Terve.fi

Tyypin 2 diabetes – myyttejä ja harhaluuloja

Tyypin 2 diabetes – myyttejä ja harhaluuloja
Tyypin 2 diabetekseen liittyy monia harhaluuloja, joiden oikaiseminen on tärkeää, jotta tautia voidaan hoitaa tehokkaasti.
Julkaistu: 14.11.2014
Perjantaina 14.11. vietetään maailman diabetespäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota diabetekseen.
Diabetekseen liittyy monenlaista harhaanjohtavaa tietoa. Jotta tätä vakavaa sairautta voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää tietää siihen liittyvät faktat.
Healthline listasi joitakin tyypin 2 diabetekseen liittyviä myyttejä ja harhaluuloja.

1. ”Diabetes ei ole vakava sairaus”

Diabetes on vakava, krooninen sairaus, jota voidaan hallita. Tästä huolimatta se aiheuttaa enemmän kuolemia vuodessa kuin rintasyöpä ja AIDS yhteensä. Kaksi kolmesta diabetespotilaasta kuolee sydäntautiin tai halvaukseen.

2. ”Diabetes on kuolemantuomio”

Fakta: ei pidä paikkaansa. Taudin eteneminen on yhä enenevissä määrin potilaan omissa käsissä. Sairauteen on olemassa lääkkeitä, mutta pääasiallinen hoito perustuu liikuntaan ja ruokavalioon. Jos noudattaa suosituksia, taudin kanssa pärjää hyvin. Elintapojen muutos voi olla vaikeaa, mutta se on ehdottomasti mahdollista.

3. ”Ylipaino tai liikalihavuus johtaa diabetekseen”

Paino on vain yksi diabeteksen riskitekijöistä. Myös suvun sairaushistorialla on vaikutusta taudin kehittymiseen. Moni ylipainoinen ihminen ei koskaan sairastu tyypin 2 diabetekseen, ja on olemassa monia normaalipainoisia tyypin 2 diabeetikkoja.

4. ”Insuliini on haitaksi terveydelle”

Insuliini pelastaa henkiä, mutta se hallitseminen on hankalaa monille. On tärkeää testata verensokeri useita kertoja päivässä, jotta välttää alhaiseen verensokeriin liittyvät komplikaatiot, joista on vahinkoa terveydelle.

5. ”Diabetes tarkoittaa sitä, että keho ei tuota riittävästi insuliinia”

Tämä pitää paikkansa tyypin 1 diabeteksessa, jossa haima lopettaa insuliinin tuoton kokonaan. Yleisempää tyypin 2 diabetesta sairastavilla insuliinia on kuitenkin yleensä riittävästi – ainakin silloin, kun he saavat diagnoosin. Heidän ongelmansa on se, että insuliini ei toimi kunnolla eli solut eivät pysty imemään ruoasta saatavaa glukoosia. Lopulta haima saattaa lopettaa insuliinin tuotannon, joten myös tyypin 2 diabesta sairastavat saattavat joutua ottamaan pistoksia.

6. ”Diabetes tarkoittaa pistosten antamista, enkä voi sietää neuloja”

Nykyään on olemassa insuliinikyniä, jotka eivät vaadi itsensä pistämistä. Olemassa on myös verensokerimittareita, joiden avulla verinäytteen ottaminen on kivutonta. Lisäksi saatavilla on monenlaisia lääkkeitä, joilla diabeteksen hallinta on mahdollista ilman neuloja tai alhaisen verensokerin aiheuttamia komplikaatioriskejä.

7. ”Liika sokerin syöminen aiheuttaa diabetesta”

Ruokavalio ei aiheuta diabetesta, vaikkakin on olemassa tutkimustuloksia siitä, että runsas sokeristen limsojen juominen saattaa edistää diabeteksen kehittymistä, jos sille on jo valmiiksi altis. Ja vaikka sokeri itsessään ei aiheuta diabetesta, se edistää liikalihavuutta, joka on merkittävä diabeteksen aiheuttaja. Sokeri on pahaksi diabeetikoille, koska se kohottaa verensokeria, mutta samoin ovat muutkin sellaiset ruoat, jotka hajoavat nopeasti glukoosiksi veressä, kuten pasta, vaalea leipä ja valkoinen riisi.

8. ”Diabeetikkojen flunssariski on korkeampi kuin terveiden ihmisten”

Diabetes ei tee alttiimmaksi tartuntataudeille. Flunssarokote kannattaa silti ottaa, sillä diabeetikot kärsivät todennäköisemmin flunssan aiheuttamista vakavasti komplikaatioista kuin terveet ihmiset.
Lue lisää:
2 kommenttia