Verenpaine tarkoittaa valtimoissa eli sydämestä verta poispäin vievien verisuonten sisällä vallitsevaa painetta. Verenpaine syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Verenpaineen ansiosta veri kiertää elimistössä kuljettaen happea ja ravintoaineita kudoksiin ja kuona-aineita niistä pois.
Verenpaine vaihtelee elimistön kuormituksen mukaan. Se nousee, kun ihminen liikkuu, jännittää tai suuttuu ja laskee, kun henkilö lepää. Tilapäinen vaihtelu on siis normaalia. Elimistölle vahinkoa syntyy vasta, kun verenpaine on jatkuvasti kohonnut.
Verenpaine on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat sydämen pumppaustoiminta, verenkierrossa oleva nestemäärä, veren tiheys sekä ääreisverenkierron vastus. Elimistössä verenpaineen säätelyyn osallistuvat useat hermostoperäiset mekanismit (neuraalinen säätely) ja elimistön nestetilaa säätelevät kemialliset tekijät (humoraalinen säätely). Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat verenpaineeseen ovat muun muassa verisuonissa olevat laskimoläpät, hengittäminen ja luurankolihasten supistelu liikkuessa. Lisäksi useat elämäntapatekijät vaikuttavat verenpaineeseen, kuten ravinnon ruokasuolan eli natriumkloridin liiallinen käyttö, tupakointi ja ylipaino.
Kohonnutta verenpainetta ei yleensä tunne vaan se selviää mittaamalla. Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta verenpainemittarilla. Verenpaineen mittayksikkönä on elohopeamillimetri (mmHg). Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla, esimerkiksi 120/80 mmHg. Suurempi luku eli yläpaine eli systolinen verenpaine kuvaa painetta sydämen supistumisvaiheen aikana. Pienempi luku eli alapaine eli diastolinen verenpaine kuvaa lepovaiheen aikaista painetta. Tällöin sydän lepää ja täyttyy sydämeen palaavalla verellä. Verenpaine on matalimmillaan lepovaiheen aikana ja korkeimmillaan supistumisvaiheen aikana. Verenpaineelle on asetettu normaaliarvot ikäryhmittäin laajojen väestöpohjaisten mittausten avulla. Terveillä aikuisilla tavoitetasona pidetään 120/80 mmHg verenpainetta.
Verenpaine voi tilapäisesti nousta monestakin syystä, esimerkiksi ruumiillisessa ponnistuksessa ja jännitettäessä. Jos verenpaine on pysyvästi koholla, tilaa kutsutaan verenpainetaudiksi. Tuolloin kuormittuvat sydän ja koko verenkiertoelimistö. Sydämen täytyy tehdä enemmän työtä kohonnutta verenpainetta vastaan. Tämä aiheuttaa erityisesti sydämen vasemman kammion laajentumista ja paksuuntumista. Pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine aiheuttaa vakavia, elinikää lyhentäviä verenkiertoelinten sairauksia. Näitä ovat valtimonkovettumataudin eri muodot, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt sekä sydämen vajaatoiminta.
Verenpainetta voivat nostaa mm. munuaissairaudet ja lisämunuaisten toimintahäiriöt, mutta useimmiten verenpainetaudin syntyyn johtavat monet keskushermoston, umpirauhasten ja munuaisten toimintaan liittyvät seikat sekä perinnölliset tekijät. Tauti voidaan usein hoitaa painoa alentamalla, liikuntaa lisäämällä sekä suolan, alkoholin ja rasvan nauttimista vähentämällä, mutta usein tarvitaan lisäksi verenpainelääkitystä.
Koostimme tälle sivulle verenpainetta käsitteleviä artikkeleita, joista löydät lisätietoa aiheesta.
Näin mittaat verenpaineen
Verenpaineen oikein suoritettu mittaaminen on verenpainetaudin hoidon ja tutkimisen perusta. Verenpaine on herkkä reagoimaan kaikenlaiseen häiriöön. Yksittäisen mittauksen korkeat arvot saattavat säikäyttää, mutta vain neljän, eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvon perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä mitattavan henkilön verenpainetasosta. Mittaus suoritetaan neljän päivän sarjoissa. Ennen mittausta tulee olla puolen tunnin ajan ponnistelematta ja lopuksi istua mittauspaikalla viisi minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä. Lisäksi pitäisi olla juomatta kahvia, teetä ja kolajuomia ja tupakoimatta puoli tuntia ennen mittausta. Mittaus tulee suorittaa kaksi kertaa ja keskiarvotulos merkitä verenpaineseurantakorttiin.
Potilasohje kohonneen verenpaineen hoitoon
Jos sinulla on toistuvissa mittauksissa kohonneita verenpainearvoja, tulee aloittaa verenpaineen hoito. Kohonnut verenpaine ei useinkaan oireile mitenkään, mutta pitkään jatkuessaan se altistaa useille taudeille ja lisää ennenaikaista kuolleisuutta. Elämäntapamuutokset ovat olennainen osa verenpaineen hoitoa ja kuuluvat kaikkien verenpainepotilaiden hoitoon.
Lue tästä ohjeet verenpaineen itsehoitoon
Tunnista verenpaineen riskit
Kohonnut verenpaine on yksi suurimmista kansanterveysongelmista Suomessa. Verenpainetautia sairastaa Suomessa yli 600 000 ihmistä. Vain 60-70 % tietää kohonneesta verenpaineestaan. Aamu on verenpainepotilaalle suurimman riskin aikaa. Useiden tutkimusten mukaan sydäninfarktien ja aivohalvausten esiintyminen on yleisintä heti heräämisen yhteydessä. Kohonnut verenpaine johtaa elinvaurioihin, kuten sydämen vasemman kammion laajentumaan. Riskien välttämiseksi kohonneen verenpaineen tehokas hoito on tärkeää.
Lue artkkeli verenpaineen riskeistä
Liikuntakin tepsii korkeaan verenpaineeseen
Käytännön aloitusohjeena aiemmin liikuntaa harrastamattomille tai vähän harrastaneille toimii hyvin esimerkiksi päivittäinen vähintään puolen tunnin kävely, jonka voi myös pilkkoa muutamaan lyhyempään jaksoon. Verenpaineen hallinnan kannalta keskeistä on siis päivittäisten askeleiden tai muun fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Hyvä olo tulee kaupan päälle. Säännöllisen liikunnan on arvioitu vaikuttavan verenpainetasoon saman verran kuin verenpainelääkkeen.
Näin liikunta vaikuttaa verenpaineeseen
Verenpainetauti on salakavala
Lievä koholla oleva verenpaine ei aiheuta oireita. Sen sijaan hyvin korkea verenpaine voi aiheuttaa mm. päänsärkyä, huimausta ja “humpsutuksen” tunnetta. Oireiden puuttuminen tekee verenpainetaudista erittäin salakavalan ja vaikeuttaa hoitomotivaatiota: miksi syödä lääkkeitä kun ei ole oireitakaan? Lue tietopaketti verenpainetaudista ja sen hoidosta.
Lääkärikirja: Verenpainetauti – aiheuttaja, oireet, diagnoosi ja hoito
