Tunnollisuus yhdistetään usein naisiin – ja melko epäedullisessa valossa. Jos nainen pärjää, hän on ”vain” tunnollinen, ei kyvykäs. Paljon on puhuttu myös kilteistä nynnyistä ja ylihuolehtivista stressaajista. He ovat juuri niitä, jotka antavat muiden kävellä ylitseen ja kantavat harteillaan muidenkin huolet, kunnes uupuvat.
Tunnollisuus on kuitenkin suuri voimavara, joka johtaa terveelliseen elämäntapaan. Professori Lea Pulkkinen on vetänyt Jyväskylän yliopistossa vuosikymmeniä laajaa tutkimusta, jossa on seurattu vuonna 1959 syntyneestä ikäluokasta edustavaa joukkoa lapsuudesta keski-ikään. Sen yhtenä juonteena on ollut katsoa, miten myönteiset persoonallisuuden piirteet vaikuttavat elämänkulkuun.
– Tunnollisuus jo kouluiän alussa näyttää olevan merkitsevästi yhteydessä terveyteen ja ennustavan hyvinvointia aikuisuudessa, Lea Pulkkinen tiivistää.
Tunnollisuutta kuvaavat järjestelmällisyys, suunnitelmallisuus, harkitseva varovaisuus, luotettavuus ja vastuuntuntoisuus. Tunnollinen ihminen ei siis ole saamaton ja tahdoton nynny. Piirteet eivät myöskään tarkoita sitä, että ihmisen elämä olisi tylsää. Kysehän ei ole absoluuttisesta pidättäytymisestä mistään.
– Monesti puhutaan epämääräisesti elämänhallinnasta, mutta juuri tähän yhteyteen se sopii hyvin. Tunnollisella ihmisellä on elämänhallinnan tunne: elämällä on mielekkyyttä, tavoitteita, elämä tuntuu elämisen arvoiselta, eikä sen sisältöjä haeta viinasta, tupakasta tai ylensyönnistä.
Näkyy jo lapsuudessa
Tyttöjä on pidetty poikia tunnollisempina. Useissa tutkimuksissa on myös havaittu, että koulussa ahkeroivat tunnolliset tytöt väsyvät ja ovat alttiita masennukselle.
– Masentuneisuus on kuitenkin eri asia kuin tunnollisuus, ja se on yhteydessä ahdistuneisuuteen. Lapsilla puhuisin tunnollisuuden sijaan vastuuntuntoisuudesta. Tällaiset lapset hallitsevat omaa käyttäytymistään ja tunteitaan sekä ottavat vastuuta itsestään ja muista.
Jyväskylän tutkimus toi esiin, että vastuuntuntoiset lapset olivat vahvoilla elämässä: heidän koulunsa ja opiskelunsa sujuivat hyvin, he menestyivät työelämässä, avioliitot säilyivät ja terveys pysyi kohdallaan.
Tutkimuksen mukaan paras yhdistelmä tulevaa elämää ajatellen on kiltti, myönteinen ja vastuuntuntoinen poika sekä aktiivinen ja vastuuntuntoinen tyttö. Jos pojalla oli edellä lueteltuja piirteitä 8-vuotiaana, se lupasi terveellisiä elämäntapoja ja onnistumista monella elämänalueella aikuisiässä. Liiallinen aktiivisuus, välinpitämättömyys ja vihamielisyys olivat riskitekijöitä myönteiselle kehitykselle.
Aktiivisella tytöllä, joka pärjää kavereiden kanssa, ottaa luottamustehtäviä ja organisoi asioita, on puolestaan varsin hyvät lähtökohdat menestyä. Vastuuntuntoisilla tytöillä vaikea murrosikä saattoi sotkea myönteisenä alkaneen kehityksen poikia herkemmin: jos tyttö ajautui toveripiiriin, joka suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, kehitys saattoi muuttua epäedulliseen suuntaan.
Polku voi katketa
Tunnollisuuden vaihtelusta noin puolet selittyy geneettisillä tekijöillä, jotka ilmenevät esimerkiksi temperamentissa, ja toinen puoli selittyy ympäristötekijöillä. Tunnollisista lapsista ei aina tule tunnollisia aikuisia, vaan myönteinen polku voi jostakin syystä katketa.
– Vastuuntuntoisuus lisääntyy ylipäätään nuoruudesta keski-ikään mennessä. Tätä taustaa vasten tunnollisuuden säilyminen on todennäköisempää kuin sen katkeaminen.
Vaikka tunnollisuus suojaa etenkin miehiä liiallisilta päihteiltä, tupakanpoltolta ja ylipainolta, alkoholiin liittyvää geneettistä tekijää ei pidä aliarvioida.
– Yhdysvalloissa tämä asia on noussut nyt voimakkaasti esille. Meillä siitä puhutaan liian vähän. Jos tietää suvussaan olevan alkoholismia, päihteiden suhteen pitää olla hyvin varovainen. Alkoholin geneettinen tekijä voi ottaa ylivallan ja ohittaa opitun tunnollisuuden. Näin on käynyt monelle elämässään menestyneelle ihmiselle.
Elämä ei etene junan lailla, vaan monet pettymykset voivat iskeä niin lujaa, että ihmisestä tulee välinpitämätön itseään ja muita kohtaan. Käännekohdat voivat silti olla myös myönteisiä asioita: elämänarvot selkiytyvät ja ihminen löytää uusia mahdollisuuksia. Mutta voiko tunnollisuutta oppia aikuisena?
