Ilmastonmuutos on uhka terveydelle

Asutko kaupungin keskustassa? Saako kaamos sinut synkistymään? Sairastatko kroonista sairautta? Nämä kaikki asiat voivat tehdä sinusta haavoittuvan, kun ilmastonmuutos etenee.

Muuttuva ilmasto vaikuttaa paitsi ympäristöön myös ihmisten terveyteen. Kun ilmasto lämpenee, sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot ja rankkasateet, yleistyvät. Suurimmat muutokset tullaan näkemään talvisin.

Siirrymme talvikuukausina viettämään ikuisuudelta tuntuvaa marraskuuta maan etelä- ja keskiosissa.Talvista tulee aiempaa leudompia, sateisempia ja pilvisempiä. Pysyvän lumipeitteen aika lyhenee. On siis pitkään synkkää ja pimeää.

Etelä-Suomen talvet alkavat muistuttaa lämmön puolesta Pohjois-Saksan talvia, mutta valoa meillä on lyhyen päivän takia vähemmän.

Synkkyydellä on seurauksensa.

– Kaamosoireet voivat yleistyä ja vaikeutua, ennustaa Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela.

Tällä hetkellä 10–30 prosenttia suomalaisista kokee kaamosoireita, kuten väsymystä, alavireisyyttä ja makeannälkää. Prosentille kaamos aiheuttaa toistuvasti varsinaista masennusta.

Pitkällä synkällä jaksolla on dramaattisempiakin vaikutuksia. Kontrasti talven pimeyden ja kevätauringon välillä kasvaa.

– Vähäinen valo talvisin altistaa itsemurhariskille. Valon nopea lisääntyminen keväällä voi toimia laukaisevana tekijänä. Mitä vähemmän valoa on talvella, sitä enemmän itsemurhia tehdään keväällä. Miehet ovat naisia herkempiä valoisuuden vaihtelulle.

Itsemurhia tehdään eniten keväisin. Syytä ei tarkkaan tiedetä. Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa vuodesta 1990 lähtien. Ruuhela pelkää, että myönteinen kehitys pysähtyy ilmastonmuutoksen myötä.

Ilmanpainekin vaikuttaa itsetuhoisuuteen. Matalapaine lisää itsemurhia miehillä. Naisilla riski taas kasvaa, kun korkeapaine vallitsee. Tämä voi johtua hormonaalisista eroista.

Lue lisää: Kevät saa monet tappamaan itsensä

Suomalaiset ovat sopeutuneet etelänserkkujaan paremmin viileään ilmastoon.

Eteläeurooppalaiselle ihanteellisin vuorokauden keskilämpötila on yli 20 astetta. Suomalainen puolestaan voi parhaiten, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 14 astetta. Tämä toteutuu mukavana kesäpäivänä, jolloin päivällä on noin 20 ja yöllä alle 10 astetta.

– Kun lämpötila näistä lukemista kohoaa tai laskee, ihminen altistuu kuuma- tai kylmärasitukselle. Tämä näkyy muun muassa siten, että kuolleisuus kasvaa.

Lue myös: Suomalaiset eivät pidä helteestä

Eniten ihmisiä kuolee talvella. Kylmässä verisuonet supistuvat, verenpaine nousee ja riski saada sydänkohtaus on suurempi.

Kylmällä kärsitään myös enemmän hengitystieongelmista, kuten astmaoireista ja pitkittyneestä yskästä. Kylmä lisää riskiä sairastua flunssaan ja sen jälkitauteihin. Näihin lämpimämmistä talvista voi olla hyötyä.

– Ilmaston lämpeneminen ja kovien pakkasten harveneminen voi helpottaa tämän kaltaista kylmäoireilua.

