Kauneus & Terveys

Pane hanttiin kiusaajalle!


Patologinen kiusaaja saattaa puhua puolelleen jopa terapeutin. Vastaan kannattaa kuitenkin taistella.
Kuvat iStock

Toisten kiusaamista, tapahtui se sitten yksityiselämässä, töissä, koulussa tai missä tahansa, ei koskaan pidä hyväksyä. Sille on laitettava rajat. Se voi jättää koko loppuelämäksi jälkensä, mutta siitä on täysin mahdollista päästä eroon.

Näin miettii Kiusaaja keskellämme ja Narsisti keskellämme -kirjojen tekijä, toimittaja Brita Jokinen. Hän on koonnut kiusattujen kokemuksia ja selviytymiskeinoja. Mukana on myös tietoa asiasta ja asiantuntijoiden ohjeita.

– Tein muutama vuosi sitten aihepiiristä radio-ohjelmia. Niiden jälkeen tuli niin paljon yhteydenottoja ja avunpyyntöjä, että ohjelmiin haastatellut asiantuntijatkin olivat hukkua niihin. Kirjani on vastaus kiusattujen hätähuutoon.

Lue myös: Tunnollisuus pitää terveenä

Henkinen väkivalta voi olla sanatonta tai sanallista. Joskus siihen liittyy myös fyysistä väkivaltaa. Sen muotoja ovat toistuva alistaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, kiroilu, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, jatkuva toisen kontrolloiminen, vähättely, pelottelu, häirintä sekä syyttely.

Pitkään jatkunut henkinen väkivalta voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä oireita: särkyjä, kipuja, korkeaa verenpainetta, unettomuutta, uupumusta ja sairastumisalttiutta. Itsetunto horjuu ja työkyky heikkenee. Äärimmäisessä tapauksessa joku voi ajautua itsemurhaan.

Katso myös: Elä ilman stressiä

Lauran tarina

Laura oli vasta 16-vuotias, kun hän rakastui silmittömästi itseään kuusi vuotta vanhempaan mieheen. Naimisiin mentiin, kun Laura täytti 19 vuotta.

– Jo seurusteluaikoina mies nautti selvästi, kun sai ohjata minua, nuorta maalaistyttöä, mielin määrin. Hänhän tiesi kaiken. Lasten synnyttyä olin kotona ja hoidin arjen asiat. Mies imarteli, miten ihanaa oli tulla pullantuoksuiseen kotiin, mutta samalla hän alkoi piikitellä rahan puutteesta.

Vuosien kuluessa Laura muuttui aina vain tyhmemmäksi vaimoksi, jolle kaikki piti vääntää rautalangasta. Kun Laura meni töihin, sekään ei ollut hyvä. Lauran työt loppuivat, ja hän palasi pyörittämään perheen arkea. Lopulta mies teki vain omia töitään, ivasi ja pilkkasi Lauraa eikä halunnut lähteä hänen kanssaan mihinkään. Kun Laura halusi mennä perheterapiaan, se sopi miehelle mainiosti.

Lue myös: Pettikö muistisi taas töissä?

– Kotona ja terapeutin luona hän oli kuin eri ihminen. Matkalla hän oli äärimmäisen kireä ja äkäinen, mutta vastaanotolla kuin hunajaa. Loppujen lopuksi hän haki eroa, kun minä en kuulemma pysynyt sitäkään tekemään. Olin ollut vuosikymmeniä kotona, eikä minulla ollut ammattia. Jäin lähes tyhjän päälle.

Nyt Laura tuntee olonsa helpottuneeksi, vaikka eläminen on ollut tiukkaa.

– Itsetuntoani hän ei pystynyt murentamaan. Lapsistani on ollut paljon tukea ja iloa. Myös muutamien ystävieni kanssa saatoin keskustella asioista. Mies on hurmannut muut ja saanut monet minua vastaan, mutta en anna sen enää vaikuttaa itseeni.

Katso myös: Tingi mukavuudesta ja menesty

Joka puolella

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon henkistä väkivaltaa on yksityiselämässä. Sen sijaan työpaikkakiusaamista on tutkittu jonkin verran. Työpaikkakiusaamisen uhreja arvioidaan olevan Suomessa noin 150 000. Eniten kiusaamista on julkisissa organisaatioissa.

Työ- ja organisaatiososiologi Camilla Reinbothin tutkimus paljasti, että joka viides on joutunut työpaikallaan kiusaamisen kohteeksi. Vuoden 2004 työolobarometrin mukaan joka kolmas on puolestaan havainnut kiusaamista työyhteisössään.

Koulukiusaamisesta puhutaan paljon. Harvoin kuitenkaan nostetaan esille sitä, miten opettajiakin kiusataan. Rehtori voi ottaa opettajan silmätikukseen, tai oppilaat ja oppilaiden vanhemmat alkavat kiusata opettajaa.

