Aivot voivat hyvin, kun niitä käytetään jatkuvasti. Niiden toiminnan kehittämiseksi on tehtävä työtä: aivoja täytyy rasittaa. Myös muisti paranee käytössä. Monipuoliset, yksilöä itseään innostavat asiat pitävät aivot kunnossa ja torjuvat samalla muistihäiriöitä ja dementiaa.
Lue lisäksi: Milloin on syytä huolestua muististaan?
Joidenkin aivot virkistyvät musiikista: veri alkaa kiertää vilkkaasti, energia-aineenvaihdunta paranee ja aivojen säätelemä lihastoiminta voimistuu. Toiset kokevat elämyksiä kirjojen parissa tai kiertäessään taidenäyttelyissä. Aivot pitävät myös uusista kokemuksista ja harmittomista seikkailuista. Opiskelu kannattaa aina ja kyky oppia säilyy läpi elämän.
Terveellinen ravinto tekee hyvää myös aivoille
Ravinnon tulee olla monipuolista, kasvisvoittoista, vähäsuolaista ja vähärasvaista. Antioksidanttivitamiineja (C- ja E-vitamiini) sisältävä kasvisruoka suojelee aivojamme. Ylipaino lisää sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja verisuonisairauksien riskiä.
- Rasvoista tiedetään, että kasvisperäiset eli pehmeät rasvat ovat suositeltavampia kuin kovat eläinrasvat.
- Peruna, juurekset, kasvikset ja leipä kuuluvat perusruokaan, samoin vähärasvaiset maitotuotteet ja hedelmät.
- Lihan keittämistä ja grillaamista pidetään huomattavasti terveellisempänä valmistustapana kuin paistamista.
- Viljassa on runsaasti hyviä kuituja, uskotaankin että leipä ja puuro kohottavat yleiskuntoa.
Sydän- ja verisuonitautien ja esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on koottu runsaasti ravintoneuvoja, jotka ovat hyviä myös aivojen kannalta.
Tupakka ja alkoholi heikentävät muistia
Tupakka ja liiallinen alkoholi heikentävät terveiden aivojen muistia. Tiedetään, että tupakan savussa on yli 4000 erilaista myrkyllistä ainetta. Nikotiini ei itsessään liene hermostolle myrkyllinen riippuvuusvaikutuksestaan huolimatta vaan jopa stimuloi hermosolujen toimintaa. Koska tupakointi on verisuonivaurioiden vaaratekijä, infarktien kuten aivohalvauksen vaara kasvaa. Lisäksi tupakointi hidastaa verenkiertoa ja vaikuttaa siten aivojen hapen saantiin ja toimintakykyyn, muisti mukaan lukien.
Tunnista aivoinfarkti ajoissa - PIAN-muistisääntö auttaa
Alkoholi vaikuttaa lamaavasti keskushermostoon, erityisesti aivoihin. Pitkäaikainen riippuvuutta aiheuttava runsas alkoholin käyttö aiheuttaa isoaivojen ja pikkuaivojen rappeutumista, muutoksia voidaan havaita myös hermosolujen ja välittäjäaineiden toiminnassa, jolloin muisti, aloitteellisuus ja päättelykyky saatavat heiketä. Juomisen lopettaminen parantaa olennaisesti suorituskykyä. Muistin heikentymisen lisäksi alkoholin kauan jatkunut käyttö aiheuttaa myös persoonallisuusmuutoksia. (Toisaalta kohtuullinen sosiaalinen “nautiskelu” (esim. 1–2 lasia punaviiniä päivässä) ei ole vaaraksi, se saattaa jopa vähentää dementiariskiä.
Liikunta pitää myös aivot virkeinä
Liikunta tekee hyvää niin aivoille kuin koko keholle. Jo pelkästään metsässä käveleminen vaatii esimerkiksi tasapainoilua, tarkkaavuutta, päättelykykyä ja muistia. Suositeltavana pidetään, että liikkuu joka päivä vähintään 30 minuuttia.
Poimi treenivinkit! Helppo koko kropan treeni
Moni harrastaa arkiliikuntaa: käyttää portaita, kävelee kokonaan tai osan työmatkasta. Liikunnan tulisi olla mielihyvää tuottavaa, säännöllistä ja riittävää. Tärkeää on myös suojata pää vammoilta eli muistaa käyttää tarvittaessa kypärää. Riittävän liikunnan lisäksi ihminen tarvitsee myös riittävästi lepoa.
Ihmissuhteet ovat terveyden turvaverkko
Hyvät ystävät ja ihmissuhteet muodostavat verkoston, jonka uskotaan suojaavan terveyttä. Tämä selittynee sillä, että ystävät merkitsevät virikkeitä: ulkoillaan yhdessä, käydään teatterissa, tavataan yhdistyksissä ja puretaan stressiä puhumalla. Ystävät vaikuttavat mielialaan ja aivot joutuvat töihin, kun muistellaan vanhoja asioita. Jos kohtalona on sairastua, ystäväpiiristä on runsaasti iloa ja apua. Se on korvaamaton voimavara.
Stressin pelottavat oireet - varo näitä!
Erään tutkimuksen mukaan 3–4 yhdistykseen kuuluvat jopa elävät pitempään kuin ne, jotka eivät ole mukana kuin yhdessä yhdistyksessä.
Keinoja muistin tehostamiseksi
Kun aloittelet päivän töitä, tee ensin vaikeat työt. Keskity siihen mitä kulloinkin teet. Älä tee monia asioita samanaikaisesti. Jaa suuret työt osiin ja tartu vain yhteen osaan kerrallaan.
Älä hätäile, pysy rauhallisena, niin vältät stressin. Rytmitä päiväsi menojesi ja työsi mukaan. Muista lepotauot. Noudata vanhaa neuvoa: jokaisella tavaralla on oma paikkansa. Paina asiat mieleesi yksi kerrallaan – ja ajattele niitä säännöllisin välein.
Yritä löytää muistettaville asioille merkitys, keksi omat muistivinkkisi. Jos et muista jotakin, yritä palauttaa asia mieleesi ajattelemalla loogisesti:
- mieti mihin se liittyi, mistä se lähti,
- miten se syntyi, mitä sitten tapahtui…
Käytä kalenteria, tee siihen selkeät merkinnät.
Kirjoita muistilappuja:
- jos muistilapussa on ostoslista, pane se lompakkoosi,
- jos siinä on muita muistettavia asioita, kiinnitä se siihen kohtaan työpistettäsi, jossa näet sen.
Yksilöllisiä muistitukia ovat mm.:
- ulko-oveen kiinnitetty lappu “muista avain”
- “sammuta valot”, “ota lompakko”
- tai puhelimeen kiinnitetty (tai pikavalintaan näppäilty) omaisen, naapurin, poliisin ja hätäkeskuksen puhelinnumero.
Lopuksi: arvioi omat voimavarasi, älä kuormita muistiasi liikaa.
