Kauneus & Terveys

Voiko lääke aiheuttaa mielialahäiriön?


Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt, ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä puhutaan paljon. Onko asioilla yhteys?
Kuvat Fotolia

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuosi­kymmeniin, mutta julkinen keskustelu on luonut vaikutelman sairauden yleistymisestä,­ sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila­ Turun yliopistosta.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön­ diagnostiikka on silti parantunut. Vielä 1990-luvulla se sotkettiin usein masennukseen ja sairaalaoloissa psykoosiin.

– Sairauden erottaminen masennuksesta ei edelleenkään ole helppoa, koska sairaus alkaa­ tavallisesti masennusoireilla. Tilan­netta­ hoidetaan masennuksena­ siihen saakka, kunnes potilaalle tulee ensimmäinen maniajakso.­ ­Tämä voi tapahtua vasta­ muutaman vuoden kuluttua.

Sairauden häpeä hellittää 

Julkisesta keskustelusta on ollut Korkeilan mielestä sekä­ hyötyä että haittaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä häpeä on vähentynyt, ja sairastuneet ovat alkaneet itse­ tunnistaa oireitaan. Huono puoli on se, että tämä voi johtaa vääriin diagnooseihin. Mielialan vaihtelut eivät aina viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, vaan ne voivat johtua esimerkiksi­ persoonallisuushäiriöstä. Väärä diagnoosi tarkoittaa ­väärää hoitoa.

Väitetään, että lähes ­430  000 suomalaista syö jotain ­masennus­lääkettä. Voisiko lääkkeiden käytön raju lisääntyminen laukaista­ kaksisuuntaisen mielialahäiriön? Tällöin tarvittaisiin lisää lääkkeitä tasaamaan mielialaa.

– Tuo lääkkeiden käyttäjämäärä kertoo vain sen, kuinka­ moni ihminen osti vuoden aikana yhden lääkepaketin. Niitä,­ jotka ostivat toisen paketin, on vähemmän. Ja niitäkin­ on yllättävän paljon, jotka ostavat yhden paketin, mutta­ eivät aloita lääkitystä, sanoo Kortela.

Kotimaisen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia lääkkeitä ostaneista käyttää lääkehoitoa yli puoli vuotta. Suuri osa masennuslääkkeitä käyttävistä sairastaa jotakin­ muuta sairautta kuin masennusta.

– Joillakin on ollut psykoosi, toiset taas kärsivät ahdistuneisuus­häiriöstä tai kroonisista kivuista. Suurimman osan depressiolääkkeistä määräävät muut lääkärit kuin psykiatrit.

Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin 

Joskus masennuslääkkeet saavat mielialan kohoamaan­ liikaa. Toimeliaisuus lisääntyy­ lähes maniaksi asti, vaikka­ taustalla ei olisi kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Joillekin määrätään tähän tasaavaa lääkitystä.

– Oikea ratkaisu olisi pienentää annosta tai lopettaa ­masennuslääkitys. Tilalle voidaan kokeilla muuta mielialaan vaikuttavaa lääkettä. Masennuksen hoidon tueksi­ voidaan käyttää psykoterapiaa. Jos oireisto ei ole kovin vaikea, terapia voi riittää.

Korkeila korostaa, että valtaosalla masennuslääkitys ei nosta mielialaa niin korkealle, että siitä koituisi haittaa. Masennuslääkkeet eivät johda kaksisuuntaisen­ mielialahäiriön puhkeamiseen, vaan sen taustalla on muita syitä.

– Perimä selittää jopa noin 80 prosenttia kaksisuuntaisista mielialahäiriöistä. Jos jompikumpi vanhempi sairastaa sitä, riski sairastua on 20-kertainen. Sukurasituksesta huolimatta kaikki eivät sairastu, mutta alttius on voimakas.

Onko lääkehoito ainut tapa saada oireet kuriin? 

– Lääkehoito on määrätty valtaosalle potilaista toistaiseksi-periaatteella. Jos oireet katoavat, annostusta voidaan laskea­ vähitellen.

Jos lääkehoito lopetetaan kokonaan, oireet yleensä palaavat,­ koska sairastuneella on suuri herkkyys reagoida tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla.

– Kärsimys ei kuitenkaan ole jatkuvasti samanlaista, vaan hyvällä hoidolla oireita voidaan helpottaa, ja sairastunut voi elää hyvää elämää.

Julkaistu: 2.9.2016