– Pahimmalta tuntui, kun kirjaan haastattelemani ihmiset kertoivat, miten oma äiti tai isä terrorisoi lastaan. Koko elämä voi olla nöyryyttämistä ja halveksimista, joka jättää syvät jäljet. Myöhemmin nämä ihmiset ovat saattaneet ajautua vaikeisiin ihmissuhteisiin ja kierre on jatkunut, Brita Jokinen sanoo.

Katso myös: Istutko selkäsi romuksi?

Kohteena kiltti 

Kiusaaminen voi olla hyvin monentyyppistä ja -vivahteista. Joskus kiusaajalla on persoonallisuushäiriö. Haastateltavat kokivat kiusaajan usein ihmiseksi, joka ei juuri ilmaise positiivisia tunteita. Hän tuntuu saavan jopa lisäenergiaa toisen piinaamisesta.

– Narsistiset ihmiset ovat monesti juuri kiusaajia, jotka tekevät muiden olon tukalaksi. Koska narsisti nauttii vallasta ja ihailusta, hän pyrkii usein esimiestehtäviin. Siksi persoonallisuushäiriöisiä on enemmän esimiehissä, mutta heitä löytyy silti kaikilta hierarkian tasoilta, työntekijöistä korkeimpaan johtoon, psykologi Tuire Lehtonen sanoo.

On tyypillistä, että persoonallisuushäiriöinen ottaa kohteekseen jonkun kiltin, jonka pyrkii alistamaan valtaansa. Hän käyttäytyy ulkopuolisten silmissä moitteettomasti.

- Mutta hänellä on kahdet kasvot. Jos tällainen henkilö sattuu esimieheksi, se voi olla hyvin ahdistavaa. Johdon suuntaan hän näyttää itsestään toisen, aivan normaalilta tuntuvan puolen. Kun hän toimii alaistensa kanssa, hän paljastaa todellisen minänsä.

Katso myös: Huolehdi jaksamisestasi töissä

Narsistinen ihminen ei tavallisesti pysty tuntemaan sen enempää empatiaa kuin syyllisyyttä tai häpeää.

Brita Jokinen teki mielenkiintoisen havainnon. Monissa tarinoissa kerrottiin, että kiusaaja pystyi valehtelemalla manipuloimaan perheterapeutteja, psykologeja, sosiaaliviranomaisia ja lakimiehiä. Näin terapiaistunnoissa ja oikeudessa tilanne saattoi kääntyä päinvastaiseksi: kiusaaja olikin se kärsivä osapuoli.

– Työpaikoillakin kävi joskus niin, että kiusaava esimies oli saanut puolelleen konsultin, joka oli kutsuttu apuun huonon ilmapiirin vuoksi.

Aina on toivoa 

Eräs Brita Jokisen haastattelema nainen otti vasta 70-vuotiaana 50 avioliittovuoden jälkeen kiusaajamiehestään eron ja eleli tyytyväisenä. Aluksi on tärkeintä tunnistaa tilanne.

Kiusaaminen voi olla niin hienovaraista ja salamyhkäistä, että alkuun ei itsekään tiedä, mistä kaikessa on kysymys. Moni alkaa syyttää itseään, että on omalla käytöksellään aiheuttanut toisen reaktion.

– Aika usein me ihmiset vähättelemme toistemme tuntemuksia. ”Älä välitä” tai ”Yritä kestää” ovat monelle tuttuja repliikkejä. Tällaisessa tilanteessahan pitäisi nimenomaan välittää. Etsi luotettava henkilö, joka suhtautuu asioihin vakavasti ja puhu hänelle, Brita Jokinen neuvoo.

Hän kehottaa kuuntelemaan myös omaa kehoa ja tunteita. Liian älyllistämisen voi hetkeksi unohtaa ja antaa intuition puhua. Jos jonkun ihmisen seurassa tuntuu aina pahalta, jotakin on varmasti pielessä.

Jotta omille sanoille löytyisi vastinetta, kiusaamisesta on tärkeää koota todistusaineistoa, säilyttää vaikkapa teksti- ja sähköpostiviestit.

Lue myös: Ahdistavatko työpaikan juorut?

Taistele tai pakene 

Kiusaajan kanssa pätee vaaratilanteista tuttu sääntö: taistele tai pakene.

Jos ryhtyy taistelemaan, on arvioitava omat voimansa. Lamaantuneessa tilanteessa ne ovat monesti huvenneet. Joku voi pelätä työpaikkansa puolesta, toisen on vaikea lähteä kotoa pienten lasten kanssa.

