Terve.fi

Raskausajan tavallisia oireita

Raskausajan tavallisia oireita
Raskaus: Pahoinvointi on alkuraskauden aikana yleistä; siitä kärsii joka toinen raskaana oleva. Oireet alkavat yleensä helpottua 12-13 raskausviikon jälkeen.
Julkaistu: 3.7.2006

Alkuraskauden pahoinvointi

Alkuraskaudessa pahoinvointi on yleistä; joka toinen raskaana oleva kärsii siitä jollain lailla. Tyypillisesti oireilu alkaa helpottaa 12-13 raskausviikon jälkeen. Hoidoksi riittää yleensä pienien aterioiden syönti useita kertoja päivässä ja runsas juominen. Vaikea-asteinen pahoinvointi hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä nesteytyksellä. Lääkehoitoa pahoinvointiin ei ole. Pahoinvointi ei häiritse sikiön kehitystä eikä raskauden normaalia etenemistä.

Verinen vuoto

Verinen vuoto alkuraskaudessa voi olla viatonta tai merkki keskenmenosta. Jos vuoto on runsasta, hyytymäistä ja siihen liittyy kovia alamahakipuja, on aihetta hakeutua päivystyksellisesti lääkäriin arvioitavaksi. Alkuraskauden keskenmenot ovat yleisiä eikä niiden estämiseksi ole hoitoa. Verivuodon yhteydessä on syytä poissulkea emätin- ja virtsatietulehdukset. Raskauden jälkipuoliskon verivuoto vaatii aina selvittelyä. Yleensä tuolloinkin verivuodon syy on viaton, mutta se voi olla myös merkki vakavammasta syystä. Huomioitavaa on, että kohdunsuun kypsymiseen ja synnytyksen käynnistymiseen liittyy limasverinen vuoto.

Verenpaineen nousu

Verenpaine laskee tyypillisesti keskiraskaudessa ja nousee loppuraskaudessa lähtöpaineiden tasolle tai hieman korkeammaksi. Selvästi kohonnut verenpaine on riski pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen puhkeamiselle. Tuolloin verenpaine nousee selvästi, virtsaan ilmaantuu valkuaista ja oireina voi esiintyä päänsärkyä ja näköhäiriöitä. Lievästi kohonnutta verenpainetta tulee seurata säännöllisesti kotona tai neuvolassa. Kohonneen verenpaineen tehokkain hoito on lepohoito.

Maksa-arvojen nousu

Istukka tuottaa raskausaikana runsaasti naissukuhormoneja, jotka joillakin naisilla voivat kuormittaa maksaa ja nostaa maksa-arvoja. Tyypillinen oire on terveen ihon kutina. Hoidon perustan muodostavat sappihappoja verenkierrosta vähentävän lääkkeen käyttö sekä maksa-arvojen seuranta. Jos sappihapot hoidosta huolimatta ovat selvästi koholla, pyritään synnytys ajoittamaan raskausviikoille 38-40.

Poikkeava painon kehitys

Paino nousee raskausaikana keskimäärin 10-12 kg. Nopea tai poikkeavan runsas painonnousu viittaa raskaudenaikaiseen sokeriaineenvaihdunnan häiriöön ja on riski verenpaineen nousulle ja pre-eklampsian kehittymiselle. Runsaan painonnousun takia tehdään sokerirasituskoe mahdollisen sokerihäiriön toteamiseksi. Liian vähäinen painonnousu voi viitata taas istukan huonoon toimintaan ja sikiön pienipainoisuuteen.

Ennenaikaiset supistukset ja ennenaikaisen synnytyksen uhka

Kohtu alkaa supistella (“harjoitussupistuksia”) kivuttomasti ja epäsäännöllisesti raskauden puolivälissä. Säännölliset ja kivuliaat supistukset ennen raskausviikkoa 37 voivat ennakoida ennenaikaista synnytystä. Emätintulehdukset tai virtsatietulehdus ovat yleisimmät syyt ennenaikaisiin supistuksiin ja tulehdusten poissulkeminen kuuluukin rutiinitutkimukseen. Aina syytä ennenaikaisille supistuksille ja kohdunsuun enneaikaiselle kypsymiselle ei löydy. Lepo on tärkein hoito.

Närästys, suonikohjut, ummetus ja peräpukamat

Ummetus, närästys, peräpukamat ja suonikohjut. Nämä ovat tyypillisiä loppuraskauden ongelmia. Iso kohtu painaa mahalaukkua, suolistoa ja lantion alueen verisuonia aiheuttaen oireilut. Hoitona käytetään apteekista käsikauppavalmisteina saatavia lääkkeitä.

Liitoskivut

Loppuraskaudessa lantiorenkaan luu-rustoliitokset löystyvät hormonaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Oireena esiintyy alaselän, häpyliitoksen ja lonkkien alueen kipua.

Lue myös:

Kommentoi »