Kauneus ja Terveys

Harhaileeko ajatus työpäivän aikana? Unohteletko asioita? Se voi olla merkki aivojen ylikuormittumisesta

Harhaileeko ajatus työpäivän aikana? Unohteletko asioita? Se voi olla merkki aivojen ylikuormittumisesta
Jos muisti alkaa sakata, syynä ei välttämättä ole muistisairaus. Unohtelu, keskittymiskyvyttömyys, uupumus ja ärtyisyys voivat kieliä aivojen ylikuormituksesta ja työmuistin ongelmista.
Julkaistu: 14.10.2020

Tämä asia täytyy hoitaa heti! Nostat katseen tietokoneen näytöltä, nouset ylös ja lähdet hakemaan kahvia. Matkalla kollega pysäyttää ja muistuttaa tulevasta palaverista. Palaat takaisin työpöytäsi ääreen ja mietit: mitä minun pitikään hoitaa…

Kuulostaako tutulta? Vaikka ruuhkavuodet ja kiire selittäisivät unohtelua, mieleen saattaa hiipiä muistisairauden pelko.

Useimmiten työikäisen unohtelussa ei ole kyse sairaudesta vaan aivojen liiallisesta työmäärästä ja työmuistin ongelmista. Työmuisti on tärkeä mutta kapasiteetiltaan rajallinen tiedonkäsittelyn osa-alue. Kun se kuormittuu, seuraukset näkyvät nopeasti.

Työmuisti on kuin työpöytä

Muisti ei ole yksi iso möhkäle aivoissa, vaan sen osa-alueet ja siihen liittyvät aivojen alueet voidaan jaotella useaan osaan. Pitkäkestoinen muisti jakautuu asiamuistiin ja tapahtumamuistiin. Lyhytkestoiseen muistiin kuuluvat aistimuisti ja työmuisti.

Työmuisti on kuin työpöytä. Se on asioiden lyhyt­aikainen käsittelypaikka, ja sen kautta ne siirtyvät pitkäkestoisen muistiin. Pitkäkestoinen muisti aikaisempine tietoineen ja kokemuksineen puolestaan ohjaa sitä, kuinka valitsemme asiat työmuistiin.

Aivoalueet ovat lukemattomilla tavoilla yhteyksissä toisiinsa. Kaikki toimivat yhdessä. Kun käyttää yhtä muistialuetta, toinenkin aktivoituu.

Työmuistille tärkeitä alueita on erityisesti aivojen etuosissa.

– Se on valitettavasti juuri sellainen alue, joka on altis kuormitustekijöille ja stressille, neuropsykologian erikoispsykologi Merita Turunen kertoo.

Ensin herpaantuu tarkkaavaisuus

Pieni stressi, kuormitus, on aivoille hyvä asia. Se nostaa vireystilaa, mikä taas saa lyhytaikaisen muistin toimimaan entistä tehokkaammin.

Pitkittyessään stressi alkaa laskea vireystilaa, mikä lisää aivojen ponnistelun tarvetta. Se taas lisää stressiä. Riittävä vireys on kivijalka, jota ilman työmuisti ei toimi tehokkaasti. Työmuistin pahimpia vihollisia ovat keskeytykset ja väsymys.

– Jos työmuistin toiminta häiriintyy, uusien muistijälkien luominen ei onnistu. Silloin ihmisestä tuntuu, että asiat menevät itseltä ohi. Myös tiedon hakeminen muistista vaikeutuu. Tekeminen hidastuu ja vaatii enemmän ponnisteluja. Virheet voivat lisääntyä, Turunen sanoo.

Mistä tietää, että työmuisti on vaarassa? Ensimmäisiä kuormituksen merkkejä on tarkkaavaisuuden herpaantuminen. Jotta työmuistissa olevia asioita pystyy työstämään, tarkkaavaisuuden on pysyttävä halutussa asiassa tarpeeksi kauan.

Toimiessaan aivojen kontrollisysteemi huolehtii siitä, että asiat pysyvät tarkkaavaisuuden ja työmuistin piirissä. Parhaimmillaan se jättää huomiotta kollegan kyselyt kahvittelusta ja ulkoa kuuluvan katuporan äänen.

– Jos ympäristön ärsykkeet tulevat liiallisiksi tai joudumme tekemään liian montaa asiaa yhtä aikaa, kontrolli häviää. Asiat liukuvat pois työmuistista, ennen kuin ehdimme käsitellä niitä.

