Useat maksasairaudet eivät aiheuta kipua tai muita oireita ennen kuin maksan toiminta on jo heikentynyt. Yleensä maksasairaus todetaan sattumalta verikokeessa, kun maksa-arvot eivät olekaan viitearvojen sisällä.
Maksa on ihmiskehon suurin rauhanen. Sillä on valtava määrä eri tehtäviä liittyen ruuansulatukseen, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä kehoon tulevien vieraiden molekyylien, kuten alkoholin ja lääkeaineiden, käsittelyyn. Lisäksi maksa tuottaa sappinestettä ja varastoi verta. Maksan hyvinvoinnin kannalta olennaisinta ovat elintavat, kuten terveellinen ruokavalio ja alkoholin liikakäytön välttäminen. Nuoren maksa kestää alkoholia huonommin kuin aikuisen.
Maksasairaudet ovat usein pitkään oireettomia, sillä maksa voi toimia normaalisti, vaikka osa siitä olisikin vaurioitunut. Sairaudet todetaan yleensä verestä mitattavista maksa-arvoista. Verestä mitataan muun muassa S-ALAT eli alaniinitransferaasi-arvo, joka on melko herkästi muuttuva ja spesifinen mittari maksasoluvauriota epäiltäessä.
Rasvamaksa on yleisin ongelma
Suomalaisilla yleisin maksasairaus on rasvamaksa, joka syntyy yleensä huonojen elintapojen seurauksena: maksan käsiteltäväksi tulee toistuvasti enemmän myrkkyjä, kuin mitä se pystyy kerralla hajottamaan tai varastoimaan.
Rasvamaksassa maksan soluihin kertyy rasvaa, jolloin ne eivät toimi normaalisti ja lopulta maksan normaalit toiminnot häiriintyvät. Sairauden yleisimmät aiheuttajat ovat liikalihavuus ja liiallinen alkoholin käyttö. Rasvamaksa todetaan niin ikään veren kohonneista maksa-arvoista, sillä sairauden alkuvaiheessa oireita ei yleensä ole. Pitkittynyt rasvamaksa voi johtaa maksakirroosiin.
Hepatiitin aiheuttaa yleensä virus
Hepatiitit ovat maksatulehduksia, joiden aiheuttajana on yleensä virus. Hepatiittioireiden voimakkuus vaihtelee tautityypin mukaan, ja tauti voi olla myös täysin oireeton. Oireillessa alkuun esiintyy yleensä pahoinvointia ja kuumetta. Näkyvin oire on kuitenkin ihon tai silmien keltaisuus, joka viittaa maksan tulehdustilaan. Keltaisuuden aiheuttaa vereen kertynyt bilirubiini. Terve maksa poistaa bilirubiinin verestä, jolloin keltaisuutta ei ilmene. Virushepatiitti diagnosoidaan mittaamalla verestä hepatiittivirusten vasta-ainepitoisuuksia.
Joskus tulehduksen voi aiheuttaa myös autoimmuunisairaus, alkoholi tai jokin lääkeaine. Muiden kuin virushepattiittien diagnosointi voi olla vaikeaa. Autoimmuunihepatiitissa maksa-arvot ovat paljon koholla, vaikka verestä ei löydy virusten vasta-aineita ja elintavat ovat kunnossa. Joskus koepalan ottaminen maksasta on ainoa keino tulehduksen toteamiseksi.
Maksakirroosia ei voida parantaa
Maksakirroosi eli maksan kovettuma on tila, jossa normaalia maksasolukkoa on korvautunut pysyvästi sidekudoksella. Kirroosin voi aiheuttaa muun muassa liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuva rasvamaksa ja maksatulehdus eli alkoholihepatiitti. Myös kroonistunut virushepatiitti tai pitkittynyt autoimmuunisairaus voivat johtaa kirroosiin.
Kirroosi on peruuttamaton tila, eikä hoitoa ole, mutta sen aiheuttaneen sairauden hoitaminen voi pysäyttää sidekudoksen muodostumisen. Kirroosi lisää todennäköisyyttä sairastua maksasyöpään.
Maksasta lähtöisin oleva syöpä on harvinainen
Kuten mihin tahansa muuhunkin elimeen, myös maksaan voi kehittyä syöpä, jos solut pääsevät jakautumaan ja kasvamaan hallitsemattomasti. Maksasta tai sappitiehyeistä alkunsa saaneet syövät ovat harvinaisia ja niiden taustalla on yleensä maksakirroosi tai kroonistunut hepatiitti. Maksasyöpää aletaan epäillä yleensä niin ikään verikokeen perusteella, ja lopullinen diagnosointi tapahtuu ylävatsan kuvantamisen avulla. Oireet tulevat siis jo kirroosi- tai tulehdusvaiheessa, jolloin syöpäriski tiedetään etukäteen.
Lähteet:
Lue lisää:
