Terve.fi

Maksa



Maksa

Maksa sijaitsee heti pallealihaksen alapuolella vatsaontelon oikeassa yläneljänneksessä. Aikuisen maksa painaa 1–1,5 kiloa ja on suurin yksittäinen sisäelin.

Maksassa suolistosta imeytyneet sekä hyödylliset että haitalliset aineet käsitellään valtaosin edelleen. Tätä aineenvaihduntaa kutsutaan metaboliaksi. Maksa käsittelee ja pyrkii hajottamaan myös elimistölle haitalliset aineet ja yhdisteet. Glukoosi eli sokeri on tärkein elimistön energianlähde, ja maksa pystyy tuottamaan sitä varastorasvoista ja glykogeenistä pilkkomalla. Toisaalta maksa pystyy myös muuttamaan lyhytketjuisia sokereita varastomuotoon glykogeeniksi ja rasvoiksi elimistön kulloisenkin energiatasapainon mukaan. Tämän lisäksi maksa tuottaa sappinestettä ja varastoi verta.

Maksan hyvinvoinnin kannalta olennaisessa roolissa ovat elintavat, kuten terveellinen ruokavalio ja alkoholin liikakäytön välttäminen. Nuoren maksa kestää alkoholia huonommin kuin aikuisen.

Maksasairaudet

Maksasairaudet eivät aiheuta kipua tai muita oireita ennen kuin maksan toiminta on jo heikentynyt. Niinpä ne huomataan usein vasta verikokeessa.

Suomalaisten yleisin maksasairaus on rasvamaksa, joka kehittyy useimmiten huonojen elintapojen seurauksena.

Hepatiitit ovat maksatulehduksia, joiden aiheuttajana on yleensä virus. Hepatiitin näkyvin oire on ihon tai silmien keltaisuus, joka viittaa maksan tulehdustilaan.

Maksakirroosissa eli maksan kovettumassa osa normaalia maksasolukkoa on muuttunut sidekudokseksi. Kirroosin voi aiheuttaa rasvamaksa ja maksatulehdus eli alkoholihepatiitti.

Maksa tuottaa sappinestettä, joka sisältää rasvojen imeytymiseen tarvittavia sappihappoja. Maksassa tapahtuu pääosa kolesterolin aineenvaihdunnasta. Maksan tehtävänä on myös tuottaa hyytymistekijöitä verenkiertoon.

Julkaistu: 25.9.2018