Terve.fi

Sepelvaltimotauti: näin sitä pitäisi hoitaa

Sepelvaltimotauti: näin sitä pitäisi hoitaa
Mitä neuvoo Käypä hoito -suositus, kun potilaalla on stabiili sepelvaltimotauti? Lue tästä sepelvaltimotaudin hoidosta.
Julkaistu: 14.4.2015

Mitä neuvoo uusi Käypä hoito -suositus, kun potilaalla on stabiili sepelvaltimotauti?

Mitä tarkoittaa stabiiili tauti?

Stabiilista eli vakaaoireisesta sepelvaltimotaudista on kyse, kun potilaan oireet ovat vakaat ja hänellä on osoitus sydänlihasiskemiasta (hapenpuute sydänlihaksessa) tai merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta.

Miten tauti todetaan?

Iskemian osoitus voidaan saada eri menetelmillä. Ensisijaisesti tulee käyttää EKG-rasituskoetta, opastaa suositus.

– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, joka on suositustyöryhmän puheenjohtaja.

Kaikilla ei ole rintakipua: joskus närästää

Käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella. Kaikilla tauti ei oireile rintakivun muodossa vaan saattaa tuntua epämukavuutena, paineena, hengenahdistuksena, närästyksenä tai pahoinvointina.

Jos potilas on saanut sepelvaltimotautikohtauksen (tietynlaisen sydäninfarktin), hoidetaan häntä samalla tavoin kuin stabiilissa taudissa, vaikkei oireita olisikaan.

Mitä lääkkeitä?

– Oireinen potilas tarvitsee lääkehoitoa. Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo sekä statiini ja tarvittaessa muut lääkkeet, kiteyttää LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala.

Tapauskohtaisesti harkitaan, tarvitaanko ACE:n estäjää.

– Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia ja infarkteja ja parantaa potilaan elämänlaatua oireita lievittämällä.

Milloin kajoavia toimenpiteitä?

Jos oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä, tulee harkita kajoavia hoitotoimia, pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta, neuvotaan suosituksessa.

– Leikkaushoitoon voidaan lisäksi päätyä, mikäli potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, toteaa Tierala.

Kajoava toimenpide voi olla tarpeen myös silloin, jos oireet vaikeuttavat potilaan työntekoa tai elämänlaatua merkittävästi.

Liikunta kuntouttaa

Sydänkuntoutus edistää sepelvaltimotautiin sairastuneen toipumista ja voi mahdollistaa työikäisillä työkyvyn säilyttämisen tai palauttamisen.

On osoitettu, että liikuntapainotteinen kuntoutus pienentää kuolleisuutta ja loiventaa sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä.

Älä tupakoi ja syö terveellisesti

Potilaalle pitää antaa riittävästi tietoa esimerkiksi sepelvaltimotaudin hoitomuodoista, liikunnasta, ruokavaliosta ja painonhallinnasta, todetaan suosituksessa.

Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes. Näihin on mahdollista vaikuttaa itse omilla elintavoillaan.

Myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotautiin sairastumisen riskiin. Riski kasvaa, jos ensimmäisen asteen sukulaisilla on ollut valtimotaudista johtuvia rintakipuja tai sepelvaltimotautikohtaus tai jos heille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.

Lisäksi tunnettuja vaaratekijöitä ovat esimerkiksi masennus, reumasairaudet, kihti ja kuormittava työ sekä muut henkiset kuormitustekijät.

Vaaleaa lihaa mieluummin kuin punaista

Potilaan kannattaa syödä mahdollisimman terveellisesti. Verisuonitautien riskiä on havaittu voitavan pienentää ruokavaliolla, johon kuuluu paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, etenkin tomaattia, palkokasveja, kalaa, valkoista lihaa punaisen asemesta, oliiviöljyä ja pähkinöitä.

Yleisempi miehillä

Uudella suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.

Arvioidaan, että kroonista sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa yli 180 000 henkilöä. Heistä 60 % on miehiä ja 66 % vähintään 65-vuotiaita. Työelämän kannalta sairaus painottuu työelämän vanhimpiin ikäluokkiin. Iskeemisen sydänsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2013 oli noin 3 000 henkilöä.

Mikä suositus?

Suosituksen on laatinut työryhmä, jonka asettajina olivat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim sekä Suomen Kardiologinen Seura: niiden asettama työryhmä. Pohjana on käytetty tuoreinta mahdollista tutkimustietoa.

Lähteet:

Kommentoi »