Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä nykyiset arviot raskauden kestosta perustuvat vanhoihin ja epätarkkoihin mittauksiin. Niin sanottu laskettu aika saadaan nykyään lisäämällä 280 päivää naisen viimeisimpien kuukautisten ajankohtaan. Vain 4 prosenttia synnytyksistä osuu laskettuun päivään ja 70 prosenttia kymmenen päivän sisälle siitä.
Nyt julkaistut arviot ovat aikaisempia luotettavampia, sillä tutkijat pystyivät toteamaan minä päivänä tutkittujen naisten munasolut irtosivat ja milloin hedelmöittyneet alkiot kiinnittyivät kohtuun. Tämä onnistui mittaamalla hormoneja ja niiden muutoksia naisten virtsanäytteistä. Ovulaation ajankohta pystyttiin toteamaan estrogeeni- ja progesteronihormonien määrän muutoksista. Alkion kiinnittyminen puolestaan näkyi hCG-hormonin lisääntymisenä. Kyseinen hormoni on peräisin sikiöstä ja sitä on normaalisti hyvin vähän naisten virtsassa.
Tutkimus paljasti lisäksi monia tekijöitä, joiden avulla raskauden keston ennustaminen voi onnistua nykyistä tarkemmin. Raskaus kesti usein pitkään, jos alkion kiinnittymisessä oli mennyt kauan. Progesteroni-hormonin nousu loppuraskaudessa ennakoi puolestaan 12 päivää lyhyempää raskautta verrattuna pitoisuuden varhaiseen suurentumiseen. Pitkät aiemmat raskaudet ja äidin korkea syntymäpaino ennakoivat pitkää raskautta. Iäkkäämpien äitien raskaudet kestivät myös keskimäärin pitempään kuin nuorten.
Tutkijat pitävät erittäin mielenkiintoisena sitä, että raskauden kestoon saattavat vaikuttaa muutokset, jotka tapahtuvat jo ennen kuin nainen välttämättä edes tietää olevansa raskaana. He kuitenkin muistuttavat, etteivät nämä havainnot ole tarpeeksi varmoja, jotta niitä vielä voisi soveltaa raskauden keston arvioimiseen.
Tutkimukseen osallistui 125 vuosina 1982–1985 synnyttänyttä naista. Naisilta kerättiin aamuvirtsanäytteet puolen vuoden ajan tai kunnes he olivat kahdeksannella raskausviikolla. Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Human Reproduction -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: Human Reproduction 2013
Copyright Duodecim 2013
Lue myös:
