Suomalaisista noin viisi prosenttia kärsii masennuksesta juuri tällä hetkellä ja elämänsä aikana masennusjakson käy läpi joka viides. Masennuksesta kärsivistä hoidon piirissä onkin arviolta vain yksi kolmasosa.
Hoitamattomana masennus aiheuttaa toimintakyvyn heikentymistä, joskus jopa siinä määrin että emme enää selviydy tavallisista arkielämään kuuluvista rutiineista. Lievissäkin tapauksissa elämän laatu laskee ja tavallisesti hyvän olon tunteita tuottaneet tapahtumat muuttuvat merkityksettömiksi.
Vaikeassa masennuksessa seurauksena on usein ajautuminen sairauslomalle tai jopa eläköityminen.
Masennuksen hoitoon on olemassa keinoja, joiden avulla elämänlaatua voidaan nostaa, oireita lievittää ja oireista aikaa lyhentää. Masennuksen tunnistamisella ja hoidon nopealla aloittamisella on siis merkitystä.
Masennuksella on monet kasvot
Masennuksen määrittely voi olla vaikeaa. Puheessammekin saatamme masennus-sanalla tarkoittaa ohimenevää alakuloisuutta tai sitten toisessa ääripäässään toimintakyvyn täysin lamaavaa, vakavaa sairautta.
Ohimenevä elämäntilanteeseen liittyvä alakuloisuus ja masennuksen tunne ovat normaaleja reaktioita pettymykseen tai menetykseen. Masennus alkaa muuttua sairaudeksi kun mielialan lasku pitkittyy ja siihen liittyy muitakin oireita.
Masennuksen tärkein merkki on jatkuva masentuneisuuden tai alakuloisuuden tunne, jota joku saattaa kuvata väsymyksenä tai vaikkapa saamattomuutena.
Sanoilla on meille erilaisia merkityksiä emmekä aina osaa ilmaista tuntemuksiamme juuri samoilla termeillä. Muita keskeisiä oireita ovat yleinen innottomuus, lisääntynyt väsymys sekä mielihyvän tuntemusten puuttuminen.
Jos edellisten lisäksi kokee jatkuvasti itsetuntonsa heikoksi, syyttää itseään suhteettomasti tai kärsii univaikeuksista tulisi viimeistään harkita asian selvittämistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Tärkeää on muutos aikaisempaan ja oireen pitkäkestoisuus, jona voidaan pitää tuntemuksen yhtämittaista jatkumista yli kahden viikon ajan.
Sairaus voi verhoutua fyysisiin oireisiin
Joskus masennus naamioituu kuitenkin erityisen taitavasti. Lapsilla se saattaa tulla esille jatkuvana ärtymyksenä, vanhuksilla vetäytyminen ja muistiongelmat voivat olla ainoa näkyvä oire. Työikäisellä väestöllä kehon tuntemukset peittävät usein alleen aikaisemmin kuvattuja oireita.
Jos mielialaan liittyviä tuntemuksia havaitsee, ne koetaan jatkuvien ja usein hieman epämääräisten kehon tuntemusten seurauksiksi eikä syiksi. Aika vaikea onkin kuvitella, että pitkään jatkunut rytmihäiriö tai hengenahdistusoireet johtuisivat masennuksesta.
Milloin asiaan tulisi puuttua? Ensinnäkin aina silloin kun sinusta suoraan tuntuu että olet masentunut tai läheisesi sinulle niin kertoo.
Tärkeää on havainnoida muutosta aikaisempaan sekä oireiden kestoa. Yhden epämääräisen tuntemuksen voi aina yrittää selittää, mutta jos pitkittyneeseen mielialan laskuun liittyy muita tässäkin lueteltuja oireita, on syytä selvittää asia.
