Kevään tulon myötä lisääntyvä valon määrä on monien mielestä mahtavaa, kun energiaa tuntuu olevan aiempaa enemmän ja mielikin on positiivisempi. Joillekin valoisuus ei kuitenkaan ole ihana asia – päinvastoin. Valon määrän lisääntyminen voi aiheuttaa myös masennusta. Syys- ja kaamosmasennukset tiedostetaan ihmisten keskuudessa hyvin. Niin sanottu kevätväsymys tai -masennus taas on huomattavasti useammalle tuntemattomampi käsite.
Kevätmasennus, viralliselta nimeltään vuodenaikamasennus, ei ole missään nimessä leikin asia. Kevätmasennus voi olla erittäin vakava sairaus, jonka oireet muistuttavat tavallisen masennuksen oireita: huono mieliala, itkua ilman syytä, ärtymystä, vaikeutunut päätöksenteko- ja keskittymiskyky, asioiden unohtelu, sekä haluttomuuden, toivottomuuden ja syyllisyyden tunteet, sanomalehti Kaleva kertoo.
Yli 80 % itsemurhista tehdään valoisina vuodenaikoina
Joskus synkkä mieli vaipuu niin syvälle pimeyteen, että henkilö päätyy itsemurhaan. Ruotsissa Karolinska Institutetissa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että keväästä kesään mentäessä itsemurhien määrät kasvavat rajusti.
Karolinska Institutetin tutkimus julkaistiin viime vuonna BMC Psychiatry lehdessä. Tutkimus toteutettiin Grönlannissa, missä vuodenaikojen ja valon määrän vaihtelu on selkeää.
Tuloksista ilmenee, että peräti 82 prosenttia Grönlannissa vuosien 1968–2002 välillä tehdyistä itsemurhista tehtiin valoisina vuodenaikoina. Korkeimmillaan itsemurhapiikin havaittiin olevan kesäkuussa. Tutkijoiden mukaan samanlaiset kesäpiikit oli havaittavissa myös esimerkiksi Suomessa, Norjassa, Belgiassa ja Ranskassa. Tutustu itsemurhien määrää kuvaavaan kaavioon tästä.
Kaamos ei lisää itsemurhariskiä
Suurimman osan itsemurhista todettiin olleen suunnittelemattomia ja kaiken lisäksi ne toteutettiin usein äärimmäisin keinoin, kuten ampumalla itsensä tai hirttäytymällä. Vain alle kolmasosalla itsemurhan tehneistä kuolintodistuksissa oli merkintä psykiatrisesta diagnoosista, ja masennus oli todettu ainoastaan 3,8 prosentilla itsemurhaan päätyneistä.
Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, itsemurhien määrät eivät siis ole korkeimmillaan kaamoksen aikana marras, joulu- ja tammikuussa, vaan ne itse asiassa lähtevät kasvuun helmikuussa saavuttaen huippunsa kesäkuussa. Toisaalta myös syyskuussa on havaittavissa selkeä yksittäinen piikkikuukausi.
Tutkimuksessa mainitaan myös siitä, että itsemurhien ohella myös henkirikoksien määrät Suomessa vuosien 1957–1995 välillä kasvoivat juuri kesäisin.
Ovatko aivohormonien muutokset syynä?
Tutkijoiden mukaan tulokset antavat ymmärtää, että keväällä lisääntyvällä valon määrällä on kenties suurikin merkitys itsemurhien yleistymisen kanssa. Todennäköisesti se johtuu unihäiriöiden lisääntymisestä ja aivojen hormonien muutoksista.
Eräässä australialaistutkimuksessa huomattiin, että talvella aivojen serotoniinitasot tippuvat tuntuvasti, mutta valon määrän kasvu nostaa nopeasti hormonitasot huippuunsa, laukaisten masentuneiden ja itsemurhaa harkitsevien ihmisten aikeet.
Ruotsalaistutkijat toteavat yhteenvedossaan, että vaikka valon lisääntyminen on vain yksittäinen tekijä itsemurhaan päätymisessä, osoittaa tutkimus kuitenkin yhteyden olevan olemassa.
Itsemurhien määrät Suomessa
Suomessa tehdään THL:n mukaan vuosittain noin reilu 1000 itsemurhaa. Miesten osuus itsemurhissa on 80 prosentin luokkaa. Suomessa itsemurhia tehdään muihin Pohjoismaihin verrattuna enemmän, mutta vähemmän kuin esimerkiksi Venäjällä tai Baltian maissa.
Itsemurhat koskettavat Suomessa erityisesti verrattain nuoria miehiä. Itsemurhat ovat THL:n mukaan 20–34-vuotiaiden yleisin yksittäinen kuolinsyy.
