Vuonna 2009 alle 30-vuotiaita siirtyi masennuksen vuoksi eläkkeelle enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella, neljä joka päivä. Alle 35-vuotiaiden eläköityminen maksaa lähes 5 miljardia euroa vuodessa eli 10 % Suomen valtion koko budjetista.

Yksikin estetty nuoren eläköityminen säästäisi toista miljoonaa euroa niukkoja yhteiskunnallisia varoja. Silti tätä säästömahdollisuutta on kvartaalitaloudessa elävän päättäjän vaikea muuttaa päätöksiksi.

Nuoruusikäisten työkyvyttömyyttä aiheuttavien mielenterveyden häiriöt ovat osittain synnynnäisiä ja lapsuudessa ilmeneviä vakavia sairauksia, kuten kehitysvamma tai vaikea psykoosisairaus, jotka edellyttävät usein koko loppuelämän jatkuvaa hoitoa ja sitä tukevaa kuntoutusta. Tällöin vaativaan työelämään siirtyminen ei yrityksistä huolimatta onnistu ja nuori joutuu hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

Eläkkeelle masennuksen takia

Nuorista aikuisista yhä useampi joutuu työkyvyttömäksi masennuksen vuoksi. Tämä on ristiriitaista, koska tutkimusten ja kliinisen kokemuksen perusteella tiedetään, että nuorten masennuksen tarpeen mukaisella hoidolla saadaan hyviä, toimintakykyä kohentavia hoitotuloksia.

Alueelliset erot eläköitymisessä ovat erittäin voimakkaat.  Nuorten mielenterveyden häiriöistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 80 prosenttia 2003-2011. Samalla aikavälillä Etelä-Karjalan, Kainuun ja Pohjanmaan maakunnissa kasvu oli alle 20 prosenttia.

Sosioekonominen ja alueellinen eriarvoisuus on huomattavan suurta, esimerkiksi toimeentulotukeen on turvautunut Länsi-Pohjassa ja Pohjois-Karjalassa yli 20 prosenttia 18-24-vuotiaista, vastaavasti alle 10 % Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa.

Laman satoa korjataan pitkään

Laman aikana 1990-luvulla psykiatrisia vuodeosastopaikkoja vähennettiin radikaalisti mutta voimavaroja ei ohjattu avohoidon kehittämiseen. Lasten ja perheiden peruspalveluita karsittiin voimakkaasti, ja ehkäisevästä työstä tingittiin.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos kerää kattavasti rekisteritietoja vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista. Heistä joka viides on vuoteen 2008 mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa.

Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu noin 18 prosentilta tästä ikäluokasta 21-vuotiaina. Heistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Olisiko alueiden välillä eroja edellisen laman palveluiden supistamisinnossa tai -pakossa?

Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on vakuutusoikeudellinen. Kela ja eläkevakuutuslaitokset eivät hyväksy sairauspäivärahojen tai eläköitymisen syyksi muuta kuin Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen diagnooseja.

Nuorten syrjäytyminen puhuttaa suomalaista yhteiskuntaa valtionpäämiestä myöten. Syyllä: ”syrjäytynyt" Kela ei myönnä päivärahaa tai eläkettä mutta sen saa masennuksen takia. Korjataanko nyt 1990-luvun leikkausten hedelmiä?

Mikä neuvoksi?

Nuorisopsykiatrisen toiminnan tavoitteena tulisi olla lasten ja nuorten peruspalvelujen kuten neuvolan, päiväkodin ja koulun tukeminen edistämään lasten terveyttä ja hyvinvointia.

Näin ehkäistään ja hoidetaan ongelmia ja häiriöitä tehokkaammin ja aiempaa varhaisemmassa vaiheessa nuoren arkisessa elinympäristössä.

Korjaavasta työstä tulisi siirtyä ennaltaehkäisevän laaja-alaisen moniammatillisen työn suuntaan.

Asiaa nuorten mielenterveydestä