Terve.fi

Lasten päänsärky

Lasten päänsärky
Päänsärky, kipu tai jyskyttävä tunne päässä ovat yleisiä oireita lapsilla ja nuorilla, ja niihin voi olla useita eri syitä.
Julkaistu: 9.10.2013

Päänsärky, kipu tai jyskyttävä tunne päässä ovat yleisiä oireita lapsilla ja nuorilla, ja niihin voi olla useita eri syitä.

Päänsärkyä esiintyy monien tavallisten infektioiden kuten nuhan, influenssan ja sivuontelotulehduksen yhteydessä. Päänsärkyyn voi liittyä ylähengitystien oireita kuten tukkoinen tai vetinen nenä, aivastelu ja kurkkukipu.

Harvinaisemmat vakavat infektiot, kuten aivokalvontulehdus, voivat myös aiheuttaa päänsärkyä, jolloin päänsärkyyn liittyy yleensä kuumetta, pahoinvointia ja oksentelua.

Päänsärky voi johtua myös pään vammasta, ja oksentaminen päähän kohdistuneen vamman jälkeen on vakavasti otettava oire.

Jos lapsi on ahdistunut tai stressaantunut tai jos hänellä on allergiaa tai näön ongelmia, hän voi kärsiä päänsäryistä.

Lasten toistuvat tai uusiutuvat päänsäryt ovat yleisiä ja niistä kärsii 5-10 % kouluikäisistä lapsista. Toistuvat päänsäryt voivat olla merkkinä allergiasta, kroonisesta tulehduksesta ja harvoin myös vakavasta aivojen tai selkäytimen sairaudesta.

Lasten päänsäryn tavallisimmat muodot ovat migreeni ja jännityspäänsärky.

Migreeni: syyt ja oireet

Migreeni on yleinen lasten toistuvien päänsärkyjen aiheuttaja.

Migreenin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta kivun oletetaan liittyvän aivojen verisuonten ja hermojen turpoamiseen.

Migreenikohtaukset voivat alkaa suoraan päänsäryllä, mutta joillakin esiintyy ennen päänsärkyä esioireita eli aura. Auravaiheen aikana lapsi saattaa nähdä välkkyviä valoja, tuntea huimausta, herkistyä äänille ja/tai tuntea käsien kihelmöintiä.

Harvoissa tapauksissa lapsesta tuntuu, että hän ei pysty liikuttamaan jotain kehon osaa. Auravaiheen jälkeen alkaa päänsärky, joka on yleensä sykkivää tai jyskyttävää.

Kipua voi tuntua eri paikoissa: joillakin lapsilla kipu on yhdessä kohdassa, esimerkiksi otsan alueella, ohimoilla tai takaraivolla, mutta toisilla kipu tuntuu joka puolella. Kipu saattaa olla lievää, mutta se voi olla niin intensiivistä, että lapsen on pakko keskeyttää aktiviteettinsa. Lapsi haluaa tavallisesti mennä sänkyyn tai maata pimeässä, hiljaisessa huoneessa, koska hän on erittäin herkkä valolle, liikkeelle ja melulle kohtauksen aikana.

Migreeniin liittyy usein pahoinvointi ja oksentelu, joskus myös ripuli, jano tai hikoilu.

Kohtaus voi kestää 30 minuutista useaan tuntiin tai jopa koko päivän tai pidempään. Toistumistiheys vaihtelee: joillakin voi olla kohtauksia parin kuukauden välein, joillakin useita kohtauksia viikossa.

Päänsäryn lisäksi lapsilla voi olla muita migreenimuotoja. Migreenit voivat joskus ilmetä vatsakipuina, oksenteluna tai huimauksena. Näihin oireisiin voi liittyä päänsärky, mutta näin ei aina ole. Jos lapsella EI ole päänsärkyä, oikeaan diagnoosiin päätyminen voi olla vaikeaa.

Lasten migreenin voivat laukaista useat eri tekijät. Näistä tavallisimpia ovat: unenpuute tai unirytmin muutos, aterian väliin jättäminen tai viivästyminen (joka aiheuttaa verensokerin laskun), nestevajaus, jännittäminen tai stressi.

Joillakin lapsilla migreenin laukaisevat tietyt ruoat, kuten suklaa, pähkinät, juusto, pitsa, jogurtti, jäätelö, kaakao, sitrushedelmät, mausteet ja natriumglutamaatti (aasialaisissa ruoissa käytetty arominvahvenne).

Nuorilla naisilla hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa migreeniä. Migreeniä voi esiintyä esimerkiksi säännöllisesti kuukautiskierron tietyssä kohdassa.

Alle 15-vuotiailla migreeni on yhtä yleistä pojilla ja tytöillä. Yli 15-vuotiailla se on yleisempää tytöillä.

Lapsen migreeni voi loppua nuorena aikuisena, mutta joillakin migreenikohtaukset jatkuvat.

Vaikka migreenin tarkkaa syytä ei tiedetä, se on usein perinnöllistä; noin 70 prosentilla migreeniä sairastavista lapsista on migreeniä sairastava henkilö perheessä, joka on useimmiten lapsen äiti.

Jännityspäänsärky: syyt ja oireet

Jännityspäänsäryt ovat yleisempiä kuin migreeni ja ne ovat lasten toistuvien päänsärkyjen tavallisin syy.

Kuva: Alueet, joihin jännityspäänsärky vaikuttaa.

Jännityspäänsäryssä kipu tuntuu yleensä puristavalta vanteelta pään ympärillä. Kipu on jatkuvaa ja saattaa kestää useita tunteja tai päiviä.

