ehkäisyteho säilyy.

Yhden minipillerin ehkäisyvaikutus perustuu ennen kaikkea ovulaation estoon ja sen ehkäisyteho on verrattavissa yhdistelmäehkäisytabletteihin. Siten myös unohtamisen “aikaikkuna” on 12 tuntia eli sama kuin yhdistelmäehkäisytableteilla.

Edellä mainittuja pitkävaikutteisempia keltarauhashormonivalmisteita ovat ehkäisyimplantaatti, hormonikierukka ja ehkäisyruiske.

Keltarauhashormonivalmisteiden edut

Keltarauhashormonivalmisteilla ei luonnollisestikaan ole estrogeenin mahdollisia haittavaikutuksia, minkä vuoksi ne sopivat myös niille, joille yhdistelmäehkäisyvalmisteet eivät sovi. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. tupakointi ja yli 35 vuoden ikä, verenpainetauti tai migreeni. Myös keltarauhashormonilla on vaikutusta verenpaineeseen ja migreeniin, mutta käytännössä yhdistelmäehkäisyvalmisteen aiheuttama taudin paheneminen korjautuu useimmiten keltarauhashormonivalmisteen aikana.

Joillekin naisille mikään yhdistelmäehkäisyvalmiste ei tunnu sopivan useiden merkkien kokeilusta huolimatta. Tällöin on syytä kokeilla keltarauhashormonivalmisteita. On huomattava, että niidenkin kesken on eroja käytetystä keltarauhashormonista ja antotavasta riippuen.

Terve nainen voi huoletta käyttää keltarauhashormonivalmisteita vaihdevuosiin saakka. Keltarauhashormonivalmisteet soveltuvat myös imettävän naisen ehkäisyksi.

Keltarauhashormonivalmisteiden haitat

Keltarauhashormonivalmisteet aiheuttavat useimmille naisille eriasteista kuukautisten epäsäännöllisyyttä. Tämä voi olla tiputteluvuotoa, kuukautisten poisjäämistä, harvenemista tai tihentymistä. Keltarauhashormonivalmisteita käytettäessä vuodot yleensä kuitenkin niukkenevat. Vuotojen epäsäännöllisyys on niin tavallisia, että niihin tulee varautua jo kyseistä ehkäisyä aloitettaessa. Jotkut kokevat kuukautisten poisjäämisen ongelmallisimmaksi, koska se herättää epäilyn alkaneesta raskaudesta – joillekin se on mieluinen tilanne.

Varsinkin ensimmäisten käyttökuukausien aikana voi esiintyä hormonaalisia sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä, rintojen pingotusta sekä painon, mielialan ja sukupuolihalun vaihtelua. Myös iho voi rasvoittua tai kuivua.

Vaikka osa keltarauhashormonivalmisteista on ollut jo pitkään käytössä (minipillerit, ehkäisyruiske), ei niiden osuudesta laskimo- tai valtimotukoksiin ole tarkkaa tietoa.

Keltarauhashormonivalmisteiden ei ole osoitettu lisäävän syöpäsairauksia.

Keltarauhashormonivalmisteet, jotka eivät estä säännönmukaisesti ovulaatiota, eivät estä kohdunulkopuolisia raskauksia yhtä hyvin kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteet.

Kenelle keltarauhashormonivalmisteet eivät sovi

Keltarauhashormonivalmisteiden vasta-aiheita ovat:

Lääkeyhteisvaikutukset keltarauhashormonivalmiste-ehkäisyn aikana

Keltarauhashormoniehkäisyn tehoon voivat vaikuttaa osittain samat lääkkeet kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteisiinkin, eivät kuitenkaan laajakirjoiset antibiootit, kuten yhdistelmäehkäisyvalmisteiden kohdalla. Ks. Lääkkeiden ja rohdosten käyttö yhdistelmäehkäisyn yhteydessä