Terve.fi

Yleistietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä


Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja miten sitä hoidetaan?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö (maanis-depressiivisyys, bipolaarinen mielialahäiriö, bipolaarisuus) on pitkäaikainen mielenterveydenhäiriö, jossa mieliala vaihtelee jaksottaisesti hypomanian ja/tai manian sekä masennuksen välillä.

Välillä potilaalla on vähäoireisia tai oireettomia jaksoja. Masennus on yleensä syvä ja vakava, johon liittyy merkittävä itsemurhariski ja taustalla saattaa olla jo itsemurhayrityksiäkin. Useimmiten masennusjaksot vallitsevat sairautta ja maaniset vaiheet ovat harvempia.

Taudilla on eri vaikeusasteita, ja vakavimmillaan mielialahäiriötä voivat sävyttää psykoottiset vaiheet, jolloin sairastunut henkilö menettää kokonaan kosketuksensa todellisuuteensa. Tyyppi I:n kaksisuuntaisessa häiriössä esiintyy masennuksia ja manioita. Tyyppi II on tila, jossa masennukset ja hypomaniat vaihtelevat.

Sairausjaksot voivat olla hoitamattomina todella pitkiä, useiden kuukausien pituisia. Sairausjaksojen välissä on pitkiäkin vaiheita, jolloin henkilö on terve, tai hän kärsii vain vähäisessä määrin masennuksesta. Kaikilla sairaus ei kuitenkaan uusi, tai ne uusiutuvat vain muutaman kerran elämässä. Hoidoilla voidaan merkittävästi vähentää mania- ja masennusvaiheiden pituutta sekä estää uusien sairausjaksojen syntymisiä. Oikeilla hoidoilla pystytään vähentämään tämän sairauden aiheuttamia haittoja niin sitä sairastaville kuin heidän läheisilleenkin.

Lue kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireista.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttaja

Aivoissa tapahtuva hermosolujen signalointi tapahtuu välittäjäaineiden toimesta. Mielialaa säätelevät erityisesti noradrenaliini, serotoniini ja dopamiini -nimiset välittäjäaineet. Häiriöillä näiden välittäjäaineiden tuotannossa tai niiden ylimäärällä on yhteyttä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kehittymiseeen. Tyyppi I:n häiriössä noradrenerginen hermovälitys kiihtyy maniassa ja alenee depressiossa. Masennuksessa serotoniinin määrä välisessä viestinnässä on vähentynyt. Dopaminergisen aktiviteetin lisääntymistä on havaittu maniavaiheessa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön laukaisevia tekijöitä on useita, yleensä ne liittyvät elämänkriiseihin, stressiin, alkoholismiin tai huumeiden käyttöön. Synnytys lisää sairausriskiä seuraavan vuoden aikana. Mania tai depressio voi puhjeta myös ilman erityistä laukaisevaa tekijää.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön seuranta

Seurannassa tulee kontrolloida mahdollisten uusien mielialan häiriöjaksojen syntymistä, koska yleensä ennen uutta sairausjaksoa ilmestyy esioirejakso. Jos näihin esioireisiin reagoidaan, saadaan hillittyä uutta sairausjaksoa. Seurannassa myös seurataan lääkkeiden (litium, valproaatti) pitoisuutta veressä ja mahdollisten haittavaikutusten ilmenemistä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan oma aktiivisuus ja oireiden huomaaminen on erittäin tärkeällä sijalla uusien sairausjaksojen ehkäisemisessä. Tärkeää uusien sairausjaksojen ehkäisyssä on välttää stressiä ja pitää vuorokausirytmi säännöllisenä. Mielialan muutoksia on suositeltavaa seurata mielialapäiväkirjan avulla.

Lue kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisyys

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elinikäinen esiintyvyys suomalaisilla on 1,2–1,8 prosentin luokkaa. Yleisimmin kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa jo nuorella iällä. Yli 90 prosentilla ensimmäinen sairausjakso ilmenee jo 15–35 vuoden iässä. Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin on pitkä, jopa 8 vuotta. Esiintyvyydessä ei ole sukupuolieroja.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön periytyvyys

Perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus taudin synnyssä ja ne selittävät jopa 80 % esiintyvyyden vaihteluista väestössä. Jos identtisistä kaksosista toinen sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, puolessa tapauksista myös toinenkin kaksonen sairastuu ajan kuluessa samaan tautiin. Jos ensiasteen sukulainen kärsii häiriöstä, nousee sairastumisriski 5–10 kertaiseksi väestöön verrattuna. Kuitenkin yksilötasolla perimän merkitystä on nykytietämyksen valossa vielä vaikea arvioida.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ennuste

Sairauden vakavuusaste ja se kuinka monesti sairaus uusiutuu, ovat yhteydessä ennusteeseen. Itsemurhakuoleman riski on yli 20-kertainen normaaliväestöön verrattuna ja noin puolet yrittää itsemurhaa elinaikana. Toistuvat sairausjaksot, parisuhteen katkeaminen, työuran loppuminen ja samanaikainen päihdehäiriö huonontavat ennustetta. Oikeanlaisella hoidolla ja sairastuneen henkilön hoitomyöntyvyydellä, sekä uusien sairausjaksojen seurannalla ja havaitsemisella voidaan pienentää tämän sairauden vakavia seuraamuksia.

Lähteet:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 26.2.2018). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Isometsä E, Kaksisuuntainen mielialahäiriö, Lääkärin käsikirja. Duodecim Kustannus Oy 2016.

Isometsä E, Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

ICD-10:

F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kelakoodi:

112 Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt

Julkaistu: 5.4.2018