Hampaiden valkaisu

Hampaiden valkaisu on yhä suositumpi toimenpide, joka voidaan tehdä hammaslääkärin vastaanotolla tai kotivalkaisuna. Edellä mainittu on tehokkaampi tapa.

Hampaiden valkaisu vaikuttaa hampaiden väriin ja tummentumiin. Hampaat voivat olla kellertävät luontaisesti tai niissä voi olla tummentumia ja värjäytymiä monista eri syistä. Täysin valkoiset hampaat ovat useimmille haave, joka ei voi toteutua edes hammaslääkärin tekemällä valkaisulla.

Hampaiden valkaisu voidaan tehdä kotona, mutta hammaslääkäri tai suuhygienisti on varma valinta. Ennen valkaisua ammattilainen tutkii, onko suussa ientulehdus tai hammaskiveä. Hammaskivi poistetaan ennen valkaisua.

Valkaisussa käytetään karbamidiperoksidia tai vetyperoksidia, jotka voimakkaasti hapettavina aineina menevät kiilteen läpi dentiiniin eli hammasluuhun. Ne aiheuttavat hammasluun kemiallisessa rakenteessa muutoksen, josta seuraa hampaan vaaleneminen.

Hammaslääkärin vastaanotolla tapahtuva valkaisu on voimakkaampi kuin hampaiden valkaisu kotona. Se on myös nopeampi toimenpide, ja valkaisun tulos kestää pitempään kuin kotona tehty valkaisu. Vastaanotolla käytettävän vetyperoksidin pitoisuus on huomattavasti suurempi kotivalkaisussa käytettävän vetyperoksidin.

Hammaslääkärillä ikenet suojataan ja vaalennusta tehostetaan ultraviolettivalolla tai laserilla. Jälkimmäisen yhteydessä käytetään termiä laservalkaisu. Hammaslääkärien käyttämillä valkaisumenetelmillä on monenlaisia tuotenimiä.

Hampaiden valkaisu kotona onnistuu yleensä lievemmin värjäytyneille hampaille. Kotivalkaisu on usein jatkoa ja ylläpitohoitoa hammaslääkärin toimenpiteelle.

Ylläpitohoitoa varten hammaslääkäri jäljentää asiakkaan hammaskaaret ja laboratorio valmistaa niiden mukaan potilaalle hammasmuotit. Hammasmuotteihin levitetään kotona valkaisuainetta ja annetaan vaikuttaa tietyn ajan, minkä jälkeen suu huuhdotaan.

Valkaisutulos voidaan nähdä 1–2 viikon kuluttua käytön aloittamisesta. Hampaat vaalenevat 1–2 astetta vaaleammiksi. Nuorilla vaalenemista tapahtuu enemmän ja nopeammin. Kun haluttu vaalenemisaste on saavutettu, käyttö lopetetaan. Käsittely on tavallisesti uusittava 0,5–2 vuoden kuluttua.

Joillakin valkaisu kuitenkin menee liiallisuuksiin. Valkoiset hampaat jää ikuiseksi unelmaksi.

Valkaisun jälkeen hampaat voivat vihloa enemmän. Lisäksi hampaissa voi olla lisääntynyttä kylmän arkuutta. Yleensä nämä sivuvaikutukset ovat ohimeneviä.

Jos potilas kokee oireet hyvin kiusallisiksi, voidaan hampaiden vihlontaa lieventää vihloville hampaille tarkoitetuilla käsittelyillä. Vihlonta voi tuntua niin ikävältä, että jotkut jättävät valkaisun kesken.

Valkaisuliuskat ovat tavallista markettitavaraa monissa maissa. Suomessa niitä saa esimerkiksi apteekeista. Valkaisuliuskat näyttävät eräänlaisilta laastareilta. Liuskat kiinnitetään muutamaksi tunniksi hampaiden pinnalle. Hampaiden valkaisu kotona on joillakin jossain määrin onnistunut aktiivihiilellä ja purutableteilla.

Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu niiden kiillettä hankaavaan vaikutukseen. Varsinaisesti valkaisevat hammastahnat poistavat kiilteen pinnalta lieviä värjäymiä.

Valkaisevien hammastahnojen liiallinen ja huolimaton käyttö voi vahingoittaa kiilteen pintaa, minkä jälkeen värjäymät tarttuvat kiilteen pintaan entistäkin helpommin.

Ylipäätään valkaisu voi haurastuttaa hampaita.

Yleinen syy hampaiden ulkoisiin värjäytymiin on tupakointi. Jos hampaat ovat voimakkaasti paikatut yhdistelmämuovilla, tupakan savun terva tarttuu erityisesti yhdistelmämuovipaikan ja oman hampaan rajapintaan sekä itse paikkaan.

Hampaiden valkaisu ei jää pitkäaikaiseksi, jos ihminen käyttää jatkuvasti hampaita värjääviä ruoka-aineita kuten muun muassa punaviinia, kahvia ja teetä. Hampaiden ulkoiset värjäytymät on kuitenkin suhteellisen helppo poistaa, mutta ne pysyvät poissa vain, jos kieltäytyy jatkossa värjäävistä "herkuista".

Hampaiden sisäiset värjäytymät johtuvat juurihoidon tai paikkauksen yhteydessä käytetyistä raskasmetalleista, jotka tarttuvat huokoiseen dentiiniin eli hammasluuhun pysyvästi. Hampaiden sisäisiä värjäytymiä on käytännössä lähes mahdotonta poistaa pysyvästi.

Hampaita voidaan valkaista sisältäpäin, mutta valkaisuvaikutus ei ole pitkäaikainen. Hampaan värjäytynyt osa voidaan poistaa, mutta tämä ei ole suositeltavaa, koska se heikentää hammasta merkittävästi.

Hampaiden sisäiset värjäytymät voivat johtua myös lapsuus- tai nuoruusiässä käytetyistä lääkkeistä. Antibiootti tetrasykliini aiheuttaa kehittyvään hampaistoon värjäytymiä, jotka eivät ole poistettavissa hampaistosta. Alle 8-vuotiaille lapsille tetrasykliinien käyttö antibioottina ei tämän vuoksi ole suositeltavaa.

Lasten fluorin saannissa tulee noudattaa ohjeistusta. Liika fluorin saanti lapsuusiässä aiheuttaa pysyvään hampaistoon fluoroosia, joka näkyy pysyvässä hampaistossa valkoisina läikkinä.

Moni hammaslääkäriasema ei tee valkaisuja alle 18-vuotiaille nuorille, raskaana oleville ja imettäville äideille.

Jos hampaat kärsivät eroosiosta, hampaita ei kannata valkaista, sillä valkaisu kuluttaa hampaita entisestään.