Apu Terveys

Rasvamaksan hoito


Rasvamaksa eli maksan rasvoittuminen on yleinen maksan vaiva. Mistä rasvamaksa johtuu ja miten rasvamaksaa voi ehkäistä?
Kuvat Istock

Maksan ja munuaisten keskeisimpiä tehtäviä on poistaa kuona-aineita kehosta. Kun ehkäiset kroonisia aineenvaihduntatauteja elintavoilla, huolehdit myös tärkeistä sisäelimistäsi. Siis liiku ja karkota ylipainoa.

Maksa on tärkeä elimistön huoltaja, joka hajottaa ja poistaa myrkkyjä. Lisäksi se varastoi ravintoaineita eli vitamiineja, sokeria ja rasvaa ja on mukana esimerkiksi hormonitoiminnassa.

Maksatauteja pidetään usein alkoholisairauksina. Alkoholi on yhä yleisin miesten vakavan maksasairauden syy ja sairastuttaa myös paljon naisia sekä eläkeläisiä. Maksan pahin vihollinen Suomessa on kuitenkin ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, joka vaivaa liki kolmasosaa 45–74-vuotiaista. Syynä on ylipainon, vyötärölihavuuden ja insuliiniresistenssin lisääntyminen. Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikentymistä.

Lue: Ylipaino rasvoittaa maksaa - Viidesosalla suomalaisista on rasvamaksa

Rasvamaksa yhdistyy riskisairauksiin: tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään, joka on sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan sekä verenpaineen häiriöiden rypäs. Rasvamaksa voi olla myös hoikan sairaus, sillä perimä vaikuttaa.

Maksa rasvoittuu, kun lihava keho varastoi sinne liikaa rasvaa. Heikentynyt sokerinsieto ja insuliiniresistenssi lisäävät rasvavarastoja. Lisäksi rasvamaksa tuottaa itsekin rasvoja ja sokereita, ja iän myötä rasvan tuotto kasvaa entisestään.

Haitallisen kolesterolin pitoisuudet suurenevat, ja usein hyvä HDL-kolesteroli vähenee. Valtimot altistuvat kovettumiselle, jolloin sydän- ja verisuonitautiriski kasvaa – etenkin kun rasvamaksa lisää veren hyytymistä lisääviä tekijöitä ja myös sydämeen kertyy rasvaa.

– Sydän- ja verisuonisairaudet ovat rasvamaksapotilaiden tärkein kuolinsyy, dosentti Perttu Arkkila HUSin Vatsakeskuksesta toteaa.

Maksan rasvoittuminen eli rasvamaksa on onneksi usein hyvälaatuista. Pienellä osalla potilaista rasvamaksaan kehittyy kuitenkin rasvamaksatulehdus eli NASH. Se voi johtua esimerkiksi maksan ylikuormituksesta ja happistressistä tai maksan erittämistä tulehduksen välittäjäaineista.

Maksatulehdus lisää maksakirroosin riskiä. Kirroosissa maksaan syntyy sidekudosta, ja alkoholi voi kiihdyttää sen muodostumista. Osalla potilaista kirroosi pahenee ajan myötä ilman alkoholiakin. Tämä on yhä yleisempi maksansiirron syy.

Jos maksassa epäillään ongelmia, tutkitaan verikokeista maksa-arvoja. Niiden kohoamisen syy täytyy selvittää hyvin, olipa se sitten alkoholi, rasvamaksa tai esimerkiksi virusmaksatulehdus, myrkyt, lääkkeet, lisäravinteet, luontaistuotteet tai kirroosi. Niin sanottu ultraääni-elastografia tutkii maksakudoksen kimmoisuutta ja paljastaa etenkin edenneitä vaurioita. Maksan koepaloja otetaan vuotoriskin takia harkitusti.

Lisätietoa maksa-arvoista.

– Myrkytykseen, esimerkiksi lääkkeisiin tai muihin haitta-aineisiin, liittyvä vaikea vajaatoiminta on Suomessa onneksi aika harvinaista muutoin kuin itsetuhotarkoituksessa. Haitallisia valmisteita ei ole nyt liikkeellä, ja ammattitaitoisia lääkeohjeita noudatetaan. Myös sieniä suomalaiset käyttävät melko valistuneesti, Perttu Arkkila sanoo.

Maksa-arvot voivat nousta myös esimerkiksi hoitamattomassa keliakiassa, kilpirauhasen toimintahäiriössä tai sappitiehytsairauksissa, esimerkiksi sklerosoivassa kolangiitissa. Se liittyy tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja ahtauttaa sappitiehyttä.

Näin hoidat rasvamaksaa

  1. Vähennä ylipainoa maltilla. Noin kymmenen prosentin pudotus voi helpottaa jopa kirroosivaiheessa. Liian nopea ja rankka laihdutus voi vaurioittaa maksaa.
  2. Vähennä ruoan tyydyttyneitä rasvoja ja korvaa niitä pehmeillä rasvoilla. Runsasrasvaiset ateriat lisäävät maksarasvaa.
  3. Karta ylimääräisiä hiilihydraatteja, makeisia ja sokerijuomia. Lisätty fruktoosi eli hedelmäsokeri voi rasvoittaa maksaa.
  4. Lisää liikuntaa. Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu vähentävät maksan rasvoittumista, vaikkei paino muuttuisi. Vatsarasvaan tepsii parhaiten intervallitreeni.
  5. Vähennä alkoholinkäyttöä – kohtuukaan ei lupaa pitkää ikää. Maksakirroosissa alkoholi ei sovi lainkaan, eikä muillekaan maksasairaille tiedetä turvallista käyttömäärää. Muutoin miehillä pidetään korkeana riskinä noin kolmea vuorokausiannosta, naisilla noin kahta. Annos on keskiolutpullollinen tai 12 senttilitraa viiniä. Yli 65-vuotiailla riskiraja on korkeintaan kolme kerralla ja korkeintaan seitsemän viikossa, sillä kehon nestepitoisuus vähenee iän myötä.
  6. Lopeta tupakointi. Tupakka pahentaa maksan tilaa, ja sydän- ja verisuonitautiriski kasvaa.
  7. Juo kahvia. Se on maksalle ystävällinen nautintoaine, joka voi parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Maksahaittojen kehitys voi hidastua.
  8. Lääkitse, jos elintavat eivät hoida. Hoida kolesteroliarvoja tarvittaessa lääkkein. Diabeteksen hyvä hoito on tärkeää.
  9. Laihdutusta voi tukea lääkkein. Orlistaatti vähentää rasvan imeytymistä ruoasta, mutta teho on pieni. Diabeteslääke liraglutidi on Yhdysvalloissa hyväksytty myös laihdutukseen. Uusi bupropironia ja naltreksonia sisältävä lääke ei sovi maksan vajaatoiminnassa.
  10. Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos muu laihdutushoito ei tehoa. Liitännäissairaudet puoltavat leikkausta.
Julkaistu: 10.6.2019