Vaihdevuosista Sari Vola, 51, on selvinnyt tällä ajatuksella: "Antaa puskea vaan hikeä. Kyllä se pian kuivahtaa."
Hikoilukohtaus ei kysy aikaa eikä paikkaa. Tyynyliina ja yöpaita kastuvat öisin. Kuuma aalto nousee niskasta ja saa pään hikoamaan varsinkin liikkuessa tai joskus kesken kahvihetken.
– Jos ei muuta löydy, niin tartun vaikka firman paperilautaseen ja leyhyttelen sillä hetken, hän nauraa omakotitalonsa pihamaalla Karkkilassa.
Lempeä tuuli tarttuu kesämekon helmaan. Pienikin ilmavirta tuntuu vilvoittavalta.
Suomalaisnaisen vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana. Sarilla on ollut erilaisia tuntemuksia puolentoista vuoden ajan.
Lue lisää vaihdevuosista: Kuumia aaltoja kolmekymppisenä? Vaihdevuodet jo nyt?
Hikoiluaaltojen lisäksi pintaan ovat nousseet äkilliset mielialan muutokset. Valvominen, raskas liikuntasuoritus ja ylimääräinen lasi kuohuviiniä saavat sydämen tykyttelemään kiivaammin. Aineenvaihdunnan hidastuminen on tuonut ajoittaista turvotusta ylävatsalle.
Kun uni on muuttunut pitsimäiseksi ja entistä kevyemmäksi, heräileminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
– Varsinkin aamuisin olen ollut pirun äreä. Huonotuulisuus saattaa nousta kuin salama kirkkaalta taivaalta vailla mitään syytä. Onneksi joustava työaika takaa sen, että aamulla ei tarvitse housua. Tarvitsen hitaita ja hiljaisia aamuja, jotta voin koota itseni ja ottaa vastaan alkavan päivän.
Sari tunnistaa itsessään ajoittaisen äreyden, ja joskus pinna saattaa palaa töissä: ääni nousee, ja sanat kopisevat kipakasti.
Armollisuus itseä kohtaan ja anteeksipyyntö auttavat. Pillastuminen ei ole aina suotavaa, mutta itseään ei kannata soimata, kun voi ottaa asian puheeksi ja pyytää anteeksi.
– Onneksi näin ei ole käynyt pitkään aikaan. Minulla on kuusi alaista, viisi naista ja yksi mies. Pyrin pitämään kuohut aisoissa. Sallivuus ja itsetuntemus antavat väljyyttä sekä itsen että muiden ymmärtämiseen.
Lue Helenan haastattelu: Vaihdevuodet nelikymppisenä: "Hikoilin massiivisesti ja juoksin vessassa"
Sari on helpottunut siitä, etteivät hänen oireensa ole olleet ylitsepääsemättömän voimakkaita. Siksi hänen ei ole tarvinnut punnita hormonikorvaushoidon mahdollisuutta.
Hän on tavannut gynekologin, joka suositteli korvaushoitoa myös ulkonäkösyillä: ”Pysyt nuorekkaan näköisenä pidempään. On silokas poski eikä ryppyjä laisinkaan, kuten 70-vuotiaalla asiakkaallani.”
– Suhtaudun hormonikorvaushoitoihin vakavasti, sillä äidilläni oli hormoniperäinen rintasyöpä. Yritän välttää näitä hoitoja niin pitkälle kuin mahdollista.
Kumpikaan Sarin vanhemmista sisarista ei ole käyttänyt hormonikorvausta. Sen sijaan perintönä on kulkenut maanläheinen asenne vaihdevuosiin: ne tulevat, kestävät aikansa, ja niistä selvitään kuiville.
Toinen sisarista tuli vuosia sitten käymään ja toi tuliaisiksi kassillisen terveyssiteitä.
– Minä en näitä enää tarvitse, hän tokaisi tyytyväisenä.
Sarin tie mielenmalttiin ja tasapainon löytämiseen ovat olleet jooga ja meditaatio. Tutkimusten mukaan säännöllinen joogan harrastaminen vähentää stressihormoni kortisolin määrää elimistössä.
Keho kerää luonnostaan jännityksiä, joita joogan asennot ja venytykset helpottavat. Aktiiviset harjoitukset kiihdyttävät sykettä ja hengitystä; rentouttavat harjoitukset puolestaan tasapainottavat verenpainetta.
Kun jooga tuo soluille lisää happea verenkierron mukana, myös aivot toimivat paremmin. Ääreisverenkierto tehostuu, mikä tuntuu sormien ja varpaiden lämpenemisenä. Jooga parantaa myös koordinaatiota ja keskittymiskykyä, auttaa ehkäisemään osteoporoosia sekä vilkastuttaa lymfakiertoa.
Wisconsinin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan meditoinnin harjoittajilla on havaittu muun muassa lisääntynyttä aktiivisuutta aivojen vasemmassa etulohkossa. Sitä pidetään mahdollisuutena suurempaan harmonian ja onnellisuuden kokemiseen sekä immuunijärjestelmän parempaan toimintaan. Muutokset olivat sitä suurempia, mitä säännöllisemmin meditaatiota harjoitettiin.
