Joskus lieväänkin ahtautumaan voi tulla repeytymä, joka tukkii sepelvaltimon äkisti, ilman edeltävää rasitusrintakipuoireistoa. Näin ollen jopa puolella sepelvaltimotautipotilaista taudin ensimmäisenä oireena on hengenvaarallinen sepelvaltimotautikohtaus, sydäninfarkti. Tämän vuoksi riskitekijöitä omaavan ihmisen kannattaa jo ennen mahdollisten oireiden ilmaantumista pysähtyä miettimään, kuinka hän voisi ehkäistä sepelvaltimotautia ja sydäninfarktia omalla kohdallaan. Ihmisellä kun on vain yksi sydän.
Sepelvaltimotaudin riskitekijät
On joitakin riskitekijöitä, jotka liittyvät perintötekijöihin ja joihin omalla toiminnallaan ei voi vaikuttaa. Tällaisia ovat miessukupuoli ja varhain ilmennyt sepelvaltimotauti lähiomaisella. Jos esimerkiksi 40-vuotiaan miehen isä on kuollut 50-vuotiaana sydänkohtaukseen, niin riskitekijöiden kartoitus ja niihin vaikuttaminen on tarpeen. Näitä ovat tupakointi, korkea kolesteroli, verenpaine, verensokeri ja lihavuus.
Tupakointi
Tupakointi on merkittävä sepelvaltimotaudin riskitekijä: jo muutaman savukkeen päivittäinen polttaminen nostaa sepelvaltimotautikohtauksen riskin kolminkertaiseksi. Jos alle 50-vuotias nainen tai mies sairastuu sydäninfarktiin, hän todennäköisesti tupakoi. Tupakoinnin lopettamisessa auttaa nikotiinikorvaushoito, varsinkin jos päivässä on kulunut askillinen tai enemmän.
Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli nopeuttaa sepelvaltimoiden ahtautumista ja altistaa ahtautuman äkilliselle repeytymiselle. Seerumin kokonaiskolesterolin tavoite on alle 5 mmol/L (millimoolia litrassa, pitoisuuden yksikkö), LDL-kolesterolin (kolesterolin haitallinen osa) tavoite on alle 3 mmol/L ja suuren vaaran omaavalla potilaalla alle 2,5 mmol/L. Kolesterolia alentava, monipuolinen ruokavalio auttaa usein jo riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen, varsinkin naisilla. Mikäli ruokavaliohoito ei riitä, oman lääkärin kautta on tarjolla turvallisia ja tutkittuja veren kolesterolia alentavia lääkkeitä, joista statiinit ovat eniten käytettyjä.
Verenpainetauti ja diabetes – elintapasairauksia
Riskitekijöiden kartoitukseen kuuluu myös verenpaineen ja veren sokerin mittaus. Kohonnut verenpaine altistaa myös sepelvaltimotaudille. Verenpainetta voi alentaa elämäntapakeinoin, kuten vähäsuolaisella ruokavaliolla, liikunnalla ja erityisesti laihduttamalla. Erityisesti suuren sepelvaltimotautiriskin omaavalla kannattaa herkästi aloittaa myös lääkitys. Aikuistyypin diabetekseen liittyy noin kolminkertainen sepelvaltimotaudin riski normaalin verensokerin omaavaan verrattuna. Diabetesta voi myös ennaltaehkäistä pitämällä painon kurissa.
Liikunta – monipuolista hyötyä
Aerobinen liikunta (esimerkiksi kävely, pyöräily tai uinti) noin puoli tuntia kerrallaan 4-5 kertaa viikossa ehkäisee monin tavoin sepelvaltimotautia. Se auttaa vähentämään liikapainoa ja muokkaa kolesterolitasapainoa suotuisaksi. Lisäksi se voi helpottaa stressiä ja lisätä yleistä hyvän olon tunnetta, sekä vaikuttaa suotuisasti seksuaalielämään. Liikunnan rasittavuuden suhteen kannattaa kuunnella omaa elimistöään: jos vointi alkaa tuntua tukalalta, on syytä keventää rasitusta.
Tutkimustulosten perusteella elämäntavoilla ja tarvittaessa lääkityksellä voidaan tehokkaasti ehkäistä sepelvaltimotautikohtauksia.