Jännityspäänsäryt voivat johtua sekä kehon jännityksestä että psyykkisestä stressistä. Näiden päänsärkyjen yhteydessä niskan, hartioiden ja kasvojen lihakset ovat usein kireät tai kipeät, mikä voi johtua väärästä ryhdistä, huonosta istuma-asennosta tai tietokoneen ja videopelien pitkään jatkuneesta käytöstä.

Stressiin liittyvän jännityspäänsäryn taustalla voi olla koulukiusaamista, lapseen kohdistuvia suuria odotuksia, oppimisvaikeuksia tai vaikeat kotiolot, mikä voi aiheuttaa stressiä ja laukaista jännityspäänsäryn.

Jännityspäänsäryssä kipu saa harvoin lapsen keskeyttämään aktiviteettinsa. Siihen ei myöskään liity auravaihetta ja vain harvoin pahoinvointia tai oksentelua. Näiden perusteella voidaan tunnistaa, onko kyse jännityspäänsärystä vai migreenistä.

Joillakin lapsilla voi olla sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä.

Hoito / Mitä tehdä?

Jos lapsella on toistuvasti päänsärkyä, vie hänet lääkärin tutkimuksiin.

Lääkäri voi antaa lapselle lähetteen neurologille (aivoihin erikoistunut lääkäri), joka tekee lapselle perusteellisen neurologisen tutkimuksen.

Joskus aivojen kuvantamistutkimus (esimerkiksi tietokonetomografia tai magneettikuvaus) on tarpeen. Tutkimuksella voidaan sulkea pois päänsärkyjen harvinaisemmat syyt.

Kuva: Esimerkki magneettikuvauksesta.

Jos lapsella on todettu migreeni, lapsen oloa voi helpottaa monin tavoin. Kohtauksen aikana lapsi on hyvä laittaa makaamaan pimeään, hiljaiseen huoneeseen.

Anna lapselle runsaasti juotavaa.

Kylmä kääre otsalla helpottaa oloa.

Koska kouluikäiset lapset saattavat saada kohtauksen koulussa, opettajille tulee kertoa lapsen migreenialttiudesta. Koulussa lapselle tulisi tarjota lepopaikka, jossa hän voi levätä kohtauksen loppumiseen asti. Kun lasta ei lähetetä kotiin, hän ei jää muista jälkeen migreenien takia.

Tavalliset särkylääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeiini, saattavat helpottaa lapsen oloa kohtauksen aikana. Lääkkeet tehoavat parhaiten, kun ne annetaan kohtauksen alkaessa. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa päänsärkyyn, migreeniin voi saada reseptilääkkeitä. Kysy lisätietoja lääkäriltä.

Jos lapsella on pahoinvointia tai jos hän oksentaa, lääke voidaan antaa nenäsumutteena tai peräpuikkona.

Joillakin lapsilla akupunktiohoito voi auttaa migreeniin. Jos lapsi kärsii usein toistuvista migreenikohtauksista, hänelle saatetaan määrätä päivittäin otettavaa estolääkettä.

Jos lapsen päänsärky kestää yli kaksi tuntia lääkkeen ottamisesta huolimatta tai jos päänsärkyyn liittyy näön hämärtymistä, puhumisvaikeuksia, epätasapainoa tai jos lapsi ei pysty liikuttamaan jäseniään normaalisti, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Jos lapsella on kuumetta päänsäryn yhteydessä, syynä saattaa olla aivokalvontulehdus tai jokin muu infektio, ja lääkäriin täytyy ottaa välittömästi yhteyttä.

Ennaltaehkäisy

Päänsärkyjä voidaan välttää huolehtimalla riittävästä unen saannista sekä säännöllisestä ruokailusta ja välipaloista. Lapsen on saatava tarpeeksi unta joka yö ja koulupäivien nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja tulee noudattaa myös viikonloppuina.

Lasta on rohkaistava syömään aamiainen ja hänelle on annettava välipala mukaan kouluun tai harrastuksiin. Jos lapsi syö paljon suklaata, sitä pitäisi välttää kokonaan jonkin aikaa ja seurata, loppuvatko migreenit.

Säännöllinen liikunta ja harrastukset ovat tärkeitä, mutta on varmistettava, että lapsi saa riittävästi ravintoa ja nestettä liikunnan aikana.

Pidä päiväkirjaa lapsesi päänsäryistä ja merkitse ylös, milloin niitä esiintyy, kuinka pitkään ne kestävät, mitä oireita niihin liittyy, lapsen aikaisemmat ateriat tai mahdolliset stressiä aiheuttavat tekijät. Siten voit havaita mahdollisesti toistuvan kaavan ja oppia, mitkä asiat aiheuttavat kohtauksen. Päiväkirja auttaa sinua ja lääkäriä hoitamaan ja estämään lapsen päänsärkyjä.

Särkylääkkeet, kuten parasetamoli ja ibuprofeiini, vaikuttavat yleensä hyvin vähän jännityspäänsärkyyn.

Rentoutusharjoitukset, hieronta, lämpöhoito ja akupunktio voivat lievittää kipua ja estää päänsärkyjä.

Selvitä, onko päänsärkyjen taustalla henkisiä ongelmia. Keskustele lapsesi kanssa ja ota selvää, vaivaako häntä jokin asia. Puhuminen ammattiauttajan kanssa voi auttaa.

Muistuta lapsellesi, että riittävä uni ja säännölliset ruokailut auttavat estämään päänsärkyjä.

Jos lapsi osallistuu harrastuksiin, joissa hänen täytyy keskittyä pitkiä aikoja, on tärkeää pitää taukoja ja opettaa lapselle rentoutumisharjoituksia, joita hän voi tehdä taukojen aikana.

Ilmoita asiasta lapsesi opettajalle.

Varmista, että lapsi kantaa koulureppua oikein ja että hänen työtilansa kotona ja koulussa estävät pään ja niskan rasittumisen.

Kommentoi »