Läheiset saattavat alkaa huomautella, että pitäisikö vähän levätä tai miksi et ole läsnä.

Läheiset huomaavat ensimmäisenä

Ärsyttävätkö asiat herkemmin kuin ennen? Aivojen ylikuormittumiseen ja työmuistin ongelmiin liittyy usein mielialan ja tunteiden säätelyn haasteita.

Silloin ihminen on poissaoleva ja ärtyisä. Aikaisemmin mielekkäiltä tuntuvat asiat eivät enää kiinnosta.

– Läheiset saattavat alkaa huomautella, että pitäisikö vähän levätä tai miksi et ole läsnä, Merita Turunen sanoo.

Aivojen ylikuormittuessa kärsivät myös ne aivojen osat, joiden tehtävä on antaa palautetta omasta toiminnasta. Kun jaksamistaan ei kykene itse arvioimaan, uupumisen riski kasvaa.

– Se on vaarallista, sillä ihminen saattaa kokea jaksavansa oikein hyvin ollessaan täysin uupunut. Vauhti voi jopa kiihtyä.

Ikä ei selitä ongelmia

Ruuhkavuosia pidetään yleensä työikäisten muistiongelmien syypäänä. Ikä tai elämäntilanne ei kuitenkaan automaattisesti altista työmuistin häiriöille. Ongelmat alkavat, kun ympäröivät kuormitustekijät ylittävät kyvyn käsitellä tietoa.

– Työmuisti saattaa kuormittua lapsillakin, jotka opiskelevat usean kymmenen oppilaan avoimissa oppimisympäristöissä. Terve ja toimintakykyinen lapsi saattaa kohdata samanlaisia vaikeuksia kuin aikuinen, Turunen huomauttaa.

Avokonttoreiden vaikutusta työmuistiin on tutkittu eivätkä tutkimustulokset kaunistele ongelmia.

– Me neuropsykologit tiedämme hyvin, että avokonttorit ovat haaste optimaalisen aivotyöskentelyn kannalta. Avokonttoreita perustellaan esimerkiksi tiedon jakamisen vaivattomuudella. Tiedon jakamisesta ei kuitenkaan saa täyttä hyötyä, jos aivojen vireystila ei ole kunnossa ja ympärillä on liikaa muita ärsykkeitä.

Jotkut saavat avoimessa tilassa rauhaa verhojen, sermien ja vastamelukuulokkeiden avulla. Toiset myös sietävät häiriötekijöitä paremmin kuin toiset.

– Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus kuulostella, millainen työtila itselle sopii. Ympäristön liiallisista äänistä häiriintyminen ei ole kenenkään vika, vaan me siedämme ärsykkeitä eri tavoin.

Ainoa kestävä tapa hoitaa aivoja on huolehtia siitä, etteivät ne kuormitu liikaa.

Ole itsellesi rehellinen

Syyllisyys on usein ensimmäinen tunne, kun työtehtävät unohtuvat. Syyllistyminen on kuitenkin turhaa.

– Työikäisen muistiongelmissa on yleensä kyse siitä, että työn vaatimukset ovat liian kovat ja tiedonkäsittelyn rajat ylittyvät, kuin siitä, että terveydessä olisi vikaa, Merita Turunen sanoo.

Työympäristöjen ja töiden edellytykset ovat monesti ristiriidassa keskushermostollisen sietokykymme kanssa.

– Aivot eivät ole aikojen saatossakaan muokkautuneet siten, että ne olisivat rajattoman sopeutuneet ärsyketulvaiseen tietoyhteiskuntaan. Moni saattaa verrata itseään työkaveriin, mutta sekin, joka näyttää ulkoisesti jaksavan, ei välttämättä jaksakaan. Uupunut ei itse kykene arvioimaan omaa tilaansa.

Ensimmäinen askel työmuistin kuntouttamisessa on suhtautua asiaan rehellisesti ja rohkeasti. Työmuistin ongelmat eivät mene ohi skarppaamalla tai altistamalla aivoja lisää. Työhön on tarvittaessa tehtävä muutoksia ja taakkaa vähennettävä.

– Jos teemme jatkuvasti jotain fyysistä työtä kuten kantamista, ylävartalomme vahvistuu ja jaksamme kantaa entistä isompia taakkoja. Aivoille ei käy niin. Ainoa kestävä tapa hoitaa aivoja on huolehtia siitä, etteivät ne kuormitu liikaa.

