Apu Terveys

Onko hunaja terveellisempää kuin sokeri?

Hunaja sisältää mm. vitamiineja ja kivennäisaineita. Onko hunajalla todella terveysvaikutuksia?
Kuvat iStock

Hunaja sisältää yli 180:tä yhdistettä. Noin 80 prosenttia hunajasta on sokereita, vajaa viidesosa vettä ja loppu proteiineja, entsyymejä, vitamiineja, kivennäisaineita ja fenolisia yhdisteitä.

Hunajan sokerit ovat pääosin fruktoosia eli hedelmäsokeria ja glukoosia eli rypälesokeria. Hunaja on 1,1–1,3 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri eli sakkaroosi, mutta sisältää 20 prosenttia vähemmän energiaa. Tutkimuksissa hunaja on nostanut aterianjälkeistä verensokeria samoin tai vähemmän kuin sakkaroosi.

Alla olevasta taulukosta voit vertailla hunajan, sakkaroosin, fruktoosin, glukoosin ja stevian makeutta ja energiasisältöjä.

Säännöllisen hunajankäytön on havaittu pienentävän joitakin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, mutta vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Käytetyt hunaja-annokset ovat olleet suuria, noin 50–70 grammaa päivässä. Tämä on suositeltu päivittäinen enimmäismäärä sokeripitoista makeuttajaa.

4 faktaa hunajasta

  1. Luomuhunajan mesi tulee luomuviljellyistä tai luonnonvaraisista kasveista. Tarhoilta on vähintään kolme kilometriä vilkasliikenteisille teille.
  2. Yksikukkaishunajaa voidaan valmistaa esimerkiksi puolukasta. Siinä on hapokas ­toffeinen aromi ja kullankeltainen väri.
  3. Voimakasarominen tattarihunaja estää tutkitusti mikrobien kasvua.
  4. Siitepölyhiukkasia sisältävä ApiPollen Immuno -hunaja voi helpottaa koivun, lepän, pajun ja pujon siitepölyallergiaa.

Hunaja sisältää prebioottisia oligosakkarideja, jotka edistävät hyvien laktobasillien ja bifidobakteerien kasvua suolistossa. Herkkävatsaisten kannattaa kuitenkin totutella hunajaan pienin annoksin.

Hunajan kykyyn torjua bakteereja vaikuttavat ainakin sen sisältämät vetyperoksidi ja fenoliyhdisteet sekä happamuus. Koemaljatutkimuksissa hunaja on torjunut esimerkiksi pneumokokkibakteeria, joka aiheuttaa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia.

Hunaja voi ehkäistä flunssaa

Hunaja saattaa auttaa suun haavojen paranemisessa ja vähentää pahanhajuista hengitystä. Hunajasta voi olla hyötyä suoliston tauteja aiheuttavia bakteereja vastaan, ja säännöllisessä käytössä se voi ehkäistä flunssaa. Hunajaa kannattaa kokeilla helpottamaan yöunta häiritsevää yskää. Alle 1-vuotiaille hunajaa ei pidä antaa lainkaan botulismiriskin vuoksi, mutta muut voivat ottaa pari teelusikallista noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Suomalaistutkimuksessa koivun siitepölylle allergiset henkilöt käyttivät marraskuusta maaliskuuhun joko tavallista hunajaa tai hunajaa, johon oli lisätty koivun siitepölyä. Mitä tahansa hunajaa käyttäneet kärsivät keväällä allergiaoireista muita vähemmän. Koivun siitepölyhunajaa käyttäneillä oli 70 prosenttia vähemmän vaikean oireilun päiviä, ja he käyttivät 50 prosenttia vähemmän antihistamiinilääkkeitä kuin ilman hunajaa olleet.

Jos allergia on erittäin paha, siitepölyä sisältävät hunajat voivat aiheuttaa oireita. Tällöin voi kokeilla suodatettua hunajaa.

Hunajan käyttövinkki!

Käytä hunajaa sekä kylmissä että lämpimissä ruoissa. Aiemmin pelättiin, että kuumuus tuhoaa hunajan terveyshyödyt. Tutkimusten mukaan monien hunajien mikrobeja torjuvat ominaisuudet säilyvät hyvin 15 minuutin kuumennuksessa 68 asteessa. Hunajapitoiset ruoat tummuvat helposti kuumennettaessa ja paistettaessa.

Hunaja kannattaa säilyttää viileässä kosteudelta suojattuna, ­jolloin sen laatu säilyy hyvänä monta vuotta. Hunajan voi myös pakastaa, jolloin se säilyy juoksevana pitkään.

Monikukkahunajan mesi on peräisin useasta eri kasvilajista. Sen maku on neut­raalimpi kuin laji­hunajalla, jonka mesi on ­kerätty tietystä kasvi­lajista.

Tummissa hunajissa on yleensä enemmän fenolisia yhdisteitä. Suomen tärkeimmästä mesikasvista vadelmasta saadaan vaa­leaa hunajaa, joka sisältää kinnamiinihappoja.

Hunajan väriin, makuun ja koostumukseen vaikuttavat mesikasvin laji, tarhan olot ja prosessointi. Esimerkiksi lehmushunaja on vaaleaa ja kanerva­hunaja tummaa.

Kun hunajaa lingotaan, se on juoksevaa. Säilytyksen aikana se alkaa kiteytyä, jolloin muodostuu lohkeavaa hunajaa. Pehmeän hunajan kiderakenne on rikottu mekaanisesti.

Ulkomailla on tehty hunajaväärennöksiä esimerkiksi lisäämällä hunajaan sokeria. Hyvää Suomesta -merkittyjen hunajien koti­maisuus on var­mistettu siitepöly­analyy­sillä.

Asiantuntijat:

FT Anneli Salonen, projektipäällikkö, More than honey -hanke, Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry

Dosentti, yliopistonlehtori Riitta Freese, Helsingin yliopisto.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 5/2019.

Julkaistu: 18.9.2019
Kommentoi »