Lue lisää: Kylmä on hyväksi! Kylmään tottuminen parantaa sokeritasapainoa

Talven pimeydessä ja kylmyydessä ajatus helteisestä kesäpäivästä kuulostaa ihanalta. Totuus on, että helteestä voi olla paljon haittaa terveydelle. Se pahentaa monien kroonisesti sairaiden oireita ja lisää kuolemia. Kesinä 2010 ja 2018 kuumuutta jatkui viikkotolkulla.

Kuolemantapauksia oli satoja enemmän kuin viileämpinä kesinä. Kun ilmasto lämpenee, helleaallot yleistyvät ja ovat entistä kuumempia ja pidempiä. Tämä ennustaa kuumia oltavia etenkin kaupungissa asuville. Kantakaupungin asunnot ovat usein pieniä. Jos ainut ikkuna on lounaaseen, viilentäminen on vaikeaa ilman laitteita.

– Helsingin keskustassa voi kesähelteillä olla useita asteita kuumempi kuin kaupunkia ympäröivällä maaseudulla. Korkein mitattu lämpötilaero on ollut yhdeksän astetta.

Tämä johtuu niin sanotusta kaupunkien lämpösaarekeilmiöstä. Kaupunkien rakennukset ja asfalttipinnat varaavat auringon lämpöä, ja sitä vapautuu ilmaan enemmän kuin rakentamattomilla alueilla. Hellepäivät ja niitä mahdollisesti seuraavat trooppiset yöt, joina lämpötila pysyttelee yli 20 asteessa, voivat olla petollisia etenkin vanhuksille ja kroonisesti sairaille. Heillä on heikompi kyky säädellä kehonsa lämpötilaa.

Lue myös: Helle voi olla vaaraksi terveydelle - näillä vinkeillä torjut terveysriskin

Apuun säntäävät sukulaiset ja ystävät ovat tukalassa yksiössä asuvalle vanhukselle kultakimpaleita.

Helleaaltojen aikana erityisesti sydän- ja hengitystieoireet pahenevat ja kuumarasitus lisää kuolleisuutta.

– Naiset ovat yleensä miehiä herkempiä lämpötilan vaihteluille. Yksilölliset tekijät, kuten fyysinen kunto ja paino, vaikuttavat myös kykyyn kestää kuumarasitusta.

Lue myös: Ahdistaako ilmastonmuutos?

Kuinka hyvin suomalaiset tulevat sopeutumaan lämpenevään ilmastoon? Tätä ei vielä tiedetä.

Suomalaiset ovat aiempaa terveempiä, ja terveydenhuolto toimii paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä. Valmiudet pärjätä ovat siis parantuneet. Jos viime kesän helleputki olisi tapahtunut 40 vuotta sitten, se olisi todennäköisesti tappanut enemmän ihmisiä.

– Emme kuitenkaan tiedä, jatkuuko sama positiivinen kehitys.

Sopeutuminen uusiin olosuhteisiin riippuu myös ihmisen varallisuudesta ja koulutustasosta. Suomessa hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat muita terveempiä. Heillä kyvyt ja mahdollisuudet varautua terveysriskeihin ja selvitä niistä ovat paremmat.

Naiset ovat herkempiä lämpötilan vaihteluille.

Lue myös: Vältä lämpöuupumus ja selviä helteessä - 5 tärkeää asiaa

Ilmastonmuutos voi lisätä heikommassa asemassa olevien haavoittuvuutta. Rahalla voi jatkossakin hankkia ilmastointilaitteen ja ostaa terveyspalveluja. Koulutus auttaa hankkimaan tietoa ja varautumaan riskeihin.

Vaikuttaako ilmaston lämpeneminen ihmisiin voimakkaammin eri puolilla Suomea?

– Alueelliset erot ovat melko pieniä. Itä-Suomessa ihmiset ovat kuitenkin muita sairaampia, ja siellä myös sääherkkyys on hieman muita alueita suurempi.

On havaittu, että myös sukupuoli vaikuttaa pärjäämiseen. Kun Eurooppaa koetteli helle vuonna 2003, kuumuus tappoi 70 000 ihmistä ennenaikaisesti. Naisten kuolleisuus oli yleisempää kuin miesten.

