Terve.fi

Kilpirauhanen voi oireilla piilevästi

Kilpirauhanen voi oireilla piilevästi
Kaulalla sijaitseva kilpirauhanen on yksi ihmisen tärkeimmistä elimistä
Julkaistu 27.6.2006

Kaulalla sijaitseva kilpirauhanen on yksi ihmisen tärkeimmistä elimistä vaikuttaen hormoneillansa jokaisen solun ja kudoksen aineenvaihduntaan, joiden tasapainon muutokset ilmenevät karkeasti luokitellen vajaatoimintana tai liikatoimintana.

Yleensä muutokset kilpirauhasen toiminnassa ovat hitaita, minkä johdosta häiriöt ilmaantuvat vähitellen eikä potilas joissakin tapauksissa aisti sitä pitkänkään ajan jälkeen.

Oireilun luonne selviää tutkimuksissa

Lievää kilpirauhasen liikatoimintaa on arvioitu esiintyvän noin 5 %:lla yli 60-vuotiaista erityisesti naisista, joilla myös vajaatoimintaa esiintyy enemmän. Lievää vajaatoimintaa esiintyy väestötasolla 1-20 %:lla. Pieniä kilpirauhasen rakennemuutoksia löytyy usein, mutta pahanlaatuiset muutokset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Kilpirauhaspotilaiden oireita kartoittaessa, kilpirauhasen toiminta saadaan luokiteltua melko tarkasti. Verikokeista perustutkimuksina määritetään kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH) ja vapaa kilpirauhashormoni (T4V), joiden suhteet kertovat kilpirauhasen toimintahäiriöistä jo paljon aikaisemmin kuin niitä aistitaan. Kilpirauhasen perustutkimuksella eli sormin tunnustelulla etsitään rakennemuutoksia, joita voidaan tarkemmin tutkia ultraäänellä sekä koepaloista.

Liikatoiminta kiihdyttää monia elintoimintoja

Kilpirauhasen liikatoiminnan yleisiä oireita ovat lämmin olo, hikoilu, väsymys, lihasheikkous, kunnon romahdus, ruokahalun lisääntyminen, painon lasku, jano sekä tiheä virtsaustarve. Kilpirauhasen koko todetaan usein suurentuneeksi. Iho muuttuu lämpimäksi ja kosteaksi. Mieliala heilahtelee hermostuneisuudesta jopa sekavuuteen asti. Sydäntä vaivaa nopeapulssisuus, verenpaineen kohoaminen sekä rytmihäiriöt. Suolisto oireilee ripulina ja vatsavaivoina. Lisäksi silmäoireyhtymä on klassinen eräässä taudin alaluokassa eli Basedowin taudissa, jossa silmät muuttuvat ulkoneviksi, ärtyneiksi sekä luomissa on vajausta ja turvotusta. Näiden lisäksi joskus esiintyy luustokatoa lisäten murtumien vaaraa.

Oireista on erilaisia variaatioita ja vanhusten oireet ovat usein yksioikoisempia ilmeten esimerkiksi eteisvärinänä, ripulina tai väsymyksenä. Toisaalta vanhuksilla oireet voivat peittyä muiden sairauksien tai lääkehoidon alle. Kylmät kädet, viihtyminen lämpimässä ja painon nousu viestivät yleensä kilpirauhasen liikatoimintaa vastaan.

Masennuskin voi johtua kilpirauhasesta

Lievässä kilpirauhasen vajaatoiminnassa oireina ovat yleensä vapina, ärtyneisyys, heikentynyt kylmän sieto sekä lievät masennustilat. Täysin kehittyneessä vajaatoiminnassa edellä mainittujen lisäksi ilmaantuvat väsy, muistihäiriöt, äänen käheys, vilun tunne, hikoilun väheneminen, ummetus, painon nousu, turvotukset, ihon kuivuminen ja karheutuminen, hiusten lähtö, hidaspulssisuus, kuukautishäiriöt sekä lapsilla hidaskasvuisuus.

Kilpirauhasen lieviä rakennemuutoksia todetaan hyvin useilla tarkkaan tutkiessa, mutta pahanlaatuisia muutoksia harvemmin. Paikallisesti laajeneva kilpirauhanen tulisi aina tutkia etenkin jos siinä on yksittäinen kova kyhmy, mutta monikyhmyinen normaalitoimintainen kilpirauhanen on yleensä hyvälaatuinen struuma-muutos.

Yhteenvetona voidaan todeta kilpirauhasen toiminnan muutosten ilmaantuvan vähitellen ja epämääräisesti koko kehon hyvinvoinnin järkyttäjäksi. Kilpirauhanen on helposti tutkittavissa ja piilevälle yleisvireen muutokselle löytyy usein helposti hoidettava syy.

Tutustu myös näihin artikkeleihin

Uutisarkistosta poimittua

Lääkäriltä kysyttyä

1 kommentti