Pitkään jatkunut stressi voi näkyä kuvantamistutkimuksissa aivojen rakenteiden ja toiminnan muutoksina.

Onneksi aivoilla on kykyä myös korjautua, mikäli peli vihelletään poikki ja aivoille annetaan mahdollisuus palautua.

Jos mikään ei auta

Takkuileeko muisti muutoksista huolimatta? Muisti on tutkittava, jos oireet jatkuvat, vaikka kuormitus on vähentynyt tai jos läheiset tai esimies ovat huolissaan tilanteesta.

Neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti kehottaa hakeutumaan alkuselvityksiin esimerkiksi työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle.

– Viikkoja jatkunut keskittymiskyvyttömyys ja muistin aiheuttamat ongelmat työssä sekä vapaa-ajalla ovat merkkejä tilannearvion tarpeesta.

Muistioireita voidaan alustavasti tutkia perustervey­denhuollossa. Alkuhaastattelun ja muistitestin avulla kartoitetaan merkkejä muistisairaudesta, kuten Alzheimerin taudista, tai muista muistiin vaikuttavista tekijöistä kuten masennuksesta, unihäiriöistä ja stressistä.

– Tarvittaessa tehdään verikokeita, joilla voidaan sulkea pois esimerkiksi kilpirauhasen sairaudet ja B-vitamiinin puutokset.

Sen jälkeen tarkan neuropsykologisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, onko jollakin ­muistitoimintoja tai ­tiedonkäsittelyä säätelevällä alueella poikkeavuutta. Potilaan suoriutumisesta kerätään tietoa psykometrisin testein ja haastatteluin.

– Potilaan oma kyky arvioida tilannettaan voi olla alentunut, tai hänen on vaikea muistaa tuoda esiin tärkeitä asioita. Aina kun se on mahdollista, omaisen haastattelu on olennainen osa muistipotilaan neuropsykologista tutkimusta, Merita Turunen sanoo.

Onko se sittenkin jotain vakavaa?

Työikäisillä elimelliset muistisairaudet ovat harvinaisia mutta eivät mahdottomia.

Yleensä hyviä merkkejä on, jos unohtuneen asian voi palauttaa mieleen jonkin vihjeen avulla ja jos työmuistin ongelmat tiedostaa itsekin.

– Alzheimerin tautiin kuuluu oiretiedostamattomuus eli ihminen ei itse ymmärrä olevansa muistamaton, Sumelahti kertoo.

Alzheimerin taudissa korostuu lähimuistin heikkous. Muistitestissä kolmen sanan mieleen painaminen on ongelmallista eivätkä laskutoimitukset suju. Tautiin liittyy jo alkuvaiheessa sosiaalista vetäytymistä ja masennusoireita.

– Muistisairauksissa potilaan kyky hoitaa normaaleja arjen toimintoja heikkenee, mikä haittaa sosiaalista ja ammatillista selviytymistä.

Perusasiat suojelevat muistia

Aivoterveyden ylläpidossa keskeistä on kokonaisvaltainen hyvinvointi.

– Riittävä ja palauttava uni, monipuolinen terveellinen ravitsemus ja liiallisten nautintoaineiden välttäminen ovat perusasioita. Harrastukset ja hyvät ihmissuhteet ovat psyykkisen hyvinvoinnin perusta. Työmuistin vaalimisessa avainasemassa ovat erityisesti perussairauksien, kuten verisuonisairauksien, ennaltaehkäisy ja hoito sekä tupakoimattomuus ja liikunta, Sumelahti sanoo.

Pahimmillaan työmuistin ongelmat voivat johtaa uupumukseen ja loppuunpalamiseen tai muihin ongelmiin, kuten alkoholin liikakäyttöön ja psyykkisiin oireisiin. Tärkeintä ylikuormituksesta ja muistiongelmista toipumisessa on Merita Turusen mukaan riittävä palautumisaika.

– Olennaista on, että olosuhteet eivät pysy samanlaisina. Uupumista aiheuttaneiden asioiden on muututtava. Siihen työpaikoilla tarvittaisiin lisää ymmärrystä.

Asiantuntijat:

neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti

neuro­psykologian erikoispsykologi Merita Turunen

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 12/2020.

Kommentoi »