Pieni stressi piristää ja tekee työstä tehokasta. Monella kiire ja työn vaatimukset kuitenkin kasvavat välillä niin, että tilanne karkaa hallinnasta. Voimat eivät riitä, ja uhan tunteen synnyttämä stressi kasvaa haitalliseksi.Pitkittyneen stressin aiheuttama unettomuus, uupumus, ja vihan tunteet lisäävät elimistön tulehdusaineiden eritystä. Samalla immuunivaste heikentyy. Erittäin vakavassa kroonisessa stressissä aivojen tärkeä muistialue, hippokampus, voi jopa surkastua.
Tilanne ei kuitenkaan laukea itsestään. Omasta elämästä on otettava vastuu, jotta stressi pysyisi aisoissa. Parhaiten se onnistuu ottamalla ”stressirokotteen” eli omaksumalla toimintatapoja, joiden avulla elämää on helpompi hallita. Stressirokotteen on alunperin kehittänyt kanadalainen Donald Meichenbaum.Stressirokotuksen ydin on siinä, että ihminen voi tutkia ajatuksiaan ja toimintatapojaan ja muuttaa niitä, sanoo työterveyslääkäri ja psykoterapeutti Kirsi Räisänen.
Rokotus opettaa keinoja
- välttää ylitöitä
- priorisoida töitä
- tehdä entistä selvempiä sopimuksia riittävästä suorituksesta
- rohkaistua keskusteluun työkuormastasi esimiehen kanssa
- sanomaan ”ei” kohtuuttomille vaatimuksille – myös itse asetetuille.
Tunnista itsesi ja pääse irti stressistä
1. Mari MallikasMari Mallikas on tunnollinen, aina reipas ja tehokas, eikä hänellä ole aikaa rentoutua. Hänelle on tärkeää, että hänen osaamistaan ja suorituksiaan arvostetaan, ja että hän saa vastuuta. Häneen voi aina luottaa, ja hän ponnistelee parantaakseen suorituksiaan. Hän ei pysty delegoimaan, sillä hän ajattelee tekevänsä itse asiat paremmin. Hän pitää herkästi muita hutiluksina, ja heidän velttoutensa ärsyttää häntä.Marin stressirokotus:- Opi tunnistamaan suorittamiseen haastavia tilanteita. Vähennä ylisuorittamista vaikkapa viidellä prosentilla. Tee työsi normaalityöajalla. Opi suvaitsevuutta ja delegoi. - Opi rentoutumaan ja huolehtimaan itsestäsi. Anna aikaa ihmissuhteille.
Vaikutukset: Rokotus ei ole täysin kivuton. Hellittäessään Mari joutuu sietämään kauhunsekaisia huonouden, kelvottomuuden ja syrjäytymisen tunteita. Meneminen niiden läpi on kuitenkin karaiseva kokemus. On vahvistavaa huomata, että sisäinen vapina ei tapa. Katastrofi ei ole todellinen.
2. Taisto TarkkaTaisto Tarkka on puolestaan pakonomainen suorittaja. Riittävän hyvä ei riitä, vaan Taisto murehtii ja pelkää virheitä ja viilaa pilkkua huolellisesti loputtomiin. Hänen on mahdotonta päästää käsistään muuta kuin täydellistä työtä. Silti pään täyttää loputon huoli, että edessä on katastrofi.
Taiston stressirokotus:- Tunnista murehtimisen ja huolen aiheet. Ota avuksi päivittäinen kolmen vartin murehtimistuokio. - Kirjaa konkreettiset ongelmat ja uhat. Kirjaaminen paljastaa kehää kiertävät ajatukset. Samojen asioiden jatkuva kirjaus alkaa helposti tympiä. Se myös konkretisoi murheen niin, että sille voi etsiä entistä aktiivisemmin ratkaisuja. - Rentoudu murehtimistuokion jälkeen. Anna märehtimisen loppua päivän osalta kokonaan ja suuntaa huomio muualle.
Vaikutukset: Rokotuksen jälkeen Taisto joutuu sietämään pelkoa ja syyllisyyttä siitä, että asiat voivat edelleen mennä pieleen.
3. Kalle KilttiläKalle Kilttilä on aidosti lämmin ja ystävällinen uhrautuja. Hän on herkkä muiden mielipiteille ja mielialoille ja pelkää kritiikkiä. Hän ei pidä puoliaan ja kokee itsensä helposti muiden silmissä kelvottomaksi, jos ei suostu pyyntöihin ja miellytä muita jatkuvasti.
Kallen stressirokotus:- Opi välittämään itsestäsi. Opettele sanomaan ”ei” altistumalla kieltäymiselle asteittain.- Listaa tilanteita, joissa kieltäytyminen on sinulle vaikeaa. Mikä on 100-prosenttisen vaikeaa, 90-prosenttisen vaikeaa jne. Jatka listaa kymmeneen prosenttiin asti. - Sano ensin ”ei” helpoimmalle ja jatka vähitellen hankaliin tehtäviin.
Vaikutukset: Kallen haasteena on käydä läpi pelkonsa toisten suututtamisesta. Mieleen voi tulla pelko, ettei kukaan pidä hänestä, ja että häntä halveksutaan.
Asiantuntijana johtava työterveyslääkäri, LT, kognitiivinen psykoterapeutti Kirsi Räisänen, Nokia Siemens NetworksLähteet Duodecim, Suomen Lääkärilehti
