Nykyisin optimaaliset verenpainearvot ovat 120/80 mmHg tai alle.
Ei syytä huoleen, elät pitkään. Näin sanoo lääkäri kuin lääkäri potilaalle, jonka verenpainearvot ovat optimaalistakin paljon alempana. Sisätautien dosentti ja nefrologian erikoislääkäri Kaj Metsärinne Meilahden sairaalasta sanoo samaa sillä edellytyksellä, ettei alhainen paine aiheuta oireita tai potilaalla ei ole muita sairauksia.
Verenpaineella tarkoitetaan sydämen pumppaustyöstä ja veren virtauksesta johtuvaa suonten seinämiin kohdistuvaa painetta. Elohopeamillimetreinä ilmoitettava verenpaine on välttämätön verenkierron ja kudosten hapensaannin turvaamiseksi.
Terveellä ihmisellä elimistö säätelee itse tarpeen mukaan verenpainetta muuntelemalla pikkuvaltimoiden läpimittaa. Paikallisten pikkuvaltimoiden supistuksen hetkelliset vaihtelut säätelevät kunkin elimen verenkiertoa. Munuaisissa ja aivoissa on niin sanottu autoregulaatio eli elimen paine ja verenvirtaus pysyvät suhteellisen vakaina, vaikka sydämen aikaansaama paineaalto vaihtelisikin voimakkuudeltaan.
– Kun paino nousee, verenpaine nousee, Kaj Metsärinne kiteyttää länsimaissa kansantaudiksi kasvaneen verenpaineen syitä.
Joka toisen työikäisen suomalaismiehen ja naisistakin kolmanneksen verenpainearvot ylittävät tyydyttävän tason eli 140/90. Lähes puoli miljoonaa suomalaista saa jo peruskorvausta kohonneen verenpaineen lääkehoitoon.
Luonnonkansat vailla paineita
Ihanneverenpaineen raja-arvot ovat viime vuosina madaltuneet ja madaltuneet. Nykyisin optimaalisena verenpaineen rajana on 120/80 mmHg tai alle.
Kaj Metsärinne korostaa, että tämä johtuu viimeaikaisista tutkimustuloksista, jotka ovat osoittaneet, että lievästikin koholla olevan ja jopa normaalinakin pidetyn verenpaineen hoidolla saadaan suotuisia terveysvaikutuksia henkilöillä, joilla on samanaikaisesti jokin muu sydän- ja verisuonisairauteen vaikuttava riskitekijä.
Jatkuvasti koholla oleva verenpaine kalkkeuttaa valtimoita ja paksuntaa vasemman kammion seinämää. Se taas altistaa sepelvaltimotaudille.
Myös aivoverenvuodot sekä munuaisten ja sydämen vajaatoiminta sekä aortan repeämät voivat syntyä kohonneen verenpaineen takia.
– Niin sanottu ortostaattinen verenpaine on etenkin nuorilla fysiologisesti yleistä. Tällöin verenpaine laskee ylös noustessa. Paine saattaa tällöin olla 100/60 tai vieläkin alhaisempi. Tällaisia alhaisia paineita on pysyvästi myös luonnonkansoilla, kuten bushmaneilla. Heillä matala paine johtuu todennäköisesti suolan olemattomasta käytöstä ja muutenkin terveistä elintavoista. Runsas suolan käyttö on yksi tehokkaimpia tapoja kohottaa verenpainetta.
Alhainen paine voi tykyttää sydäntä
Taipumus alhaiseen verenpaineeseen kulkee usein suvussa. Synnynnäisesti alhainen verenpaine ja pulssitaso lupaavat yleensä pitkää elämää, koska ne säästävät sydäntä ja verisuonia. Kaj Metsärinne ottaa esimerkin eläinkunnasta.
– Pienellä päästäisellä pulssi lyö yli 400 kertaa minuutissa, norsulla muutamia kymmeniä kertoja. Päästäisen elämä on lyhyt, mutta norsun ihmistäkin pidempi.
Matala verenpaine antaa kuitenkin aiheen tutkimuksiin, jos siihen liittyy selvästi oireilua. Tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan häiriö voi aiheuttaa yleensä kohtauksittaisen matalan verenpaineen, josta voi seurata sydämen tykyttelyä ja tällöin apua voidaan joutua hakemaan esimerkiksi beetasalpaajista. Myös sydämen sähköisen toiminnan häiriö, joka hidastuttaa pulssitasoa saattaa aiheuttaa alhaisen verenpaineen.
– Verenpaine voi tilapäisesti laskea muun muassa silloin, kun esimerkiksi ripulin tai kuumeilun takia menetetään elimistöstä runsaasti suoloja. Myös allerginen reaktio tai lämpöhalvaus voivat romahduttaa verenpaineen. Alkoholi laskee yhtäkkisesti verenpainetta, mutta krapula taas nostaa paineita, Kaj Metsärinne kertoo.
Joihinkin kroonisiin sairauksiin, kuten loppuvaiheen syöpään, maksakirroosiin sekä lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaan ja sydämen vajaatoimintaan saattaa liittyä verenpaineen laskua.
Diabetes ja aivoverenkiertohäiriöt sekä keskus- ja ääreishermoston sairaudet voivat nekin häiritä elimistön omaa verenpaineen säätelyä.