– On kypsyttävä uhrin roolista eroon ja noustava omille jaloilleen. Prosessi on usein raskas ja pitkä, mutta vähitellen alkaa huomata, että hyviä ihmisiä ja palkitsevia työpaikkoja on olemassa, Brita Jokinen kertoo.

Kiusatut, jotka ovat päässeet ulos tilanteesta, ovat rohkaistuneet asettamaan rajat: ”Näin et saa jatkaa. Tämä on väärin.” Jos ihminen alistuu, kiusaamisen keinot yleensä pahenevat ja kiusaaja ottaa yhä enemmän tilaa itselleen.

Jos muille vahinkoa tekevä on esimies, työntekijöiden on yhdessä otettava asia hoitaakseen. On siis käännyttävä esimiehen esimiesten, luottamusmiehen, työsuojelun ja työterveyden puoleen. Mikäli kiusaajana on työtoveri, oma esimies on oikea osoite.

– Kun ihmiset alkoivat eräällä työpaikalla puhua keskenään, he huomasivat, että kymmenen muuta oli kokenut samoja loukkauksia. Jokainen luuli ennen olevansa ainoa, Jokinen toteaa.

Lue myös: Ole virkeä huomennakin

Kiusaajaa vaikea muuttaa 

Persoonallisuushäiriön syitä on etsitty aivotoiminnan ja erityisesti sen limbisen järjestelmän häiriöistä. Tuire Lehtonen sanoo, että nykyään taustalla ajatellaan olevan varhainen kehityshäiriö. Kun ihminen ei ole saanut itse rakkautta, hän ei ole oppinut rakastamaan muita.

Narsistisuutta voi ruokkia täysin rajaton kasvatus, jolloin lapselle ei ole muodostunut rakentavaa mallia, miten käyttäytyä muiden ihmisten kanssa. Hän on kokenut psyykkistä turvattomuutta, vaikka kaikki materiaaliset toiveet on toteutettu.

Toinen tie on kasvaa ankarassa käskytysperheessä. Kun pienenä ja heikkona ei ole saanut tukea ja rakkautta, sisällä vellova viha kanavoituu jatkuvasti muita kohtaan.

– Persoonallisuushäiriöistä on hyvin vaikea auttaa, ellei hän itse sitä halua – ja harvoin hän haluaa, sillä hän ei tunne tekevänsä mitään väärää. Oman toiminnan tunnustaminen on kuitenkin ehdoton vaatimus, jotta kiusaaja voi eheytyä terapiassa ja lopettaa tuhoavan käyttäytymisen, Lehtonen sanoo.

Sen sijaan Brita Jokisen haastateltavat kertoivat, että heitä helpotti, kun he ymmärsivät kiusaajan olevan sairas ihminen, joka on mitä luultavimmin itse tullut aikoinaan kiusatuksi. Silloin pystyy paremmin vapautumaan katkeruudesta ja vihasta.

Neuvoja taisteluun

  • Älä pelkää.
  • Vastusta.
  • Älä suostu syyllistymään.
  • Osoita vihastumisesi.
  • Älä sääli.
  • Älä usko hänen muuttumiseensa.
  • Aseta rajat.
  • Pidä kiusaaja etäällä, suojaudu.
  • Keksi muuta tekemistä.
  • Irtisanoudu, ellet jaksa.
  • Katkaise suhde, eroa.
  • Muista, että kiusaajakin on ehkä kiusattu.

Apua selviytymiseen

  • Kokeile psyko- tai taideterapiaa
  • Hakeudu vertaistukiryhmään
  • Kirjoittaminen on hyväksi: päiväkirja, runot, dialoginen kirjoittaminen
  • Anteeksiantaminen helpottaa. Kun menet nukkumaan, sano 3–4 kertaa hiljaa mielessäsi: ”Minä annan itselleni anteeksi.” Jos siinä vaiheessa joku muu ihminen tulee mieleesi, sano hänen nimensä muutaman kerran: ”Minä annan —-lle anteeksi.”
  • Kokeile mielikuvaharjoittelua, esimerkiksi tyhjän tuolin menetelmä. Kuvittele, että kiusaaja istuu vastapäätä. Jos hän tuntuu pelottavalta, kuvittele hänet metrin pituiseksi tai visualisoi hänen suunsa päälle laastari.
  • Trauma voidaan korjata naputtelemalla kiinalaisesta lääketieteestä tuttuja akupunktiopisteitä.

Lisätietoa www.narsistienuhrientuki.infoLähde Brita Jokinen: Kiusaaja keskellämme, Kokemuksia ja selviytymistarinoita vaikeasta ihmissuhteesta (WSOY 2007). Brita Jokinen: Narsisti keskellämme (Minerva 2012).

Asiantuntija psykologi, johdon ja esimiesten työnohjaaja Tuire Lehtonen

Julkaistu: 15.6.2009