Kauneus ja Terveys

Voiko lääke aiheuttaa mielialahäiriön?

Voiko lääke aiheuttaa mielialahäiriön?
Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt, ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä puhutaan paljon. Onko asioilla yhteys?
Julkaistu: 2.9.2016

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuosi­kymmeniin, mutta julkinen keskustelu on luonut vaikutelman sairauden yleistymisestä,­ sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila­ Turun yliopistosta.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön­ diagnostiikka on silti parantunut. Vielä 1990-luvulla se sotkettiin usein masennukseen ja sairaalaoloissa psykoosiin.

– Sairauden erottaminen masennuksesta ei edelleenkään ole helppoa, koska sairaus alkaa­ tavallisesti masennusoireilla. Tilan­netta­ hoidetaan masennuksena­ siihen saakka, kunnes potilaalle tulee ensimmäinen maniajakso.­ ­Tämä voi tapahtua vasta­ muutaman vuoden kuluttua.

Sairauden häpeä hellittää 

Julkisesta keskustelusta on ollut Korkeilan mielestä sekä­ hyötyä että haittaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä häpeä on vähentynyt, ja sairastuneet ovat alkaneet itse­ tunnistaa oireitaan. Huono puoli on se, että tämä voi johtaa vääriin diagnooseihin. Mielialan vaihtelut eivät aina viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, vaan ne voivat johtua esimerkiksi­ persoonallisuushäiriöstä. Väärä diagnoosi tarkoittaa ­väärää hoitoa.

Väitetään, että lähes ­430  000 suomalaista syö jotain ­masennus­lääkettä. Voisiko lääkkeiden käytön raju lisääntyminen laukaista­ kaksisuuntaisen mielialahäiriön? Tällöin tarvittaisiin lisää lääkkeitä tasaamaan mielialaa.

– Tuo lääkkeiden käyttäjämäärä kertoo vain sen, kuinka­ moni ihminen osti vuoden aikana yhden lääkepaketin. Niitä,­ jotka ostivat toisen paketin, on vähemmän. Ja niitäkin­ on yllättävän paljon, jotka ostavat yhden paketin, mutta­ eivät aloita lääkitystä, sanoo Kortela.

Kotimaisen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia lääkkeitä ostaneista käyttää lääkehoitoa yli puoli vuotta. Suuri osa masennuslääkkeitä käyttävistä sairastaa jotakin­ muuta sairautta kuin masennusta.

– Joillakin on ollut psykoosi, toiset taas kärsivät ahdistuneisuus­häiriöstä tai kroonisista kivuista. Suurimman osan depressiolääkkeistä määräävät muut lääkärit kuin psykiatrit.

Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin 

Joskus masennuslääkkeet saavat mielialan kohoamaan­ liikaa. Toimeliaisuus lisääntyy­ lähes maniaksi asti, vaikka­ taustalla ei olisi kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Joillekin määrätään tähän tasaavaa lääkitystä.

– Oikea ratkaisu olisi pienentää annosta tai lopettaa ­masennuslääkitys. Tilalle voidaan kokeilla muuta mielialaan vaikuttavaa lääkettä. Masennuksen hoidon tueksi­ voidaan käyttää psykoterapiaa. Jos oireisto ei ole kovin vaikea, terapia voi riittää.

Korkeila korostaa, että valtaosalla masennuslääkitys ei nosta mielialaa niin korkealle, että siitä koituisi haittaa. Masennuslääkkeet eivät johda kaksisuuntaisen­ mielialahäiriön puhkeamiseen, vaan sen taustalla on muita syitä.

– Perimä selittää jopa noin 80 prosenttia kaksisuuntaisista mielialahäiriöistä. Jos jompikumpi vanhempi sairastaa sitä, riski sairastua on 20-kertainen. Sukurasituksesta huolimatta kaikki eivät sairastu, mutta alttius on voimakas.

Onko lääkehoito ainut tapa saada oireet kuriin? 

– Lääkehoito on määrätty valtaosalle potilaista toistaiseksi-periaatteella. Jos oireet katoavat, annostusta voidaan laskea­ vähitellen.

Jos lääkehoito lopetetaan kokonaan, oireet yleensä palaavat,­ koska sairastuneella on suuri herkkyys reagoida tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla.

– Kärsimys ei kuitenkaan ole jatkuvasti samanlaista, vaan hyvällä hoidolla oireita voidaan helpottaa, ja sairastunut voi elää hyvää elämää.

Kommentoi »