– Kyllä, jos ottaa elämää omiin käsiinsä, syö terveellisemmin, liikkuu ja pitää päihteiden käytön hallittuna. Tutkimuksen valossa juuri päihteiden jokapäiväistynyt ja liiallinen käyttö voi johtaa koko elämän luisumiseen epäedulliseen suuntaan ja terveysriskien kasautumiseen. Alkoholipolitiikassa meillä on liian paljon hyssyttelyä, Lea Pulkkinen ihmettelee.
Häntä kummastuttavat myös väitteet, että terveyserot johtuisivat ennen kaikkea varallisuudesta ja sosiaalisesta luokasta.
– Sosiaaliluokkaa merkitsevämpää on ihmisen oma tunnollisuus. Vaikka koti olisi vähävarainen, lapsilla voi silti olla hyvä tulevaisuus. Ratkaisevaa on se, millaisessa ympäristössä lapset kasvavat ja miten heitä tuetaan vastuuntuntoisuuteen.
Paljonko yhteisiä aterioita?
Terveyspsykologiassa on tutkittu jo parikymmentä vuotta vihamielisyyden yhteyttä terveyteen. On löytynyt A-tyyppinen ihminen, jonka yhtenä ominaisuutena on vihamielisyys, ja sen myötä kohonnut riski saada sepelvaltimotauti. Vihamielisen ihmisen on vaikea hallita tunteitaan, josta voi seurata normien rikkomista, päihteiden liikakäyttöä ja monenlaisten terveyttä vaarantavien riskien ottamista.
– Monissa maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on löydetty tämä tunnollisuuden myönteinen polku. Nyt sekä kodin että koulun pitäisi tukea lapsia siihen kaikin tavoin, Lea Pulkkinen painottaa.
Hyvä keino arvioida oman kodin tilannetta on miettiä, kuinka usein perheessä syödään yhteisiä aterioita. Tämä tieto on osoittautunut merkittäväksi terveellisten elämäntapojen kannalta.
Viime vuonna julkaistu amerikkalainen tutkimus paljasti, että enintään kaksi kertaa viikossa yhteisiä aterioita syövät 12–13- vuotiaat tupakoivat 4,5 kertaa useammin ja käyttävät alkoholia 2,5 kertaa useammin kuin vähintään viisi kertaa viikossa yhteisiä aterioita syövät. Mitä useamman kerran viikossa syödään yhdessä, sitä parempi.
Suomen tilanne on huono verrattuna muihin OECD-maihin. Meillä yhteisiä aterioita vähintään viisi kertaa viikossa syö vajaat 60 prosenttia perheistä, kun muissa OECD-maissa näin tapahtuu keskimäärin noin 80 prosentissa perheistä.
5 piirrettä
Tunnollisuus on yksi viidestä persoonallisuuden piirteestä, jotka ovat parin viime vuosikymmenen aikana saaneet tärkeän aseman persoonallisuuden kuvauksessa. Muita ovat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, avoimuus ja myönteisyys. Selkeimmin terveyteen on yhteydessä tunnollisuus. Neuroottisuudella on jonkin verran kielteistä vaikutusta. Se lisää psyykkisten ongelmien riskiä, kuten alttiutta sairastua masennukseen.
Myönteisyys, jonka vastakohta on kielteisyys ja siihen liittyvä vihamielisyys, lisää varsinkin miehillä hyvää terveyskäyttäytymistä. Avoimuus ja ulospäinsuuntautuneisuus merkitsevät avoimuutta uusille asioille ja kokemuksille, jonkin verran riskienkin ottoa. Piirteet eivät kuitenkaan ole yhteydessä terveyteen.
Kasvata tunnollisuuteen
- Opeta lapselle pienestä pitäen pelisäännöt lapsen ikäkauteen sopivalla tavalla: mitä voi tehdä, mitä on hyvä tehdä ja mitä lapsen halutaan tekevän.
- Konkreettisissa ohjeissa toteutuvat perusarvot: toisen ihmisen kunnioittaminen, yhteiselämän kunnioittaminen ja omasta itsestä huolehtiminen.
- Anna lapselle omaa vastuuta esimerkiksi koulunkäynnistä. Vanhemmat kuitenkin seuraavat sitä ja ovat siitä kiinnostuneita.
- Älä salli lapselle päihteitä.
- Tiedä, kenen kanssa lapsi viettää aikaansa, mitä puuhailee ja missä kulloinkin on.
- Syökää usein yhdessä sekä keskustelkaa ja suunnitelkaa tulevaa
Tukea 194 tutkimuksesta
- Tunnollisuuden merkityksestä on saatu vakuuttavaa näyttöä meta-analyysissä, jossa oli mukana 194 muualla maailmassa tehtyä tutkimusta.
- Tunnollisuus on yhteydessä monella tapaa aikuisten terveyttä edistävään käyttäytymiseen, kuten liikuntaan ja terveelliseen ruokailuun.
- Vähäinen tunnollisuus eli välinpitämättömyys on puolestaan yhteydessä huonoon terveyskäyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön, huonoihin ruokailutottumuksiin sekä riskien ottamiseen liikenteessä ja sukupuolielämässä.
- Tunnollisuus keskilapsuudessa ennakoi pitkäikäisyyttä. Pitkäikäisimpiä olivat ne naiset ja miehet, jotka olivat olleet sekä lapsena että aikuisena tunnollisia
He pärjäävät
Kun ennuste tehdään toisen luokan oppilaista, tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten…
- aktiiviset ja vastuuntuntoiset tytöt sekä
- kiltit ja vastuuntuntoiset pojat.
