Kiireestä on tullut sosiaalisesti arvostettua ja joillekin jopa menestyksen puntari. Pahimmillaan pyrkimyksemme tehokkuuteen töissä ja vapaalla synnyttää kuitenkin stressiä, joka voi johtaa pitkittyessään sairauksiin ja ääritapauksessa totaaliseen loppuunpalamiseen. Kiinnittämällä huomiota omaan ajankäyttöön ja parantamalla sitä tietoisesti voi samaan aikaan olla sekä tehokas että nauttia työstään ja tekemisistään ilman ahdistavaa paineen tunnetta.
Tutut stressinvälttämisohjeet kehottavat parantamaan ajankäyttöä organisoimalla, delegoimalla, tukeutumalla tiukasti kalenteriin ja listaamalla asioita. Kuuluisa yhdysvaltalainen yrityskonsultti David Allen toteaa uudessa stressinselätyskirjassaan “Kerralla valmista”, että perinteiset tavat hallita ajankäyttöä olivat omana aikanaan erittäin hyödyllisiä, mutta nykyään tarvitaan tarkempaa ja tietoisempaa suunnittelua. Aika on oleellisesti muuttunut ja työt sekä vapaa- ajan vietto sen mukana. Ajankäytön suunnittelusta tulee yhä tärkeämpää.
Töiden määrä on kasvanut ja niiden luonne on muuttunut, mikä asettaa myös stressinsietokyvyllemme uusia haasteita. Töistä on yhä useammin tullut projektiluonteisia, joihin liittyvät kiemurat saattavat tuntua epämääräisiltä. Omaa työskentelyä voi olla vaikea hallita, jos tehtävät eivät ole selkeitä. Kalenteri on todella tärkeä työväline asioiden pitämisessä järjestyksessä, mutta oikeastaan sen avulla voimme jäsentää tehokkaasti vain pienen osan kokonaisuutta. Karu totuus on, ettei aikaa ja informaatiotulvaa voi hallita, ainoastaan omaa toimintaansa.
Allen muistuttaa kirjassaan, ettei mielellä ole logiikkaa. Se ei ole tieten tahtoen ilkeä, mutta se ei osaa muistuttaa asioista vain silloin, kun niille voisi tehdä jotain. Mieltä painaville asioille pitäisi heti asettaa tavoitteet ja määritellä tarvittavat tehtävät niiden aikaansaamiseksi. Pelkkä asioiden listaaminen ei siis auta, vaan stressimöröksi tarvitaan myös tarvittavien toimintojen kirjaamista. Sen jälkeen asiat on yksinkertaisesti muutettava toiminnaksi – mieluiten yksi kerrallaan. Asioita ei voi hallita rentoutuneesti, mikäli niitä vain hautoo mielessään. Eikä omia ajatuksia voi huijata, kannattaa siis ryhtyä aina tuumasta toimeen!
Pieni työstressi luonnollista
Toisaalta pieni kiire ja stressi voivat olla hyviä kirittäjiä niin töissä kuin vapaalla. Jonkinasteisen työstressin sanotaan olevan jopa luonnollinen asia, sillä ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pystyä ponnistelemaan työssä ja sen jälkeen palautumaan ja rentoutumaan. Haitalliseksi stressi muuttuu, kun se jatkuu pitkään, uni alkaa häiriintyä ja keskittymiskyky rajoittuu pelkästään rutiineihin. Stressin kasvaessa voimavarat eivät tahdo enää riittää luovuuteen. Varoituskellojen pitäisi alkaa soida, kun työhön ei enää pysty keskittymään ja työpäivät alkavat venyä tai tulee tarve ottaa töitä kotiin.
Haitallista työstressiä voi estää esimerkiksi parantamalla työn mielekkyyttä ja selkeyttämällä sen sujuvuutta. Ylivoimaiselta tuntuvan kuormituksen alla hyvä ratkaisu voi olla vaikka loma, sairausloma tai peräti työpaikan vaihto. Stressi on siinä mielessä kavala, ettei se välttämättä anna heti itsestään merkkejä. Se kehittyy pikkuhiljaa, ja sen ensimmäinen vaihe on usein jopa positiivinen kokemus, tehokas spurttivaihe, jossa on sekoitus fl ow-tilaa, pientä kiirettä ja painetta. On tyypillistä, että tuolloin työt toteutuvat rivakassa tahdissa ja niitä tulee tehtyä ehkä liikaakin. On suorastaan vaikea rentoutua ja olla tekemättä mitään. Tässä vaiheessa voi kuvitella helposti itsestään liikoja ja tuntea itsensä korvaamattomaksi.
Ylikierroksilla käymistä voi kestää viikkoja tai useita kuukausia, kunnes stressin toisessa vaiheessa alkaa tulla myös epämääräisiä fyysisiä oireita, muun muassa päänsärkyä ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinkipuja. Mielenvaihtelut alkavat lisääntyä, entinen ilopilleri ja elämänmyönteinen kollega saattaa muuttua ärtyneeksi. Samalla työtehtävissä alkaa usein esiintyä virheitä ja unohtamiset lisääntyvät. Tässä vaiheessa alkaa usein jo itsekin kiinnittää huomiota siihen, ettei kaikki ole aivan kunnossa.
Kolmannessa vaiheessaan stressi on edennyt jo niin pitkälle, että se on yleensä kehittänyt kantajalleen jo jonkin sairauden. Esimerkiksi unettomuus, migreeni, vatsavaivat, depressiot ja epäsosiaalisuus voivat haitata elämää pahasti. Motivaatio työntekoon on oleellisesti heikentynyt, eikä mahdollisimman hyvällä lopputuloksella ole enää merkitystä. Yleensä asioiden ollessa näin pahalla tolalla muutkin alkavat jo kiinnittää huomiota useisiin huolestuttaviin merkkeihin.
Ota aika haltuun
1. Älä vie töitä kotiin!2. Keskity jokaiseen projektiin yksi kerrallaan!3. Tee viikkotarkastus. Päivitä asiat kuntoon ja tyhjennä pää turhista ajatuksista.4. Tee asiat kerralla kunnolla!5. Ennakoi, varaa tarpeeksi aikaa, delegoi!6. Älä ole liian kiltti, osaa sanoa ei!
Lähde David Allen: Kerralla valmista. Bazar Kustannus Oy 2008.
