Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon kulmakivenä ovat terveelliset elintavat. Laihduttaminen, suolan käytön vähentäminen, kohtuullinen alkoholin käyttö, tupakoinnin lopettaminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen laskevat sekä sydämen pumppausvaiheen aikaista systolista että sydämen lepovaiheen aikaista diastolista painetta erittäin merkittävästi.
Kohonneen verenpaineen esiintyvyys
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito – suosituksen mukaan verenpainetaso voidaan määrittää luotettavasti neljänä eri päivänä tehdyllä mittauskerralla, jossa kussakin on kaksi mittausta. Terveys 2000 – tutkimuksessa kohonneen verenpaineen raportoitiin olevan varsin tavallinen vitsaus suomalaisilla aikuisilla. 30–65 –vuotiailla miehillä noin 20 %:lla ja naisilla noin 15 %:lla verenpaine oli kertamittauksissa koholla, kun raja-arvoksi määritettiin systolisen paineen arvo 160 mmHg tai diastolisen paineen arvo 95 mmHg. Pysyvästi verenpaine on koholla reilulla 10 %:lla väestöstämme ja verenpainelääkkeitä käyttää noin puoli miljoonaa henkilöä.
Liikunnan vaikutus verenpaineeseen
Laajat tieteelliset tutkimukset ovat vakuuttavasti osoittaneet, että kestävyystyyppinen liikunta pienentää sekä lepo-, että kuormituksen aikaista verenpainetta sekä normaalin (normotensiivinen) – että kohonneen verenpaineen (hypertensiivinen) omaavilla henkilöillä. Vähintään neljän viikon mittainen kestävyysharjoittelu, 3-5 kertaa viikossa, 30–60 min kerrallaan, teholtaan noin 50–70 % sydämen maksimisykkeestä vähentää systolista ja diastolista lepoverenpainetta merkittävästi (-3/-2 mmHg normotensiivisillä ja -8/6 mmHg hypertensiivisillä). On myös näyttöä siitä, että säännöllinen päivittäin toteutettu kestävyysliikunta antaa paremman vasteen verenpaineeseen, kuin 3 kertaa viikossa toteutettu liikunta.
Uudet tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että nykysuositusten mukainen kuntosaliharjoittelu sopii hyvin harjoittelumuodoksi kohonneen verenpaineen hoidossa. Kuntosalitreeniä suositellaan toteutettavaksi mieluummin kuntopiirityyppisenä pienillä vastuksilla ja runsaasti toistoja sisältäen. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua kannattaa yhdistää kestävyysliikuntalajeihin.
Liikunta on kustannustehokas lääke
Säännöllisen liikunnan on arvioitu vaikuttavan verenpainetasoon saman verran kuin verenpainelääkkeen. Terveystaloudellisesti tarkasteltuna yhtälö vaikuttaa kannustavalta sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan näkökulmasta. Eikä päivittäisen liikunnan toteuttamisesta kannata tehdä turhan monimutkaista asiaa. Yksinkertainen hyvä päätös liikkeellelähdöstä ja kynnys on ylitetty.
Käytännön aloitusohjeena aiemmin liikuntaa harrastamattomille tai vähän harrastaneille toimii hyvin esimerkiksi päivittäinen vähintään puolen tunnin kävely, jonka voi myös pilkkoa muutamaan lyhyempään jaksoon. Verenpaineen hallinnan kannalta keskeistä on siis päivittäisten askeleiden tai muun fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Hyvä olo tulee kaupan päälle.
Lue lisää verenpaineesta:
