Sairaudet
Terve.fi

Yleistietietoa lasten allergioista

Yleistietietoa lasten allergioista

Lasten allergiat, oireet ja hoito: Lapsilla allergisten sairauksien määrä on moninkertaistunut 50 vuoden aikana. Lisätietoa lasten allergioista.
Teksti Terve Media Oy

Suomessa allergisten sairauksien esiintyvyys lapsilla on moninkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana. Allergisoitumista voi tapahtua lähes kaikkia elimistöön ulkoisia tekijöitä kohtaan. Lapsilla oleellisimpia allergiaoireiden aiheuttajia ovat jokapäiväisessä elämässä kohdattavat allergisoivat tekijät kuten ruuat, pölyt sekä eläimet. Allergisilla lapsilla atopia, eli perinnöllinen allergiataipumus on hyvin yleistä.

Allergioiden aiheuttajat

Allergialla tarkoitetaan elimistön puolustusmekanismien välittämää elimistölle haitallista reaktiota. Normaalisti toimiessaan puolustusvasteiden tarkoituksena on suojella elimistöä bakteereja, viruksia ja muita taudinaiheuttajia vastaan; allergioissa nämä reaktiot kääntyvät toimimaan vääriä kohteita vastaan. Perimä sekä aikaisemmat elimistön kohtaamat ärsykkeet määräävät, kuinka elimistön puolustusjärjestelmä uusiin ulkoisiin kontakteihin reagoi.

Mikrobeille altistuminen vaikuttaa keskeisesti immuunijärjestelmän kehitykseen. On havaittu, että kehittyneissä maissa allergisuus on lisääntynyt huomattavasti muuta maailmaa voimakkaammin. Maantieteelliset ja perinnölliset tekijät eivät tätä eroa pysty selittämään, ja tutkimuksissa onkin havaittu, että hygienian ja elintason lisääntyessä normaalien immuunijärjestelmää stimuloivien ärsykkeiden määrä vähenee, jonka seurauksena elimistön puolustusmekanismit ”turhautuvat.” Tämän seurauksena immuunipuolustuksen aktiivisuus suuntautuu epätarkoituksenmukaisesti vaarattomia ulkoisia ärsykkeitä kohtaan, ja seurauksena voi olla allergisoituminen.

Ruoista allergisoivat maito, viljat ja muna

Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa. Esimerkiksi laktoosi­-intoleranssin oireet ovat seurausta maitosokeria pilkkovan entsyymin puutoksesta, eikä kyse ole allergiasta. Varsinaisessa maitoallergiassa oireet ovat seurausta elimistön puolustusmekanismien reaktiosta maitoproteiinia vastaan.

Lasten tärkeimmät allergisoivat ruoka-­aineet ovat maito, viljat ja kananmuna. Siitepölyistä yleisimmin allergiaa aiheuttaa koivu, jolle herkistyvät saavat usein myöhemmällä iällä oireita myös raaoista hedelmistä ja vihanneksista niin kutsutun ristireaktion seurauksena.

Eläinallergiat ovat seurausta altistumisesta eläinten ihon hilseelle tai eritteille. Eri eläinlajien taipumus allergisoida sekä oireiden kehittymisnopeus vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi koirien ja kissojen suhteen herkistyminen tapahtuu tyypillisesti vuosien kuluessa, jyrsijöiden kohdalla oireiden kehittyminen on usein huomattavasti nopeampaa.

Allergian oireet

Tyypillisiä allergiaoireita ovat erilaiset nenä-­ ja keuhko-­oireet, silmäoireet, vatsan toiminnan häiriöt, ihottumat sekä yleisvoinnin muutokset, kuten väsymys, ruokahaluttomuus tai ärtyneisyys. Riippuen allergian mekanismista oireet voivat ilmetä välittömästi allergeenin kohtaamisen jälkeen tai vasta päivien kuluttua altistumisesta.

Pienten lasten yleisin ruoka­-aineallergian ilmenemismuoto on pian ruokailun jälkeen ilmenevä laaja­-alainen ihon punoitus tai nokkosihottuma. Muita ruoka-allergian oireita ovat ripuli, oksentelu, pahoinvointi ja vatsakivut. Noin 10 %:lla lapsista ruoka­allergia ilmenee hengitysteiden oireiluna.

Eläin-­ ja siitepölyallergisten lasten oireet ovat silmä­ ja hengitystiepainotteisia. Eläinallergikoilla ilmenee myös iho­oireina ihottumaa ja ihon kutinaa. Eläinallergiat puhkeavat yleensä vasta yli 2-­vuoden iässä.

Harvinainen mutta vakava allergisen reaktion muoto on anafylaktinen reaktio, joka pahimmillaan on henkeä uhkaava tila. Anafylaksia ilmenee nopeasti kehittyvinä oireina: nokkosihottumana, sydämen sykkeen tihenemisenä, verenpaineen laskuna, hengitysteiden limakalvojen turpoamisena sekä pahoinvointina ja vatsakipuina.

Allergian diagnoosi

Lapsen allergian selvittely alkaa tyypillisesti vanhempien havaitessa lapsella allergiaksi tulkittavia oireita. Selvittelyn pohjana on tarkka oireiden ja löydösten kartoitus lääkärin toimesta. Allergian selvittelyssä turvaudutaan useisiin tutkimusmenetelmiin.

Verestä tehtävillä RAST­tutkimuksilla voidaan mitata valittuja allergeenejä kohtaan esiintyvien IgE-­vasta­aineiden määrää. Ihopistokokeilla voidaan tutkia välittömiä allergisia reaktioita yleisimpiä allergeeneja kohtaan. Valmiit ihopistokokeessa käytettävät testisarjat käsittävät tavallisimmat eläin­ ja kasviallergeenit sekä kemikaalit.

Mikään veri­ tai ihopistokokeen löydös ei varmasti varmista allergiaa. Esimerkiksi positiivisen reaktion koira­allergeenista ihokokeessa saaneen lapsen kotoa ei ole välttämätöntä hankkiutua eroon koirasta, mikäli lapsi ei kotona ollessaan oireile allergisesti.

Yleistäen positiivinen tulos on merkittävä vain, jos oireet tukevat tutkimuslöydöstä. Luotettavimmin epäilty allergia voidaan varmistaa välttämis­altistuskokeella. Siinä epäillyt allergeenit poistetaan lapsen elinpiiristä, kunnes todetaan oireiden häviäminen. Sitten yksitellen lasta aletaan jälleen altistaa allergeeneille, jolloin todellinen allergian aiheuttaja voidaan tunnistaa.

Lääkeaineiden suhteen allergia­altistuskokeita tehdään ainoastaan, mikäli kyseessä on lapselle tarpeellinen valmiste. Nämä testit tehdään potentiaalisen hengenvaaran vuoksi aina erikoissairaanhoidon yksiköissä lääkärin valvonnassa. Myös tärkeimpiä ruoka­aineita, kuten maitoa kohtaan epäilty allergia varmistetaan sairaalaolosuhteissa.

Allergioiden hoito aloitettava ajoissa

Allergisten ja atooppisten sairauksien hoidon kulmakivenä on riittävän varhainen ja tehokas hoito silloin, kun oireistosta on selkeä haitta lapsen päivittäiselle hyvinvoinnille.

Toisaalta liiallista allergioiden korostamista tulee ehdottomasti välttää, ja lievempioireisten allergioiden suhteen hoito kiteytyykin suomalainen kansallinen allergiaohjeen mukaan terveyden tukemiseen ja sietokyvyn vahvistamiseen allergian korostamisen ja allergeenien tarpeettoman välttämisen sijaan.

Tupakoinnin merkitys lasten allergisten sairauksien lisääntymisessä ja pahenemisessa on merkittävä, ja lasten tupakansavulle altistumisen vähentämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä allergioiden ehkäisyn kulmakivistä.

Varsinainen allergioiden hoito perustuu todetun allergeenin eliminoimiseen elinympäristöstä. Eliminointi on tärkeää ruoka-­aineallergioissa, joissa todettu aiheuttaja on helppo poistaa käytöstä kokonaan. Eliminoimisen tulee aina perustua selkeästi osoitettuun allergiaan. Ruoka­allergioiden spontaani paranemistaipumus on hyvä.

Allergioiden lääkehoito on usein tehokasta

Allergioiden lääkehoito riippuu oireiden ilmenemismuodosta ja paikasta. Antihistamiineja voidaan antaa joko suun kautta tabletteina, silmätippoina tai nenäsuihkeena. Osalla niistä on apua myös ihon kutinaan. Syöttösoluvakauttajia käytetään nenä­- ja silmäoireiden hoitoon.

Tukkoisuusoireisilla lapsilla suihkeena annosteltavat kortisonit ovat tehokas hoitomuoto. Sekä nenä­ että keuhko-­oireisille voidaan käyttää tablettimuotoisena hoitona leukotrieenisalpaajia.

Antikolinergiset nenäsuihkeet voivat olla avuksi nenäoireisilla, joilla kortisonivaste jää huonoksi. Sekä nenän että silmien oireita voi lievittää huuhtelemalla niitä esim. keittosuolalla.

Allergiset ihottumaoireet paranevat yleensä allergeenin välttämisen myötä. Ihon kunnosta huolehtiminen perusvoitein ja jaksottainen ihottumien hoito tarvittaessa kortisonivoiteilla ovat hoidon kulmakiviä.

Siedätyshoito on allergian syyhyn kohdistuva hoitomuoto, jota voidaan antaa 5­vuotiaille ja sitä vanhemmille. Siedätyshoitoja käytetään helpottamaan siitepöly­, pistiäis­ ja tiettyjä ruoka-­aineallergioita.

Eläinallergioiden hoidoksi siedätyshoitoja ei yleensä anneta. Siedätyshoidoilla voidaan tutkimusten mukaan riittävän varhain aloitettuna ehkäistä osalla lapsista astman puhkeamisen todennäköisyyttä. Suurimmalla osalla hoidetuista siedätyksellä saadaan vuosien kestoinen paraneminen allergiatilanteeseen.

Allergian seuranta

Lapsilla etenkin todettuja ruoka-­allergioita seurataan säännöllisesti niiden paranemistaipumuksen vuoksi. Yleisesti allergioiden suhteen säännöllistä seurantaa tarvitaan vain niillä lapsilla, joiden allergiaa hoidetaan siedättämällä, tai joilla on allergisten oireiden lisäksi muita pitkäaikaissairauksia, kuten astma.

Myös vaikeaoireisia lapsia on syytä seurata tarkemmin. Verikokeet tai ihopistokokeet eivät kuulu rutiinisti allergisten lasten seurantaan.

Allergioiden yleisyys

Lasten ruoka­-allergioiden tutkimuksin varmistettu esiintyvyys asettuu lapsilla iän mukaan vaihdellen välille 3–8 %. Vakavat yliherkkyysreaktiot ovat lapsilla erittäin harvinaisia. Allergista nuhaa voi esiintyä jopa alle 2­vuotiailla, mutta tyypillisesti oireet alkavat hieman vanhempana 4­6 vuoden iässä.

Leikki­-ikäisistä arvellaan allergista nuhaa olevan 4­5 prosentilla ja teini-­ikäisistä jo 12­14 prosentilla. Jopa 15­-20 prosenttia lapsista sairastaa jossakin vaiheessa atooppista ihottumaa.

Allergian perinnöllisyys

Atooppinen allergia on vahvasti perinnöllistä. Jos toisella vanhemmalla on atooppinen sairaus, on lapsella kaksinkertainen riski sairastua allergiaan. Äidin allergian on osoitettu olevan isän allergiaa suurempi riskitekijä lapsen peritylle allergiataipumukselle.

Allergioiden ennuste

Allergian katoamisen mekanismeista ei tiedetä paljoa. Pienten lasten ruoka­allergia katoaa kouluikään mennessä noin 90 %:lta. Lopuillakin ruokien sieto yleensä paranee.

Vaikeimmista allergioista kärsivät yleensä yli 5­vuotiaat lapset, joille on jäänyt IgE-­välitteinen ruoka-­allergia esim. maapähkinälle, kananmunalle tai maidolle, ja joilla on astma. Yleisesti pienten lasten allergiat helpottavat iän lisääntyessä, mutta osalle varhainkin alkanut allergia jää elinikäiseksi.

Julkaistu: 13.8.2014