Olisipa taikapilleri! Yli puolet suomalaisista käyttää ravintolisiä, mutta mistä pillereistä on oikeasti hyötyä?

Kylläpä lihaksia kolottaa ja olo on nuutunut. Viestivätkö oireet jonkin ravintoaineen puutoksesta ja korjautuisiko tilanne ravintolisällä?

– Väestötasolla ajateltuna suomalaisilla ei ole puutetta mistään ravintolaineesta. Terve aikuinen ei yleensä tarvitse ravintolisiä, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Ravintolisillä tarkoitetaan muun muassa vitamiini-, kivennäisaine-, kuitu-, rasvahappo- ja yrttivalmisteita, jotka luokitellaan elintarvikkeiksi. Lisiä käytetään jonkin ominaisuutensa vuoksi täydentämään ruokavaliota.

Ravintolisiä markkinoidaan myös vaivojen hoitoon ja ehkäisyyn. Esimerkiksi magnesiumia käytetään lihaskramppeihin, mäkikuismaa masennukseen ja sinkkiä flunssaan.

– Monien valmisteiden hyödyistä on lähinnä yksittäisiä tutkimuksia eikä aina niitäkään. Koettu hyöty voi perustua lumeilmiöön: myönteiset odotukset tuntuvat myönteisinä vaikutuksina.

Sinkin vaikutuksista on näyttöä. Suomalaisten tutkimusten mukaan sinkkiasetaattitablettien imeskely voi hieman lyhentää flunssan kestoa.

Myös marjavalmisteet voivat olla jossain määrin hyödyllisiä. Tyrniöljyä käytetään kuivasilmäisyyteen, mustikkauutteella edistetään silmänpohjan terveyttä sekä korjataan kehon aineenvaihduntaa ja karpalo- ja puolukkatuotteilla lievitetään virtsavaivoja.

– Marjojen syöminen on suositeltavaa, koska niistä saa monenlaisia terveyshyötyjä. Jos käyttää marjajauheita, kannattaa varmistaa, että valmisteeseen on käytetty koko marja. Silloin ravintoaineet ovat tallella. Myös siemenöljyt ovat hyviä valintoja.

Sairauksien hoidossa käytetään lääketieteessä tiettyjä ravintolisiä. Esimerkiksi D-vitamiini on osa osteoporoosin hoitoa. Usein sen rinnalla on kalsium.

– Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaan kalsium pyritään kuitenkin hankkimaan ensisijaisesti ravinnosta.

Rautalisällä hoidetaan anemiaa. Myös hoitamaton keliakia altistaa raudan sekä folaatin puutokselle.

Lisäksi ravintolisiä käytetään munuaissairauksissa, tiettyjen epilepsialääkkeiden kanssa ja lihavuusleikkauksen jälkeen, koska riski vitamiini- tai hivenainepuutoksille kasvaa.

– Erityisryhmät, kuten vegaanit ja raskaana olevat, tarvitsevat yleensä ravintolisiä. D-vitamiini on tärkeää muun muassa sikiön luuston kehittymiselle, ja riittävä foolihappo vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Vegaanien ruokava­lio ei välttämättä sisällä B12-vitamiinia.

Valtaosa popsii ravintolisiä terveyden kannalta turhaan. Lisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista, vaikka FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan ­ruoasta saatujen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on pääosin riittävää.

– Moni luulee tarvitsevansa kalaöljyvalmisteita, jos ei syö kalaa. Omega-3-rasvahappoja saa kuitenkin alfalinoleenihappoa sisältävistä kasviöljyistä, kuten rypsiöljystä, ja saksanpähkinöistä. Riittää, kun öljyjä käyttää 2–3 ruokalusikallista päivässä.

Omega-3-valmisteet voivat kohottaa LDL-kolesterolia ja lisätä sokeriaineenvaihdunnan ongelmia sekä verenvuotoriskiä. Jälkimmäisen vuoksi niiden käyttö pitää lopettaa ennen leikkausta.

– Kalaa syömällä vastaavia ongelmia ei ilmaannu eli ruoka ja pillerit ovat eri asia.

Mikä sitten neuvoksi, jos ruokavalio on yksipuolinen? Auttavatko monivitamiinit?

– Kannattaa korjata ruokavaliota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monivitamiinipilleri huonon ruokavalion tukena ei vähennä sairauk­sien riskiä tai edistä terveyttä.