Terve.fi

Raskaana oleva tarvitsee rautaa


Raskausaikana raudan tarve kasvaa voimakkaasti, sillä äidin täytyy tuottaa verta myös vauvalle. Mikäli äidin omat rautavarastot ehtyvät, erityisesti loppuraskauden aikana uhkaa raudanpuuteanemia. Raskausajan ruokavalioon pitäisikin sisällyttää runsaasti rautaa sisältäviä ruoka-aineita.

Verta vauvaa varten

Naisen raudantarve kasvaa voimakkaasti raskauden aikana. Nainen, jolla on normaalit ja säännölliset kuukautiset tarvitsee rautaa noin 1,5 – 2 mg päivittäin. Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana tarve voi kasvaa jopa reiluun 8 mg:aan päivässä.

Äidin elimistön täytyy tuottaa verta myös kehittyvän vauvan tarpeisiin. Lisäksi synnytyksen aikana tulee verenhukkaa mm. poistuvan istukan myötä. Äidin verimäärä kasvaakin raskauden aikana keskimäärin 1,5 litraa. Tästä punasolujen osuus on noin 0,4 litraa, mikä vastaa 500 mg rautaa. Täysiaikaisen sikiön ja istukan myötä poistuu noin 300 mg rautaa, lisäksi synnytyksessä vuotaa verta noin puoli litraa, missä on rautaa noin 250 mg. Kun näihin lukuihin lisätään vielä äidin normaali raudan perustarve, on kokonaistarve raskauden aikana noin 1 100 – 1 200 mg.

Vaikka ruokavaliosta saisikin riittävästi rautaa, äidin rautavarastot saattavat ehtyä raskauden loppukolmanneksen aikana. Jos rautaa ei elimistössä ole riittävästi, seurauksena on aneemisuus, jonka oireita ovat mm. jatkuva ja epämääräinen väsyneisyys, heikkouden tunne, hengenahdistus rasituksessa, kalpea iho, sydämentykytys ja huimaus pystyasennossa.

Ravinto on raudan paras lähde

Monipuolinen ruokavalio on kaikkien vitamiinien ja ravintoaineiden saannin paras lähde. Tämä pätee myös rautaan. Normaali päivittäinen raudantarve on noin 1,5 mg. Koska ravinnosta saadusta raudasta vain noin kymmenesosa imeytyy elimistöön, ruoasta pitäisi saada noin 15 mg rautaa päivittäin. Raskauden aikana määrä kaksinkertaistuu 30 mg:aan.

Raskausaikana pitäisi syödä runsaasti rautaa sisältäviä ruoka-aineita. Eläinkunnan tuotteista sellaisia ovat mm. veri ja punainen liha. Täysjyvävilja ja siitä valmistetut elintarvikkeet, kuten täysjyväpasta, -murot ja -leipä, sisältävät runsaasti rautaa. Vihreissä vihanneksissa on myös rautaa, esimerkiksi pinaatissa, parsakaalissa ja nokkosessa. Lisäksi rautaa on monissa pavuissa, siemenissä ja simpukoissa. Ruoan sisältämän raudan imeytymiseen suolistosta vaikuttaa mm. C-vitamiini, joka parantaa raudan imeytymistä, toisaalta kalsium heikentää sitä. Päivittäiseen ruokavalioon olisi hyvä sisällyttää rautapitoisia ruoka-aineita ja nauttia samaan aikaan myös C-vitamiinipitoisia ruoka-aineita, kuten tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Lisärautaa purkista

Monipuolisesta ja riittävästä raskausajan ruokavaliosta voi saada noin 400 mg rautaa, loput 500 – 700 mg on saatava muualta. Vaikka ruoasta saatavan raudan imeytyminen tehostuukin raskauden 2. ja 3. kolmanneksen aikana, ei ravinto yksinään riitä kattamaan raudantarvetta. Äidin rautavarastot ovat tuolloin käytettävissä, mutta eri arvioiden mukaan vain noin 20 prosentilla hedelmöittymisikäisistä naisista on riittävä eli yli 500 mg:n rautavarasto.

Raskauden aikaisen rautakorvaushoidon hyödyistä on kiistelty, mutta nykyisten suositusten mukaan lisäraudan syöntiä suositellaan erityisesti riskiryhmille, mm. jos äidillä on anemiataipumus, kuukautisvuodot ovat olleet runsaita tai veren hemoglobiini on alle 110 g/l raskauden alussa ja jos ruokavalio on täysin lihaton. Tuolloin lisäraudan nauttiminen aloitetaan 20. raskausviikosta eteenpäin yleensä 50-100 mg:n vuorokausiannoksella aina synnytykseen asti.

Mikäli äidin rautavarastot ovat kunnossa, ei rautakorvaushoito ole välttämätön. Sen avulla voidaan kuitenkin estää mahdollisesti uhkaava raudanpuuteanemia ja turvata äidin ja vauvan rautavarastojen kehittyminen. Siksi lisäraudan syöntiä suositellaan melko rutiininomaisesti. Neuvoa mahdollisen lisäraudan tarpeen suhteen kannattaa kysyä lääkäriltä äitiysneuvolassa.

Lähteet:

Neuvolakirja

Lääkärin käsikirja

Julkaistu: 28.9.2006