Moni kammoaa vaihdevuosien kuumia aaltoja. Lue vaihdevuosiin liittyvistä vääristä luuloista.
Joogan ja meditaation vaikutukset eivät kuitenkaan lankea kuin manna taivaalta, vaan edellyttävät pitkäaikaista sitoutumista ja harjoittelua. Sari kiinnostui joogasta ensimmäisen kerran parikymppisenä työväenopiston kurssilla. Silloin hän ei saanut pysyvää otetta lajista.
Jotain jäi kuitenkin kytemään, ja nelisen vuotta sitten hän hakeutui hotjoogatunneille lähimmälle salille Nummelaan. Hitaat yin- ja slowflow-joogat tuntuvat soveltuvan parhaiten aikuisen naisen keholle ja mielelle. Myös voimaa ja hikeä vaativa astanga kiehtoo, sillä siinä on paljon opittavaa. Pidemmillä joogaretriiteillä Sari on oppinut meditoimaan.
– Suuri ilo on vuosi sitten Karkkilaan perustettu joogastudio. Käyn siellä pari kolme kertaa viikossa.
Tänä syksynä Sari aloittaa meditaatio- ja rentoutusohjaajan koulutuksen Nummelassa. Kurssi koostuu viikonloppukoulutuksista ja etäopiskelusta. Vielä hän ei tiedä, tuleeko ohjaamaan muita, mutta mahdollisuus oman kokemuksen syventämiseen ja uuden oppimiseen vetää puoleensa.
Läheiset ovat jo saaneet esimakua Sarin innostuksesta. Hän järjesti miehelleen keväällä syntymäpäiväyllätyksen tilaamalla kotiin ohjaajan, joka piti olohuoneessa joogatunnin koko juhlivalle seurueelle.
Pyrin pitämään kuohut aisoissa.
Ikääntyminen ja joogaharjoittelu meditaatioineen ovat muuttaneet Sarin suhdetta itseensä ja elämään. Sallivuus ja kyky nauttia elämästä syvemmin ovat voimistuneet. Kun saa tarpeeksi omaa rauhaa, yhdessäolosta muiden kanssa tulee antoisampaa. Läsnäolon kyky voimistuu.
Jos meditointia ei harjoita säännöllisesti, keskittyminen on työläämpää. Meditointi vaatii kärsivällisyyttä. Mitä enemmän harjoitusta, sitä enemmän timantti hioutuu.
– En näe tarvetta piiskata itseäni suorituksiin. Laitoin kuntosalikortin hyllylle helteiden ajaksi. Sitä paitsi raudan nostaminen ei enää tunnu niin mielekkäältä. Kroppa palautuu rasituksesta huonommin kuin ennen.
Lue Helin kertomus: Vaihdevuodet alkoivat - löysin itseni ja seksin ilon
Myös alkoholinkäyttö ja raskas syöminen tuntuvat pitkään kehossa ja horjuttavat tasapainoa. Tämän vuoksi Sari on muokannut ruokavaliotaan muutaman vuoden kuluessa yhä kasvispitoisempaan suuntaan. Alkoholista voi nauttia kohtuudella: parissa lasillisessa on kylliksi.
Aamut alkavat paremmin, kun niihin kuuluu meditaatiohetki ja tempo on hidas. Joskus keskittyminen vaatii mantran, jota hän toistaa. Toisinaan hengitysharjoitukset puhaltavat mieltä tyyneksi.
Työ kantaa hedelmää, sillä Sari arvelee äkkipikaisuutensa laantuneen. Nouseva kuohu ei pääse täyteen mittaansa, kun syvähengitys tyynnyttää sen.
Koen itseni naisellisemmaksi ja kypsemmäksi kuin ennen.
– Vanheneminen ei ole minulle uhka. Ulkoisen kuoren vähittäisestä rapistumisesta huolimatta koen itseni naisellisemmaksi ja kypsemmäksi kuin ennen. Itseni hyväksyminen on ihan toista luokkaa kuin nuorempana.
Ikääntymisen mukanaan tuomat sairaudet eivät pelota, vaikka vanhempien perintönä kulkee alttius korkeaan verenpaineeseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Verenpaine on toistaiseksi pysynyt aisoissa lääkityksen ja joogan avulla.
Itsensä hemmottelu – hieronta kerran kuussa ja kosmetologin kasvohoito silloin tällöin – kuuluu itsehoidon perusteisiin, joista Sari haluaa pitää kiinni. Hänellä on kaksi aikuista poikaa edellisestä liitosta, ja äidin rooli on ollut keskeinen asia elämässä. Nyt aika on toinen ja elämä kääntynyt omaan hyvinvointiin. Siitä on varaa jakaa myös muille.
– Itseensä satsaamiseen on täysi oikeus, Sari painottaa.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 8/2018.