Suomessa kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen lisäävät ihmisten haavoittuvuutta. Reija Ruuhela arvioi, ettemme ole varautuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysongelmiin niin hyvin kuin voisimme.

Tämä näkyy esimerkiksi rakentamisessa.

– Uudet asunnot rakennetaan mahdollisimman energiatehokkaiksi, mikä on hyvä energiankulutuksen kannalta. Kesällä kodit voivat kuitenkin osoittautua liian tiiviiksi. Rakennusten viilennysjärjestelmät tulisi suunnitella niin, että asunnot eivät kuumenisi liikaa.

Ruuhelaa mietityttää myös into tiivistää kaupunkeja. Ei tarkkaan tiedetä, miten täydennysrakentaminen vaikuttaa kaupunkien pienilmastoon eli paikallisiin olosuhteisiin.

– Tuleeko kaupungeista entistäkin kuumempia kesähelteillä? Mitä tapahtuu ilmanlaadulle? Viheralueet viilentävät kaupunki-ilmaa. Otetaanko tätä riittävästi huomioon kaupunkisuunnittelussa?

Rakennuksissa voi tulevaisuudessa kyteä entistä isompi homevaara. Ilmastonmuutoksen myötä ilmankosteus lisääntyy. Talvisin vesisateiden osuus sateista kasvaa varsinkin Suomen eteläosissa. Tämä lisää kosteusvaurioiden riskiä ja sitä myötä niiden aiheuttamia terveysongelmia.

Lue myös: "Homeen takia joudun käyttämään maskia"

Ilmastonmuutos asettaa isoja paineita terveydenhuollolle. Viime kesän helleputki ruuhkautti ensihoidon, kun heikkokuntoisimmat tarvitsivat hoitoa. Sairaalassa saattoi olla yhtä kuuma kuin kotona. Kotihoidossa oli kova työ pitää vanhukset nesteytettyinä.

– Helle avasi keskustelun ongelmista, joihin ei vielä kunnolla ole varauduttu Suomessa. Ehkä nyt alkaa tapahtua.

Päiväntasaajan lähialueet, jotka ovat helteisiä jo nyt, voivat jossain vaiheessa muuttua sietämättömän kuumiksi.

– Kilpailu luonnonvaroista kiristyy ja sitä myötä ilmastopakolaisuus todennäköisesti lisääntyy, Ruuhela ennustaa. Kuivuus ja sen myötä puhtaan juomaveden puute ajavat ihmisiä pois kuumilta alueelta. Jos maatalouteen ei riitä kasteluvettä, ruoantuotanto vaarantuu.

Ilmasto lämpenee asiantuntijan mukaan vääjäämättä, mutta miten paljon? Vastaus riippuu kasvihuonekaasujen päästöistä ja siitä, miten hyvin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa onnistutaan.

Ilmasto myös vaihtelee luontaisesti.

– Kylmät talvet eivät lopu kuin seinään, vaikka niitä sattuukin entistä harvemmin tulevina vuosikymmeninä, Ruuhela sanoo.

Ilmastonmuutoksen seurauksena jääpeite arktisilla alueilla hupenee. Se voi vaikuttaa ilmavirtauksiin.

– On mahdollista, että matalapaineen reitit muuttuvat. Silloin Suomen ylle voi välillä jämähtää talvisin pitkäksi aikaa korkeapaine. Tämä tarkoittaisi pitkiä kylmiä ja mahdollisesti lumisia jaksoja. Lumi ja sen myötä valoisa talvi olisi mielenterveydelle hyvä asia.

Lähteet: Ilmasto-opas, Reija Ruuhela: Impacts of Weather and Climate on Mortality and Self-harm in Finland (Helsingin yliopisto 2018), Terveyskirjasto ja THL.

Lue lisäksi: Lämpö lisää tauteja

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 3/2019.